1899

Sukatus tuottaa tulosta ja ensimmäiset Sukkasadon sukat ovat valmiit. Hillokellariin humpsahtivat.

Malli: Gentleman's Half Hose in Ringwood Pattern by Nancy Bush, kirjasta Knitting Vintage Socks

Lanka: Lana Grossa, Meilenweit Ultimo
Lankaa kului: 90 g
Puikot: 2,0 ja 2,25

Sukat ovat kivat perussukat helpolla ribbineuleella, yhdellä kerroksella oikeaa ja nurjaa, kahdella seuraavalla sileää, ei siis mitään ihmeellistä. Varsinaisesti minua viehättää näissä se, että malli on julkaistu vuonna 1899. Ei voi välttyä tuntemasta historian kosketusta, kun ajattelee miten jo tuolloin tällaisia sukkia on kudottu herrasmiehille eli isille, aviomiehille ja pojille. Ja nyt minä, vuonna 2013, kudoin samalla mallilla sukat ystävälle mutta naisellisessa koossa ja värityksessä.

Käytin kahden kokoisia puikkoja. 2,25 millisillä kudoin sukan suun  ja kärjen, kun taas varsinaista Ringwood-mallineuletta (se on todella joustavaa!) kutoessa käytössä olivat 2,0 milliset. Ei pitäisi siksi kiristää eikä myöskään löpsöttää mistään kohdasta.

Lana Grossan lanka oli uusi tuttavuus. Kerällä houkuttelevan sileää mutta kutoessa paljastui hivenen karheaksi ja pörröttyväksi. Silti vaikuttaa ihan kelpo langalta arki- ja käyttösukkiin. Värit ovat myös sievät, ei siksi pitäisi mennä pahasti pieleen, kun sukkien saaja esitti lempiväreikseen kaikki punaisen ja vaaleanpunaisen sävyt.

Syysviljaa

Olen hämmästynyt. Suorastaan äimistynyt. Sukkapari, joka Conwyjen esittelyn aikaan oli niin kesken, että vain toinen varsista oli tehtynä, on nyt valmis. Mutta niinhän viimeksi sanoinkin, että nyt tuntuisi sukattavan.

 

Malli: Milanese Lace by Charlene Schurch, kirjasta More Sensational Knitted Socks

Lanka: Louhittaren Luola, Väinämöinen "Vilja"
Lankaa kului: 84 g
Puikot: 2,0

Sukat ovat tilaustyö ystävälle. Kävimme jokin aika sitten (no okei, joulukuussa 2011, tietää blogi kertoa) Villavyyhdissä ostoksilla ja ystävä sai valita mieleisensä sukkalangan. Minä puolestani sain vapaat kädet niin mallin kuin aikataulunkin suhteen. Hetkihän siinä vierähti mutta hyvää kannattaa odottaa, eikö vain?

Ja voi ihanuus, mitä lankaa Väinämöinen on. Jos saisin kutoa ainoastaan yhdestä langasta tästä eteenpäin, niin tämä olisi minun valintani. Siinä on juuri oikea tuntu, villaisuutta, juurevuutta ja samalla pehmeyttä. Ja entäs värit sitten. Huikeat! Hieman ehkä ylisanoja mutta pidän Väinämöisestä juuri näin kovasti. Itseltäni löytyy tästä kudottu Stripe Study mutta jossain vaiheessa täytyy ehdottomasti saada myös sukat.

 

Langan kaveriksi valitsin aaltomaisen pitsineuleen. Klassista, tyylikästä ja kaunista. Tuskin maltan odottaa sukkien saajan kommentteja.

Ja mikä parasta, käsityökori on nyt siivottu eilen alkaneen sukkasadon tieltä ja ensimmäiset sadonkorjuusukat ovat jo puikoilla.

Conwy

Sukkasato lähestyy ja ajattelin tänä vuonna osallistua pienen tauon jälkeen, ainakin Ravelryn puolella. On sellainen tunne, että tänä syksynä sukattaa. Sitä ennen on kuitenkin hyvä puhdistaa pöytä, tai siis käsityökori, keskeneräisistä.

