Vuoden viimeisenä päivänä

Vuoden viimeisenä päivänä on mukava tarkastella kulunutta vuotta. Mitä kaikkea sitä onkaan tullut kudottua?

• 15 paria sukkia
• 1 sniikkerit
• 4 suorakaiteen muotoista huivia
• 5 lapaset
• yhteensä siis 25 valmistunutta työtä (kutomusta)

Sukat jatkavat edelleen neulesuosikkina enkä usko, että ensi vuosi muuttaa tilannetta. Monta ihkulankavyyhtiä on hyllyssä odottamassa ja kymmenittäin malleja kokeilematta. Lapasia valmistui tänä vuonna peräti viisi paria, viime vuonna vain kahdet. Peruslapasia vain mutta kauniita sellaisia.

Viime vuonna haaveilin kutovani kolmiohuivin virolaisesta villalangasta. Kolmiohuivia en ole vieläkään saanut puikoille mutta liukuvärjätystä villasta syntyi joululahjahuivi ystävälle. Ja jospa ensi vuonna tulisi tehtyä se kolmiohuivikin? Malleja, lankoja ja pitsi-Additkin löytyvät jo.

Lankavaraston kasvu on pysähtynyt ja lankaostoksiin on selvästi tullut enemmän harkintaa. Mikä tahansa uutuus ei enää herätä ostohaluja vaan kiinnitän huomiota langan laatuun ja tuntuun entistä enemmän. Yksiväriset tai semisolidit langat menevät myös kirkkaasti moniväristen ohi.

Mietin asettaisinko itselleni joitain tavoitteita ensi vuodelle. Ehkä enemmän rohkeutta kokeilla uutta? Se voisikin olla hyvä tavoite. Voisin myös kutoa enemmän itselleni, niin kiva kuin onkin antaa itse tehtyjä lahjoja. Ja iloa sekä rentoutta käsitöihin, sitä kaipaan myös. Perfektionistille kun on niin tärkeää, että töistä tulee täydellisiä.

Kaiken kaikkiaan kutominen on edelleen ihanaa, samoin blogin pitäminen. Kauniit kiitokset kaikille teille, jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa. Pienikin viesti ilahduttaa aina. Onnellista vuotta 2010!

Pupulapaset ja pikasniikkerit

Annoin tänä jouluna kuusi itsetehtyä lahjaa, joista suurin osa on esitelty täällä blogissa jo aiemmin syksyn ja talven mittaan. Tässä vielä kaksi viimeistä.



Malli: Peruslapaset peukalokiilalla
Lanka: Sublime, Angora Merino
Puikot: 3,5

Miehen äidin lapaset saivat koristeekseen luonnollisesti nappeja. Tällä kertaa kuitenkin ompelin napit liimaamisen sijasta ja totesin, että koristeiden ompelu suljettuun neuleeseen ei ole edelleenkään mielipuuhaani. Lopputulos on kuitenkin oikein onnistunut.



Lanka on ihanaista angoran ja merinon sekoitusta ja samettisen pehmeää. Ristin lapaset Pupulapasiksi, sillä angoraahan saadaan angorakanien karvasta, eikö vain? Ja lankakerää silitellessä tuntuma oli kuin olisi pienintä ja untuvaisinta pikkupupua paijannut. Suloista. Yhtään isompaa työtä en välttämättä tästä langasta lähtisi kuitenkaan tekemään, sillä siitä irtoaa melko paljon nenää kutittavia ja vaatteisiin tarttuvia höytyviä.

Malli: Pikasniikkerit

Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä

Puikot: 3,5

Nämä sniikkerit löytyivät isän joulupaketista. Hän kun tykkää käyttää kotona juuri tällaisia jalanlämmittimiä. Kudoin viime jouluksi ensimmäiset sniikkerit tällä mallilla ja tänä vuonna sain pyynnön uusista.

Sniikkereiden malli onkin loistava. Todella helppo ja ilman yhtään ommeltavaa saumaa! Valmiit sniikkerit myös istuvat jalassa hyvin ja ovat mukavat. Näin olen kuullut kehuttavan. Itse kun olen vannoutunut villasukkien käyttäjä.

Uusia haasteita

Posti toi mukanaan mieluisan uutuuskirjan.



