Terveisiä Kanadasta

Tämä neulontaharrastus on välillä kivan kansainvälistä. Sain nimittäin joitain viikkoja sitten Ravelryn kautta viestin, jossa kysyttiin jäikö minulta tästä huivista lankaa yli ja haluaisinko pelastaa paikallisen kanssaneulojan pulasta (lanka oli loppunut pahasti kesken työn) ja lähettää sen Kanadaan. Minulta löytyi lankaa vielä lähes 70g, joten totta kai olin valmis auttamaan. Evilla Artyarnin lisäksi halusin liittää pakettiin jotain suomalaista ja päädyin yllätys yllätys, lankaan. Siispä pakettiin pääsi mukaan myös kaksi vyyhtiä Wetterhoffin Silviaa (70% villaa, 30% silkkiä) vaaleana marjapuuronpunaisena, Evillan värejä myötäillen, sekä kaunis kortti.

Paketti matkasi Kanadaan pari viikkoa ja sitten oli minun vuoroni odottaa paluupostia. Olin vienosti vihjaissut, että jokin KnitPicksin sukkalanka olisi esimerkiksi tosi kiva ja katsokaa mitä sain..



KnitPicksiä! Suklaata! Teetä! Kortti!

Noro Silk Garden Sockia! One of a Kind Yarn huivilankaa!

Suorastaan ylenpalttista. KnitPicks on nyt lankakokoelmani uusin aarre ja kun joskus raaskin, kudon siitä itselleni jotain kivaa. Sukat ovat vahva ehdokas. Norokin päätyy varmaan sukiksi ja jos hankkisin toisen kerän, voisin tehdä kauan suunnittelemani raitasukat. Tuo huivilanka on erittäin kirjavaa mutta yhdistettynä yksiväriseen lankaan ja ainaoikeaan neulepintaan, siitä voisi tulla varsin pirteä. Ideoita kyllä riittää.

Tässä vaihdossa oli hauskaa auttaa toista sekä odottaa omaa pakettia mutta myös käydä pienimuotoista kirjeenvaihtoa. Vaikka puhun ja kirjoitan englantia sujuvasti, on ihan oma taiteenlajinsa vastata kohteliaisuuksiin, kiitoksiin ja korusanoihin vastaavalla tavalla. Kulttuurivaihtoa siis siinä samalla!

Ruusunpunainen huivi

Eräs minulle tärkeä henkilö on jäämässä eläkkeelle ja päätin muistaa häntä käsinkudotulla lahjalla.

Malli: Multnomah by Kate Ray

Lanka: Wollmeise, Sockenwolle 80/20 Twin "Rosenrot"

Lankaa kului: 150 g

Puikot: 4,0

Tämä huivi on päässyt puikoilleni jo kahdesti aiemmin mutta malli toimi hyvin näin kolmannellakin kerralla. Tällä kertaa käytin myös hieman paksumpia puikkoja, 3,5 vaihtui kokoon 4,0 ja uskomatonta miten se vaikutti huivin kokoon ja ulkonäköön! Ainaoikeasta tuli kivan ilmavaa ja pitsireunasta todellakin pitsinen. Pitäisi näköjään uskaltaa jatkossakin kutoa huivit vähän suuremmalla puikkokoolla. Kokoa huiville tuli myös sellainen neljännes lisää.

Kudoin huivin ainaoikeaa osuutta kunnes silmukoita oli 265 ja sen jälken kymmenen Feather & Fan-toistoa. Samalla lisäsin kummassakin reunassa aina puolikkaan mallikerran, kun silmukoita oli rittävästi. Lankaa kului tasan 150g.

Minä ja Wollmeise tulimme myös hyvin juttuun. Enää tuskin edes huomaan sen puuvillaista tuntua. Ja värit ovat edelleen aivan jumalaiset. Tämäkin Rosenrot suorastaan hehkuu punaisen eri sävyjä. Hehkunsa vuoksi se myös oli harvinaisen vaikea kuvattava, taittuen milloin liian oranssiksi ja milloin punaiseksi sumuksi, mutta lopulta onnistuin ottamaan suht kelvolliset kuvat. Niitä oikeita kuvausasetuksia ja-olosuhteita etsiessä tulin tutustuneeksi varsin perusteellisesti myös kamerani säätömahdollisuuksiin, joten varsin opettavaista tämä kutominen!