Mietin pitkään mikä olisi sopiva malli Noro Kureyon-langoilleni. Halusin työn, jossa värit pääsisivät oikeuksiinsa ja joka kuitenkin olisi melko yksinkertainen tehdä. Ravelryssa seikkaillessani löysin My So Called Scarfin ja siinä se oli, juuri se mitä olin etsinytkin.
En ollut aiemmin kutonut mitään Norosta, joten lanka oli uusi tuttavuus. Värit siinä ovat ehdottoman upeat, sointuvat toisiinsa todella kauniisti. Langan epätasaisuus yllätti hieman, välillä oli paksuja, villaisen hahtuvaisia jaksoja ja välillä lanka puolestaan oheni niin narumaiseksi, että pelkäsin sen jo katkeavan. Myös muutama solmu mahtui mukaan ja siinä samalla vaihtui myös väri alkaen aivan mielivaltaisesta kohdasta. Kaulahuivissa tuollainen ei niin haittaa, tein tämän muutenkin niin, että aloitin uuden kerän siitä kohdin ja siitä väristä mistä se sattui alkamaan.
Olen lopputulokseen todella tyytyväinen. Ihanan pitkä huivi, joka taatusti pitää kylmän loitolla. Sitten talvella :) . Mallia täytyy kyllä kehua, tätä oli suoranainen ilo kutoa. Palaan tähän varmasti toisen ja kolmannenkin kerran!
Malli:
My So Called ScarfLanka:
Noro Kureyon (161)Puikot:
5,5