 

Malli: Conwy by Nancy Bush, kirjasta Knitting on the Road

Lanka: Madelinetosh, Tosh Sock "Isadora"

Lankaa kului: 106 g

Puikot: 2,5

Ensimmäiset sukkani Tosh Sockista. En välttämättä ole tiukkakierteisen merinolangan ylin ystävä sen lievästi helminauhamaisen tuntuman vuoksi, mutta kivahan tätä oli kutoa. Väri on myös todella kaunis, tuollainen violettiin taipuva marjapuuro. Nyt muuten ymmärrän, miksi yhtään isompien töiden kohdalla kehotetaan kutomaan kahdelta vyyhdiltä vuorotellen. Vyyhdin värin vaihtelut olivat suuria, joten nyt toinen sukka on varresta selvästi vaaleanpunaisempi, ja toinen paljon tummempi sekä syvemmän värinen (ei sillä, että haittaisi).

Malli puolestaan on yhden silmukan palmikoista eli twisted stitcheistä pitävän unelma. Eli minun. Tykkäsin, tykkäsin, tykkäsin! Ohjetta muokkasin ainoastaan sen verran, että kudoin palmikoiden välissä olevat oikeiden silmukoiden ketjut kiertäen. Tulee siistimmän näköistä, ainakin minun käsialallani.

Olen muuten alkanut kutoa sukkien kärjet siten, että jätän kavennusten väliin neljä silmukkaa perinteisemmän kahden sijaan. Eli englanniksi, flat toe on vaihtunut wide toeksi. Saan tällä tavoin kärjestä nätimmän, sillä kavennusten väliset silmukat pysyvät napakoina eivätkä irvistele, kuten usein kahden silmukan tapauksessa kävi. Ellen sitten kiristänyt niitä silmukoita oikein hartiavoimin, mutta se teki puikoille hallaa, kuten taannoin nähtiin...

No niin, vielä yhdet sukat valmiiksi hop hop nopsaan, jotta pääsen sukkasatoilemaan. Saatoin muuten tilata kaksi uutta sukkakirjaakin tähän ah niin hyvään (teko)syyhyn vedoten!

Paistinkääntäjän paremmat patalaput

Loma päättyi kuukausi sitten ja työt kutsuivat jälleen. Gradu alkaa olla jo oikein hyvässä vaiheessa mutta sen kirjoittaminen iltaisin ja viikonloppuisin vie kyllä tehokkaasti ajan kaikelta muulta. Kuten vaikka kutomuksilta. Mutta tämä on vain väliaikaista, reilu kuukausi vielä ja sitten koittaa vapaus! Listaan jo mielessäni mitä kaikkea haluan gradun palautuksen jälkeen tehdä. Ja oi, mitä ideoita olenkaan jo keksinyt. Niiden kaikkien toteuttamisesta tulee varmasti hauskaa.

Ihan ilman käsitöitä en ole kuitenkaan ollut. Sain mieheltäni nimipäivälahjaksi aivan loistavan Patalappuja á la Carte-kirjan ja sen innoittamana tartuin pitkästä aikaa virkkuukoukkuun.

Malli: Paistinkääntäjä, kirjasta Patalappuja á la Carte
Lanka: Gjestal, Raggegarn
Lankaa kului: 217 g
Koukku: 3

En ole virkannut vuosiin, joten päädyin yhteen kirjan helpommista malleista. Ja silti kohtasin odottamattomia haasteita. Ihan voisin vaikka kirjata itselleni muistiin, että piilosilmukka ja kiinteä silmukka ovat eri asioita. Jos työ ei tunnu edistyvän ja kerrokset näyttävät aivan mitättömän matalilta, on hyvä tarkistaa miten se kiinteä silmukka oikein tehtiinkään. Ja sitten purkaa ja aloittaa alusta. Toinen havainto. Virkkaaminen on kivaa ja vie helposti mukanaan. Kannattaa silti pitää taukoja, sillä muuten oikean käden etusormeen, siihen missä koukun litteä keskiosa on sormea vasten, saattaa muodostua vesikello. Sen jälkeen virkkaaminen ei todellakaan onnistu, joten muista kohtuus. Oikeasti.