Mostly Mittens-kirja esittelee suomalais-ugrilaisen Komin kansan perinteisiä kirjoneulelapasia. Mallit ovat koristeellisia, värikkäitä ja taidokkaita. Yksinkertaisesti upeita. Kirjaa selatessa ihastuin myös selkeisiin ohjeisiin ja tarkkoihin ruutupiirroksiin. Kirja on tyyliltään hyvin samanlainen kuin Charlene Schurchin aiemmin toimittamat Sensational Knitted Socks ja More Sensational Knitted Socks, joten jos pidit niistä, pidät myös tästä kirjasta. Olettaen tietysti, että pidät lapasten kutomisesta. Ja kirjoneuleesta. Kirjan edellinen painos oli pitkään loppuunmyyty, upeaa siis, että tämä uusi versio on nyt saatavilla.

Minulla on tilauksessa myös toinen lapaskirja, Anna Zilboorgin Magnificent Mittens, kirjoneulelapasia siinäkin. Kirjan julkaisupäivä tuntuu vain siirtyvän koko ajan, joten saa nähdä milloin pääsen ihailemaan sitä. Mostly Mittensin lailla Magnificent Mittens oli myös pitkään loppuunmyyty.

Uusi Knitty on myös ilmestynyt! Tavalliseen tapaan katsastin sieltä heti ensimmäiseksi sukkaohjeet mutta ainakaan ensivilkaisulla mikään ei aiheuttanut wow-efektiä. Sen sijaan löysin ihania lapasia. Ailbe ja Queen City menivät heti to-do -listalle. Ja onhan siellä kaikkea muutakin kivaa, joten käykääpä katsomassa.

Puolukkainen

Ensimmäinen keskeneräisistä töistä valmistui. Eikä yhtään liian aikaisin. Tämän olisi tarkoitus olla joululahja ystävälle ja sen pitäisi ehtiä vielä matkata postissa muutama sata kilometriä. Ja hyvin taitaa ehtiäkin.



Malli: Pohlamarjakiri (Lingonberry Pattern), kirjasta Knitted Lace of Estonia
Lanka: Aade Lõng Artistic
Puikot: 3,5



Kirjassa ei ole varsinaista ohjetta tälle huiville vaan malli löytyy Stitch Dictionarysta, jossa esitellään erilaisia perinteisiä virolaisia pitsineulemalleja. Sovelsin mallin suorakulmaiseksi huiviksi lisäämällä reunoihin kolmella silmukalla ainaoikein-neuletta ja aloittamalla ja päättämällä huivin muutamalla ainaoikein-kerroksella.



Pohlamarja eli puolukka kuvaa tätä mallia minusta hyvin. Ihan selvästihän neulepinnassa erottuvat puolukanlehdet tai -marjat, hieman näkökulmasta riippuen.

Langan väritys sointuu työhön paremmin kuin hyvin. Luontoaihe täydentyy luonnonläheisin värein. Pidän myös todella paljon langan tunnusta. Siinä on ihanan rustiikkista karheutta sekä kevyt lampaan tuoksu lanoliinin ansiosta. Lankaa kohtaan tuntemani ihastus koki kuitenkin kolauksen viimeistelyvaiheessa. Tämä vaatii todellakin huolellisen pingotuksen ellei halua valmiin neuleen muistuttavan pitkää, ohutta narua kauniin huivin sijaan. Viimeistelin pingotuksen vielä kevyellä höyrytyksellä silitysraudan avulla. Toivottavasti huivi säilyttää muotonsa myös käytössä eikä venähdä.

Kiva, nopea työ ja lopputulos on kaunis. Sekä kutojalla tyytyväinen mieli, kun yksi keskeneräisistä töistä on valmis.

Keskeneräisyyksien lista

Tällä kerralla ei ole luvassa valmiita töitä eikä kuvia. Sen sijaan pohdin keskeneräisyyttä.

Neuleurani alussa noudatin vaivatta yhden työn politiikkaa. Neuleita oli kerrallaan kesken vain yksi. Se oli minusta hyvin loogista ja luonnollista, ja taisinpa jopa ihmetellä niitä bloggaajia, jotka kirjoittivat useista ufo:istaan (ufo = unfinished object). Mutta luodaanpa silmäys neulekorini tämänhetkiseen tilanteeseen. Sieltä löytyy:

• Palmikkosetti vihreästä Seitsemän veljestä-langasta. Sanotaan nyt vaikka näin, että sain langat työtä varten työkaveriltani viime vuoden syksynä... Tarkoitus on kutoa palmikkokaulaliina sekä baskeri, ja mahdollisesti myös lapaset. Huivista on valmiina hieman yli puolet. Muita osia ei ole aloitettukaan.
• Pitsihuivi virolaisesta villalangasta. Tästä huivista on maininta täällä blogissa jo keväältä. Huivista puuttuu enää vain muutama mallikerta mutta en ole saanut tehtyä sitä siltikään valmiiksi. Syynä ehkä käsittämättömän pieni puikkokoko, 2,5, sekä virhe jonka tein huivin alussa ja jota joudun nyt toistamaan koko huivin matkalta.
• Cookie A:n Eunice-sukat. Ensimmäinen sukka on kärkikavennuksen kohdalla. En edes osaa sanoa miksi nämä sukat ovat jääneet kesken, ne nimittäin ovat aivan uskomattoman kauniit.
• Toinen pitsihuivi virolaisesta villalangasta. Arviolta 3/4 valmiina. Ei virheitä mallikerrassa ja puikkokokokin on järkevämpi, 3,5. Suunnittelin tätä alunperin joululahjaksi ystävälleni mutta saattaa olla, että tulee liian kiire.
• Lapaskuulta jäi kesken viimeinen lapaspari. Vasemman käden lapanen on valmiina ja oikean käden lapasessa olisi juuri alkamassa peukalokiilan lisäykset. Lanka on suloisen pehmeää angoran ja merinon sekoitusta.

Näiden viiden ufon lisäksi tehtävien listalla on sniikkerit isälle. Tein sellaiset myös viime jouluna ja hän ihastui ikihyviksi. Ne pitäisi siis saada äkkiä puikoille.

Suunnitelmana onkin, etten aloita yhtään uutta työtä ennen kuin olen tehnyt valmiiksi kaikki keskeneräiset, ainoana poikkeuksena isän sniikkerit. Kova tavoite mutta lohduttaudun ajatuksella kuinka upealta tuntuukaan, kun saan nuo kaikki valmiiksi :) .

Lapaskirous ja sen murtuminen

Aura-lapasten jälkeen olin tyytyväinen itseeni. Tämähän on helppoa! Mutta kuinka ollakaan, jouduin pahan lapaskirouksen uhriksi. Mitkään aloittamani lapaset eivät tuntuneet onnistuvan. Jos purkamalla oppii, niin olen oppinut viime päivinä todella paljon. Purin kirjoneuletta, purin ihan tavallisia peruslapasia ja olin jo lähes valmis jättämään koko lapasten kutomisen sikseen. Turhautti niin paljon.

Lankalaatikossa oli kuitenkin kaksi kerää kaunista lankaa ja päätin vielä kokeilla niitä. Hyvä niin. Lapaskirous murtui.



Malli: Peruslapaset peukalokiilalla
Lanka: Gjestal, Bris
Puikot: 3,5

Bris on kaunis liukuvärjätty lanka, jossa on puolet villaa ja puolet soijaa. Mielenkiintoinen koostumus siis. Värit ovat todella kiiltävät ja hehkuvat, mitä kamera ei ihan onnistunut tavoittamaan. Liukuvärjäyksen vuoksi keriä oli vaikea saada alkamaan samasta kohdasta, joten päädyin raidoittamaan, kutoen aina kaksi kerrosta per kerä. Oikean lapasen puolivälissä kummaltakin kerältä alkoi tulla yhtä aikaa samaa väriä, joten leikkasin toiselta kerältä kyseisen väriosion pois ja siirryin seuraavaan väriin. Lapasessa tuo kohta näkyy äkkinäisenä värimuutoksena ja toimii siten hyvänä siedätyshoitona perfektionistille.

Olen niin tyytyväinen, kun vihdoinkin sain lapaset onnistumaan. Vielä en tiedä pääseekö puikoille seuraavaksi lapaset vai pitääkö välillä lohdutella itseään kutomalla sukat. Lapaskirous oli niin koetteleva kokemus :) .

Sukista lapasiin

Marraskuu on täällä ja sen myötä päättyi Sukkasadonkorjuu ja alkoi Lapaskuu . Sukkia olen tehnyt jo sen verran, että ne syntyvät lähes itsestään ja osaanpa myös soveltaa ohjeita omien mieltymysteni mukaan. Lapaset sen sijaan ovat hieman tuntemattomampaa aluetta. Aloitinkin sen vuoksi Lapaskuuni muistelemalla miten ihan ne peruslapaset tehtiinkään.



Malli: Peruslapaset peukalokiilalla
Lanka: Twilleys of Stamford, Freedom Spirit
Puikot: 3,5



Freedom Spirit on aivan ihana lanka. Pehmeää, lämmintä, 100% villaa. Ja värit ovat kauniit. Tosin pehmeytensä ja löyhäkierteisyytensä vuoksi lankaa on myös hieman hankalampi kutoa. Mietin kuitenkin menettäisikö lanka jotain ominaisluonteestaan jos se olisi tiukempaa kierteeltään. Voi olla. Freedom Spiritistä olen kuitenkin kutonut kauneimmat lapaseni ja ihastun lankaan aina uudestaan uuden lapasparin myötä.



