Kierossa

Siis kyllähän minä olen aina tiennyt käsialani olevan tiukkaa mutta onko kenellekään toiselle käynyt koskaan näin?

Kyseiset sukkapuikot taitavat olla nyt tiensä päässä. Olen saanut ne niin kieroon ja vääntyneiksi, ettei kutominen enää onnistu. Oikaiseminenkaan ei auta, vääntyvät vain heti uudestaan pienimmästäkin paineesta. Ja ei, näiden päälle ei ole istuttu eivätkä ne ole joutuneet minkään muunkaan onnettomuuden uhreiksi. Ihan vain sukkia olen kutonut... Sinänsä ei harmita yhtään, sillä nämä KnitPron Nova Metal-puikot ja minä emme ole koskaan oikein tulleet toimeen keskenämme. Mutta pahus, omistan enää vain yhdet 2,25 millin puikot ja juuri tämän kokoisille on aina eniten projekteja tyrkyllä.

Blogi on myös saanut tunnustuksen kolmelta taholta; kiitos Outi, Fanny ja Maikki! Tunnustus tulisi jakaa eteenpäin viidelle ihanalle blogille, joiden lukijamäärä on alle 200 mutta jätän tämän salapoliisintyön nyt väliin ja kehotan ihan omavaltaisesti kaikkia alle tuon numeron jääviä upeita bloggaajia antamaan tunnustuksen itselleen. Aika kieroa, hih.

Cladonia

Tässä vaiheessa käsityöharrastusta ei kai pitäisi enää yllätyä siitä miten langoilla ja malleilla on ihan oma tahtonsa. Olin nimittäin kuvitellut, että tähän väliin olisin esitellyt yhdet sukat mutta kummasti huomasin aina poimivani käsityökorista pyöröpuikot ja huivin.

Malli: Cladonia by Kirsten Kapur

Lanka: Sandnes Garn, Lanett ja Koigu, KPPPM

Lankaa kului: 176 g

Puikot: 4,5

Ensimmäinen Cladoniani! Ja on muuten niin Marittan upean toteutuksen inspiroima kuin vain voi olla. Maritta käytti versiossaan valkoista ja herkullista vihreänkirjavaa lankaa, mistä sain ajatuksen yhdistää valkoisen Lanettin kanssa punavioletit Koiguni. Ja koska halusin käyttää Koigut mahdollisimman tarkkaan, kudoin ohjeesta poiketen pitsipaneelia reunustavat reikäkerrokset sillä valkoisen sijaan. Juu, Marittalta tämäkin muunnelma (kiitos!).

Cladonia on ensimmäinen puolipyöreä huivini. Muotonsa ansiosta se istuu hartioille todella kauniisti ja sen voi kivasti myös kiepauttaa hartialta toiselle. Kokoa tällä myös riittää kuten pitääkin, huiviin pitää mielestäni voida kääriytyä kunnolla ja koon pitää mahdollistaa mahdollisimman monta eri käyttötapaa. Joten, jotta huivista tuli tarpeeksi suuri, kudoin raitaosuutta, kunnes silmukkamerkkien välissä oli 35 silmukkaa ohjeessa mainitun 28 sijaan. Toimii erittäin hyvin.

Looped picot bind off oli minulle uusi päättelytapa. Aikaa se vei pienen ikuisuuden ja söi lankaa kiitettävästi mutta on kaunis kuin mikä ja sopii täydellisesti huivin ilmeeseen. Normaalisti inhoan kaiken maailman hapsuja, tupsuja ja muita roikottimia mutta nämä koristeelliset renkulat ovat kyllä kivat.

Ihana projekti siis ja paljon uutta tuli kokeiltua. Tuli myös mieleen, että miltähän Cladonia näyttäisi alpakasta toteutettuna?