En myöskään aluksi meinannut millään ymmärtää miten tällaisestä lieriöstä lopulta tulisi neliön mallinen, kaksinkertainen patalappu. Noudatin kuitenkin ohjetta ja kun saumojen ompelun aika tuli, se oli kuulkaas kuin taikaa. Siitä tuli juuri sellainen kuin pitikin.

Lankana käytin Lankamaailmasta joskus kaupantekijäisinä saatua Raggegarnia. Sitä oli juuri sopivasti tällaiseen kolmen settiin. Tuli yksi ruskeakirjava, yksi punakirjava ja yksi molempia lankoja yhdistelevä. Ovat hyvän kokoiset ja kaksinkertaisina sopivan paksut, joten sormet eivät todellakaan pala, vaikka minkälaista paistia kääntelisi. Loistoprojekti.

P.S. Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Sinisen sävyjä

Tein ehkäpä oman ennätykseni. Toissa maanantaina kotiutuneista langoista yksi pääsi heti samana päivänä puikoille. Yleensä säilön, ihastelen ja silittelen niitä kauneimpia vyyhtejä pitkään ennen kuin raaskin ottaa ne käyttöön. Tälle langalle oli kuitenkin visio heti valmiina.

Malli: Matilda by Kate Blackburn

Lanka: Dream in Color, Baby "Midnight Derby"

Lankaa kului: 105 g

Puikot: 4,0

Siitä tuli huivi. Ilmava, pitsinen ja yksinkertaisuudessaan kaunis. Pidän erityisesti siitä miten huivin ruutukuviot sulautuvat lopulta reunuksen holvikuvioihin. Lopputulokseen nähden huivi oli hämmästyttävän helppo ja sen vuoksi ehdottomasti yksi parhaista huivimalleista, jonka olen kutonut. Taidan muuten sanoa näin aina onnistuneen huiviprojektin jälkeen?

Tämä oli samalla ensikosketukseni Dream in Colorin Babyyn. Ja se oli rakkautta heti ensisilmukoiden jälkeen. Lanka on ilmavaa, pehmeää, paksuhkoa mutta silti riittoisaa. Värit ovat myös huikeat. Midnight Derbyssä on kaikki mustikan sävyt tummasta sinisestä varovaiseen violettiin. Kokonaisuus on kuitenkin rauhallinen antaen huiville yhtenäisen ilmeen. Mitä muuta langalta voisi vielä vaatia? Paha vain, että nyt haluan tätä lisää kaikissa mahdollisissa väreissä...

Lomaa on nyt takana kaksi viikkoa ja sen saldona on yksi valmis pitsihuivi sekä hyvin edennyt gradu. Olen myös saanut kuitattua univelat, ehtinyt hankkia hitusen rusketusta (sen enempää en koskaan saa itseeni väriä tarttumaankaan) sekä viettänyt laiskoja hetkiä parvekkeella kera kirjan ja teekupin. Voi onnea, sillä olen vasta lomani puolivälissä ja vielä on kaksi kokonaista viikkoa käytettävänä tehokkaaseen kutomi... siis graduiluun.

Lomaa ja lankoja

Loma. Mikä ihana olotila. Heräsin aamulla auringon noustessa ja aamuseitsemältä kävin kävelyllä. Ihailin puita ja puiston valtavaa vihreyttä, kuuntelin veden solinaa sillalla seisten ja seurasin lintujen puuhasteluja. Kotona keitin teetä ja nautin sen parvekkeella suuresta sinikukkaisesta kupista, nauttien aamuauringosta kasvoillani ja siitä miten valo sai pastellivärein lakatut varpaankynteni kimaltamaan. Ajattelin, että tältä tuntuu onnellisuus. Ja tätä onnea ei latista tippaakaan edes se, että tarkoitus on kirjoittaa gradua seuraavat neljä viikkoa todella intensiivisesti.