Koristeeksi valitsin jälleen nappeja. Valitsin niiden kiinnittämiseen helpon ja toistaiseksi myös toimivaksi osoittautuneen tavan: liimaamisen. Hyvin pysyvät kiinni.



Millaisethan lapaset kutoisin seuraavaksi? Kirjoneule houkuttaa mutta heitänkö hermoni (taas) sen myötä? Kas siinäpä pulma.

Sinisten iltojen sukat

Marraskuu on ihan kohta täällä. Sen huomaa säästä. Harmaata. Sataa. Pimeä tulee aina vain aikaisemmin. Tosin pidän syksystä, se on aina ollut lempivuodenaikani. Ja juuri sateen, hämäryyden ja pimenevien iltojen vuoksi. Voin sytyttää kynttilöitä, nauttia teestä, ihastua uudelleen villalankojen lämpöön ja tuntuun.



Vuodenaika ei kuitenkaan suosi neulekuvausta. Näitäkin sukkia kuvasin neljä eri kertaa. Kuvauskerta 1 oli hauska. Värväsin ystäväni Satakielen kuvausmalliksi ja hän poseerasi sukat jaloissaan varsin ammattimaisesti. Niitä kuvia täällä ei harmi kyllä nähdä sillä valaistus oli riittämätön ja kuvat auttamattoman huonoja, kuvaajan vuoksi. Yritin myös järjestää kuvaussession perinteiseen tapaan lattialla mutta tummahko puulattia yhdistettynä tummansinisiin sukkiin oli harvinaisen synkkä yhdistelmä. Kuvauskerralla 3 olin parvekkeella mutta luonnonvalo vääristi sinisen täysin eikä tihkusade houkutellut paneutumaan ympäristöön paremmin. Lopulta vein sukat yksinkertaisesti keittiön työtasolle, napsautin päälle loisteputkivalaisimen ja voilà, vihdoinkin kuvista tuli mieleisiä.

Kävi kyllä muutamaan otteeseen mielessä, että kannattaako sukkien vuoksi nähdä näin paljon vaivaa. Haaveilin myös kuvaamosta, jonne voisi viedä valmiit neulomuksensa ja saada takaisin studiotasoisia otoksia. Mutta se voisi jo olla hieman turhan neuroottista :) .



Sukkien malli on Garnstudiolta ja siinä yhdistetään niin pitsiä kuin palmikoitakin. Muokkasin mallia hieman ja omassa versiossani palmikot kulkevat myös jalkapöydän päällä, pitsimallin kummallakin puolella. Näissä sukissa ei myöskään ole rullautuvaa reunaa varressa kuten alkuperäisessä ohjeessa, vaan muutin sen itseäni enemmän miellyttäväksi 2o, 2n - neuleeksi.



Malli: Palmikolliset pitsineulesukat
Lanka: Novita, Nalle aloevera
Puikot: 3,0

Sukkien myötä voin rastittaa yhden kohdan tehtävien joululahjojen listalta. Kerrankin olen ajoissa lahjaneuleiden kanssa. Samalla päättyy oma sadonkorjuuni Sukkasadon puitteissa. Viisi paria tuli tehtyä, neljät syyskuussa ja nämä yhdet lokakuussa. Kivaa oli.

Pitsiä, sukkia ja lankaa molempiin

Neulomisaika on ollut todella vähissä viime päivinä. Syynä kolme isoa tenttiä, joihin valmistautumiseen kuluu aikaa. Lisäksi kun vielä käy opintojen ohessa töissä ja pitää huolta kodista ja parisuhteesta, ylimääräistä aikaa ei ole ollut kovinkaan paljon. Tentti numero yksi oli viime viikolla ja numero kaksi tänään, ja palkitsin itseni pienellä shoppailukierroksella.



Haapsalu Sall. Monissa blogeissa nähty ja ihasteltu. Olihan se pakko hankkia ihan omaksi.

Kirja kertoo Viron Haapsalun huiviperinteistä ja esittelee upeita malleja. Perinteiset huivit on neulottu henkäyksenohuesta langasta ja valmiin huivin tulisi mahtua naisen vihkisormuksen läpi. Ihan niin ohutta ja hienoa pitsiä tuskin saan itse aikaiseksi mutta mallit ovat varmasti kauniita myös paksummallekin langalle sovellettuina.