Sattui myös niin sopivasti, että ensimmäisen gradunteko/lomapäivän kunniaksi postimies soitti ovikelloa ja ojensi paketin. Huivilankani olivat saapuneet!

Dream in Color, Baby "Midnight Derby". 640m muhkeaa, 100% merinovillaa. Yllättävän paksun oloista huivilangaksi mutta niin kaunista ja pehmeää. Väri on syvä ja tumma sininen, höysteenä ripaus violettia.

Fyberspates, Scrumptious Lace. Vyyhdissä 1000m kiiltävänhohtavaa lankaa, 55% merinovillaa ja 45% silkkiä. Etualalla "Water" ja taempana "Slate". Water ei ole aivan noin sininen, paremminkin teräksinen, mukana myös vihreää. Slate puolestaan on kaunis ja syvä harmaa kauniilla hopeisella vivahteella.

Ehkäpä saan näiden kaunottarien myötä neulemojoni taas heräämään. Se kun sai kovan kolauksen yrittäessäni kutoa Cookien Rhombus-sukkia. Sukat olivat menossa jo kiilakavennuksissa, kun huomasin kutoneeni varressa palmikonkiertoja väärin päin. Lisäksi lankana ollut Step Classic (tällä kertaa turkoosina) oli niin nukkaantuvaa, että sukat näyttivät jo puikoilla ollessaan aivan nuhjaantuneilta ja kuviot hukkuivat nöyhdän alle. Se projekti lensi sitten roskiin ja olo oli todella turhautunut. Eikä sen jälkeen mikään ole tuntunut hyvältä. Olen aloittanut varmaankin kymmenet sukat vain purkaakseni ne parin mallikerran jälkeen.

Mutta ehkä nyt? On lomaa, aikaa ja uusia lankoja. Minulla saattaisi olla jopa visio tuota Babya varten...

Valitsin violetin polun

Halusin muistaa minulle tärkeää henkilöä lahjalla, itse tehdyllä tietenkin. Hauskinta lahjan kutomisessa oli ehkä se, että saajan lempiväri on violetti. Minä kun en pidä kyseisestä väristä yhtään (ehkä siksi, että se saa minut näyttämään sinertävänkelmeältä, kuin olisin juuri noussut haudasta). Jee, omia värirajoja voittamaan sitten vain! Matka kävi siis lankakaupan kautta elämäni ensimmäisiä solideja violetteja lankoja ostamaan.

Malli: Chosen Path by Chrissy Prange

Lanka: Austermann, Step Classic

Lankaa kului: 182 g

Puikot: 4,0

Step Classicin värikartasta löytyi se oikea väri. Kirkas ja puhdas violetti, ihan täsmälleen saajan lempisävyä. Väri ehkä sitten olikin tämän langan paras puoli. Langassa kun oli mukana pitkiä valkoisia kuituja, joita sai irroitella vetämällä. Lisäksi parissa kohdassa yksi tai kaksi langan säikeistä oli poikki ja näitä säikeitä oli sitten yhdistetty toisiinsa näppärästi solmulla. En ihan hirveästi innostunut...

Malli onneksi paikkasi langan aiheuttamaa harmitusta. Huivissa vuorottelevat nurjan kerroksen rajaamina paneeleina sileä oikea sekä pitsi. Helppoa, hauskaa ja rentouttavaa kutomista siis, etenkin kun pitsiosuuden oppi helposti ulkoa ja saattoi vain antaa mennä.

Kokoa tälle tuli jälleen kiitettävästi. Apuna langankäytön optimoinnissa käytin Triangular Shawl Calculatoria. Laatikoihin kun syöttää vakioina pysyvät silmukat, käytössä olevan langan kokonaismäärän sekä laskuhetkellä käytetyn langan määrän sekä kerrokset, antaa ohjelma tiedoksi kuinka monta kerrosta on mahdollista kaiken kaikkiaan kutoa. Näppärää ja äärettömän hyödyllistä. Mikään kun ei ärsytä niin paljon kuin kesken loppuva lanka.