Kirjan alussa on kerrottu pitsien historiasta, harmi vain että tämä osio on ainastaan viroksi. Mallineuleisiin löytyy onneksi ohjeet myös englanniksi.

Tämä on todella kaunis ja ihana.



Tämä kirja on hetken mielijohteesta ostettu. 2-at-a-time socks, eli kuinka kutoa sukat kaksi kerrallaan pyöröpuikoilla. Tekniikka on varmasti hurjan kätevä, kunhan sen ensin oppii. Olen huomannut vierastavani uusia tapoja tehdä asioita. Kun kerran on aina kutonut sukat viidellä sukkapuikoilla varresta varpaisiin, tuntuu lähes turhalta opetella tekemään se toisin. Magic loop ja toe-up, olen suorastaan kieltäytynyt edes katsomasta sellaisten ohjeiden suuntaan. Mutta ehkä tämä kirja herättäisi kiinnostuksen.



Kirjat hankin Hobboksista ja koska lähellä on sopivasti Menita, käväisin sielläkin. Regian Hand-dye Effect sukkalanka on tämän syksyn uutuus, huivilangaksi puolestaan valikoin ohutta Pirkka-lankaa ja Wetterhoffin Silviaa, kumpaakin kaksi vyyhteä. Ihan alkoi hymyilyttää, kun kummankin vyötteeseen on kirjattu langan olevan pysyvästi koisuojattua (Silvia) ja koinkestävää (Pirkka-lanka). En ole aiemmin tuollaisia merkintöjä langoissa nähnytkään.

Ja jos aikoo kutoa pitsiä, tarvitaan kunnon pitsipuikot. Ostin siis ensimmäiset Addini, 3,5 mm, 80 cm.

Ulkona sataa lunta/räntää, joten mikä onkaan ihanampaa kuin käpertyä sohvalle viltin alle, juoda teetä ja selata uusia neulekirjoja :) .

Uutuuksia

Tällä kertaa ei ole uusia sukkia esiteltävänä mutta muuta ihanaa kyllä.



Täydennystä neulekirjoihin. Upea Nancy Bushin Folk Socks. Sisältää malleja, jotka kaikki voisin toteuttaa. Ja onpa mukana myös suomalaiset sukat. Ne tosin ovat hyvin yksinkertaiset eivätkä herättäneet samalla tavalla ihastusta kuin vaikkapa Latvian Socks tai Chalet Socks. Kiva silti, että Suomikin on kirjassa mukana.



Ja sitten jotain aivan ihanaa, Wollmeisea! Voitin Sukkaa pukkaa, ja muutakin -blogin arpajaisissa ja olen nyt tämän vyyhdin onnellistakin onnellisempi omistaja. Mitä ihmettä tästä raaskisi tehdä? Jotain kuitenkin ihan itselle. Ja ensin vyyhtiä ihaillaan ja silitellään hyvän aikaa. Kiitos vielä aivan tuhannesti, tämä oli täydellinen palkinto :) .

Miten sortuminen muutetaan voitoksi

Sukkasato on oivallinen hetki tutkailla sukkalankavarastoa ja vaikkapa kutoa pois niitä vähemmän ihania lankoja, joiden kohdalla ei voi kuin ihmetellä mitä ostohetkellä on oikein ajatellutkaan.



Malli: Slipped Stitch Rib, kirjasta Sensational Knitted Socks
Lanka: Novita, Seitsemän veljestä Raita
Puikot: 3,5 ja 3,75



Ostin langan heti kun näin sen hyllyssä (olen tosi herkkä sortumaan uutuusväreihin). Sen jälkeen kerä onkin lähinnä säikytellyt minua lankalaatikossa. Väreissä ei tavallaan ole mitään vikaa mutta yhdistelmä on samalla liian tumma ja liian räikeä. Lopulta ajattelin, että en voi muuta kuin kutoa kerän pois, sillähän siitä pääsee.



Malli on jälleen tuo perushyvä Slipped Stitch Rib, tarpeeksi helppo jotta työ sujuu nopeasti ja samalla siinä on "jotain pientä kivaa". Pidän etenkin siitä miten nostetut silmukat rikkovat raitojen rajoja, jolloin värin vaihtumiskohtia tuskin huomaa. Parasta on, että sukat ovat valmiit ja kerä tuhottu! Aikanaan nämä sukat pääsevät johonkin hyväntekeväisyyskohteeseen, joten hyvä mieli kaikilla loppujen lopuksi.

Nämä ovat siis neljännet sukat Sukkasatoon. Olen ylittänyt itseni moninkertaisesti.

Lämpöä omille varpaille

Joistain malleista vain tulee omia suosikkeja. Tiheys saattaa olla täydellinen omalle käsialalle tai ehkäpä neulepinta on hengästyttävän kaunis, tai yksinkertaisimmillaan työtä on vain niin kiva tehdä. Minulle yksi tällainen malli on Kerttu-sukat.



Malli: Kerttu
Lanka: Novita, Seitsemän veljestä
Puikot: 3,5



Malli on helppo mutta tulos on yllättävän hienostunut. Lanka, Seitsemän veljestä, on helposti hankittavissa ja sitä on nopea kutoa 3,5mm puikoilla, ja silti sukissa on pitsineuleelle ominaista herkkyyttä. Ei ihan tavallista näin paksun langan kanssa. Ja ihme kyllä, tiheys täsmää käsialaani. Saan täydellisen istuvat sukat 51 silmukalla.



Olen tehnyt Kerttuja tätä ennen jo kolme paria, kaikki lahjoiksi. Mutta nämä sukat aion pitää ihan itse. Kunnon rouheat sukat pitämään varpaani lämpiminä.

Kertuista tulee kolmannet sukkani Sukkasatoon. Olen yllättynyt iloisesti vauhdistani, viime vuonna taisin tehdä koko sadonkorjuun aikana yhteensä neljät sukat. Ja nyt on vielä reilu kuukausi aikaa jäljellä.

Sukat tilaustyönä

Joskus on kiva tehdä tilaustöitäkin. Varsinkin kun työn suhteen saa melko vapaat kädet. Ei aikataulua, vapaus valita malli ja lanka itse, ainoa toive asetettiin värille, eli vaaleanpunaista pitäisi olla. Näin syntyivät nuoren naisen pitsisukat.



Malli: Elongated Corded Rib, kirjasta Sensational Knitted Socks
Lanka: Gjestal, Sildre
Puikot: 3,0



Tuo Sensational Knitted Socks-kirja on oikea aarre. Tämäkin on helppo muunnelma 2oikein, 2nurin -teemasta. Ja silti tulos on uuden näköinen.



Sukkiin kului hieman kolmatta kerää lankaa, kärkikavennuksen verran. Sildre osoittautui kivaksi peruslangaksi, jonka valttina on pehmeys, "slitesterkt og mykt" mainostaa vyötekin. Ostopaikka oli Lankamaailma Nordia, jos jotakuta jäi askarruttamaan.

Sukat kerryttävät sadonkorjuuni Sukkasadon osalta jo kahteen pariin.

Every knitter's gauge is unique

Eli vapaasti suomennettuna: jokaisen neulojan käsiala on erilainen.

Oma käsialani taitaa olla harvinaisen tiukka. Tähän tosiasiaan törmään lähes jokaisen neuleohjeen kohdalla. Otetaan esimerkiksi vaikka Cookie A:n Monkey. Tämä suosittu sukka ehdotetaan neulottavaksi 2/2,5 mm puikoilla, silmukkaluvun ollessa 64. Kokemuksesta tiedän, että niitä noudattamalla tuloksena olisi lapsen jalkaan sopiva sukka, ei aikuisen, kuten olisi tarkoitus.

Omaa käsialaani tarkkailemalla sekä liian pienistä sukista opiksi ottamalla olen kehittänyt taulukon, hyvän peukalosäännön sille montako silmukkaa tarvitsen naisten perussukkiin neuloessani tietyllä puikkokoolla. Kas tässä:

Puikot 2,5 vaativat 72 silmukkaa
Puikot 3,0 vaativat 64 silmukkaa
Puikot 3,5 vaativat 56 silmukkaa

Puikkokoon kasvaessa tai pienentyessä 0,5 mm on muutos aina 8 silmukkaa.

Entäpä välikoon puikot? Helppoa! Puikkokoon muuttuessa 0,25 mm muuttuu silmukkaluku aina 4:llä.

Puikot 2,25 vaativat 76 silmukkaa
Puikot 2,75 vaativat 68 silmukkaa
Puikot 3,25 vaativat 60 silmukkaa
Puikot 3,75 vaativat 54 silmukkaa

Tämän jälkeen perussukat eivät ole tuottaneet enää minkäänlaisia ongelmia.

Mutta palataan jälleen Cookie A:han ja tällä kertaa hänen ihastuttavaan kirjaansa Sock Innovation. Kirja on täynnä upeita ohjeita, joita tähän asti olen lähinnä vain ihaillut. Ehdotetut puikkokoot eivät täsmää käsialaani, eivätkä myöskään ehdotetut silmukkaluvut. Laskukaavanikaan eivät auta, sillä ohjeet ovat täynnä erilaisia palmikoita ja kiertäen neulottuja silmukoita. Kuinka ne vaikuttavat silmukkamääriin? Kuinka monta lisäsilmukkaa vaaditaan?

Tänään ratkaisin koodin. Helpompaa kuin laskea jokaisen mallin kohdalla yksittäisten elementtien vaikutus, on tarkastella kuinka paljon käsialani eroaa keskimäärin kaikkiin malleihin ehdotetuista silmukkaluvuista ja puikoista. Tulos on 0,75 mm. Sen verran paksummat puikot tarvitsen ja voin käyttää ohjeessa ilmoitettuja silmukkalukuja. Tai vastaavasti voin mallin niin salliessa lisätä yksinkertaisesti mallikertojen (pattern repeats) määrää, koska nyt tiedän mihin silmukkalukuun sen tulisi täsmätä käyttäessäni tietyn kokoisia puikkoja.

Vihdoinkin, siis vihdoinkin voin aloittaa Cookieni. Ja saattaa olla, että tämä sama koodi pätee kaikkiin muihinkin (sukka)malleihin. On vain muistettava maaginen luku 0,75.

Todellista arkielämän matematiikkaa, eikö vain?

Sadonkorjuuta

Ensimmäiset Sukkasadon puitteissa kudotut sukat valmistuivat vauhdilla.



Malli: Perussukka
Lanka: Garnstudio DROPS, Fabel
Puikot: 2,5



Perussukkia on aina kiva kutoa ja Fabel käyttäytyi tapansa mukaan moitteettomasti. Raidoituskin kohdistui todella hyvin. Mutta nuo värit... Tavallaan ihan kivat mutta en kyllä välttämättä laittaisi näitä jalkaani. Yksi inhokkiväreistäni on viininpunainen ja sitä onkin sitten ripoteltu vähän joka kohtaan. Aivan kuin sukilla olisi jokin pilkkutauti tai vastaava.



Jollei joku lähipiiristä yllätä ja vaadi sukkia omakseen, näiden paikka on varmaankin hyväntekeväisyydessä. Toivottavasti sukat saa silloin joku, joka ilahtuu käsintehdyistä, lämpimistä sukista eikä ole niin tarkka värien suhteen :) .

Lomalla

Toinen lomaviikko alussa... Ensimmäinen kului muuttaessa ja sisustaessa. Kävimme Ikeassa (kolmesti), Kodin Anttilassa, Sotkassa, Askossa ja Toivematossa. Löysimme juuri sen oikean maton eteiseen, keittiön mattokin on kuin vartavasten tehty, päiväpeitto sopii makuuhuoneen seinien väriin, kaapissa on kaksi uutta kattilaa, olohuoneessa on sohvan ja nojatuolien väreihin sointuvat verhot ja mikroonkin löytyi mikrokupu. Iloisen vihreä. Ikeasta. Söimme Ikeassa ne kuuluisat lihapullat ja mies sai jälkkäriksi Daim-kakkua (oli kuulema turhan äkläkkää), minä herkuttelin suklaamoussella (nam).

Nyt alkaa tuntua kodilta. Tällainen perfektionistikin voi vähitellen rentoutua ja rauhoittua, kun joka paikka ei enää huuda keskeneräisyyttään. Voi vaikkapa lomailla... Ihan vain oleskella, tehdä mitä huvittaa ja katsoa mitä päivä tuo tullessaan.



Tämä päivä toi tullessaan lankaa. Tai oikeastaan retken lankakauppaan. Menitaan. Kuljeskelin hyllyjen välissä pitkään ja fiilistelin tarjontaa. Lopulta mukaan valikoitui kaksi kerää Dropsin Karismaa putoavien lehtien keltaisessa sävyssä, samoin Regia Silkiä hennossa vaaleankeltaisessa, joka kuvassa taitaa näkyä enemmänkin vaaleanpunaisena. Ihailin myös pitkään vaaleankeltaista alpakkalankaa ja mietin siitä sukkia, ihania unelmanpehmeitä kotisukkia. Totesin kuitenkin keltaista olevan jo kylliksi ja nappasin sen sijaan kaksi kerää Fabelia perusbeigeruskeana. Enkä yhtään tiedä oliko fiksu valinta.

Sisustaessa ja ahkeroidessa en yhtään jaksanut keskittyä kunnon kutomuksiin, joten kaivoin tilkkuvälineet esiin. Jämälangat vähenivät kuudella keränlopulla ja sain aikaiseksi nämä tilkut.

Todellinen loma ja rentoutus vaativat ehdottomasti hyviä kirjoja. Kirjastosta löytyi apu tähän. Kevyttä, viihdyttävää ja hauskaa.

Mies on tehnyt ruokaa ja huutelee syömään. Jospa ruoan jälkeen kutoisi vähän? Vai lukisinko sittenkin?

Ihan uutta

Taannoisen kihlautumisen johdosta muutto uuteen, ja yhteiseen, asuntoon tuli ajankohtaiseksi. Se oikea asunto löytyi suorastaan naurettavan helposti, ensimmäisestä näytöstä jossa kävimme ja jossa olimme ainoat kävijät. Mikä tuuri! Kaksio on ihanan valoisa, tilava, rauhallisessa ympäristössä suuren viheralueen vieressä ja kuitenkin Helsingin keskustaan pääsee bussilla kahdessakymmenessä minuutissa.

Viikonloppu kului muuttaessa. Lauantaina tavaroiden kantamista, sunnuntaina niiden purkamista ja järjestämistä uudessa kodissa. Oli hieman rankkaa ja taisi tulla ihan vähän kiukkukin jossain vaiheessa... Nyt kaikki on kuitenkin alustavasti paikallaan ja tämä tuntuu jo kodilta. Omassa saunassa on saunottu kahdesti ja parvekkeella juotu aamuteet.

Kyllä. Sininen keittiö. Aika kiva itse asiassa...



Olohuone on aika fiini. Perintönojatuoleissa on mukava istua vaikkapa kutoen.



Makuuhuone.



Ja maisemaa olohuoneen ikkunasta kuvattuna. Samaa vihreyttä ja puistoa on tarjolla kaikista ikkunoista.

Syyskuussa kerätään jälleen sukkasatoa ja minä olen toista kertaa mukana!

Muuton myötä jouduin luopumaan ihanasta lankalipastostani ja langat sijoitettiin kahteen sängynaluslaatikkoon, luonnollisestikin sängyn alle. Ja nuo kaksi laatikkoa ovat aika täynnä. Jospa sukkasatoilu vähentäisi keriä ainakin muutamalla? Tai samapa se, kiva vain päästä sukkailemaan yhdessä muiden kanssa :) .

Hyvin työstettyä

Vihdoinkin nämä sukat valmistuivat. Ne olivat työn alla vaatimattomat kolme ja puoli kuukautta :) . Tosin kudin asusteli työpaikallani ja näitä kudottiin aina pari kerrosta kerrallaan hiljaisina hetkinä.

Malli: Garter Rib, kirjasta Sensational Knitted Socks
Lanka: Araucania, Ranco Multy
Puikot: 2,5

Araucanian Ranco on ihana lanka. Niin pehmeää... Ja kaunista. Tässäkin vyyhdissä oli hurmaavia sävyjä ruskeasta ja viljanvaaleasta, höystettynä häivähdyksillä kuparia ja jopa vihreää.

Garter Rib osoittautui hyvin joustavaksi mallineuleeksi ja kudoinkin sukat neljä silmukkaa pienemmällä silmukkaluvulla kuin tavallisesti tällä puikkokoolla. Lopputuloksena kivat perussukat.

Marjaretkellä

Marjaretkeilijän lakka-sukat ovat valmiit! Näitä oli niin kiva tehdä, että valmistuivat lähes hetkessä.

Malli: Perussukka

Lanka: Novita, Nalle Marjaretki

Puikot: 2,75

Pidän väreistä, vaikka ne eivät minua olekaan, mutta niistä todella tulee mieleen lakat sekä metsä, tai suo, siellähän lakat muistaakseni kasvavat. Langassa on myös aloe veraa sekä jojoba-öljyä, käsittelyn luvataan kestävän 30 pesukertaa, ja ainakin neulojan omat kädet tulivat hoidettua näitä tehdessä.

Olen aina kutonut Nallea kolmosen puikoilla mutta Novitan Suuren Nalleuudistuksen jälkeen kyseisellä puikkokoolla tuli vain harvaa ja löperöä neulosta. Jouduin vaihtamaan 2,75 puikkoihin ja sillä tulos oli sopivan tiukkaa.

Sukat menevät lahjalaatikooon, kenties joulua odottelemaan. Jännä muuten, miten tuo lahjalaatikko on aina lähestulkoon tyhjä. Yleensä kaikki sukat jotka saan valmiiksi, myös menevät saman tien lahjoiksi. Ja minä kun haaveilen sellaisesta ylenpalttisesta lahjalaatikosta, joka pitäisi sisällään kymmeniä sukkapareja ja muita neulomuksia :) .