Kastepisaroita

Lankalakon lisäksi tein vuoden alussa päätöksen palata jälleen yhden työn politiikkaan. Kesken saisi siis olla ainoastaan yksi työ kerrallaan. Minusta ajatus oli aivan erinomainen. Ei enää pohtimista mitä kutoisi tai jahkailua sen välillä tarttuisiko johonkin keskeneräisistä töistä vai aloittaisiko kenties uutta. No joo... Aika lailla ajatukseksi se jäikin, sillä tämä päätös kariutui heti vuoden ensimmäisinä päivinä. Iski nimittäin startiitti! Tiedättehän, täydellisiä malleja ja niihin juuri oikeita lankoja, joista jokainen on saatava puikoille ihan heti. Nyt on kesken yhdet sukat ja kaksi suurta huivia, pari juttua jo ehdin purkaakin. Jotain on siitä huolimatta valmistunutkin.

Malli: Dew Drops Shawl by Bex Hopkins
Lanka: Debbie Bliss, Rialto Lace "Sea Green"
Lankaa kului: 73 g
Puikot: 3,5

Ensimmäinen pitsivahvuisesta langasta kutomani huivi! Olen tästä aika ylpeä.

Malli oli kaavioineen selkeä ja perussilmukoista koostuva mutta koin huivin harvinaisen työlääksi tehdä. Kastepisaroita muodostavassa pitsiosiossa virheitä meinasi syntyä jatkuvasti ja kun yhden kaavion kutominen vei aikaa viisi tuntia, viimeisten toistojen kohdalla koko malli herätti lähinnä turhautumista. Sinnillä kudoin kuitenkin valmiiksi ja kaunishan tämä on, ei voi muuta sanoa.

Langastakin pidin paljon. Rialto Lace on 100% merinovillaa, pehmeää ja helppo käsitellä. Värikin on juuri sellaista täydellistä merenvihreää, jota olin etsinyt ikuisuuden.

Phuuh. Helpottunut huokaus. Onneksi tämä projekti on nyt valmis ja voin palata paksumpien lankojen ja helpommin edistyvien huivien pariin. Startiitti jatkukoon!

Vuoden viimeisenä päivänä

Vuosi 2013 on ollut hieno vuosi. Äärimmäisen työntäyteinen ja siksi raskas, mutta juuri samojen tekijöiden ansiosta yksi parhaimmista pitkään aikaan. Olin viisi kuukautta tutkintooni kuuluvassa harjoittelussa (rakastin joka hetkeä), kirjoitin kandityön, kirjoitin gradun, valmistuin. Valmistuin! Todistuksen sain juuri sopivasti aatonaattona ikään kuin joululahjana. Nyt en millään haluaisi hyvästellä tätä vuotta, sillä tuleva vuosi tuo mukanaan paljon uutta ja tuntematonta, ja minä kun niin kovasti pidän tutusta ja turvallisesta. Samaan aikaan odotan tulevaa innolla. Kokonaan uusi elämänvaihe on alkamassa! Olo on kuin seikkailuun lähdössä.

Jokin sentään on pysyvää. Nimittäin kutominen. Vuosi 2013 piti sisällään seuraavanlaisia kutomuksia.

• 9 paria sukkia
• 4 huivia
• 2 paria lapasia
• 1 kolmen patalapun setti

Yhteensä 16 kutomusta (1,333 työtä kuukaudessa), joihin kului 1777g lankaa. Aika hyvin!

Jos tehdään vertailuja, niin kudoin yhden työn enemmän kuin viime vuonna ja kaksi työtä enemmän kuin sitä edellisenä. Lankaa kului viime vuoteen verrattuna 8g vähemmän mutta toisaalta 88g enemmän kuin toissavuonna. Voidaan siis sanoa, että tässä on havaittavissa nouseva trendi.

Vuodelle 2014 voisin asettaa tavoitteeksi, jälleen kerran, kutoa enemmän itselle. Tämä vuoden kutomuksista vain yksi päätyi omaan käyttöön, kaikki muut menivät lahjoiksi. Eikä mies edes saanut hänelle luvattuja sukkia! Ja sitten. Se ällällä alkava sana. Lankalakko. Voisin taas ryhtyä siihen. Lankaa saa kyllä ostaa, jos tietty projekti sitä vaatii mutta muuten voisin keskittyä shoppailemaan tuolla oman stashin puolella. Tämä sääntö voisi olla voimassa ensi jouluun saakka. Edellinen lakkoni vuonna 2011 kesti tammikuusta marraskuun puoliväliin, joten jos pystyin siihen silloin, pystyn siihen nytkin. Olen myös hyödyntänyt nämä vuoden viimeiset päivät tekemällä pari lankatilausta ja hoitamalla siten ennakoivasti tulevaa lankakaipuutani. Ensimmäiset kotiutuivat juuri.

Lopuksi samat sanat kuin edellisenä vuonna. Yhä edelleen pidän yli kaiken kutomisesta sekä bloggaamisesta. On myös ihana seurata teitä, huipputaitavia tekijöitä ja innostuneita harrastajia omien blogienne kautta. Toivotan ihan jokaiselle onnellista uutta vuotta 2014!

Honkaomenat

Viime aikoina, eli ison G:n palauttamisen jälkeen, on tullut harrastettua palauttavaa neulontaa (kiitos Pitko termistä!), mikä on tuottanut perussukkia ja peruslapasia. Palauttavalla linjalla jatketaan edelleen mutta nyt mukaan on jo päässyt hitunen mallineulettakin.

Malli: Honka by Maija Koskinen

Lanka: Dream in Color, Smooshy "Chinatown Apple"

Lankaa kului: 77 g

Puikot: 2,5

Honka on malli, joka oli saatava puikoille välittömästi sen nähtyäni. "Ihanat", oli ensiajatukseni. "Pakko aloittaa HetiNyt!", oli toinen. Ja kello taisi silloin olla sellaiset kymmenen illalla... Perussukkien jujuna on ulkosyrjillä kulkevat kuvioraidat, joissa tehdään kaikkea kivaa. On langankiertoa, neulomatta nostamista ja silmukoiden vetämistä toistensa yli. Juuri kaikkea sellaista, josta ah niin pidän.

Smooshy valikoitui langaksi värinsä vuoksi. Olkoonkin vain omenaksi ristitty mutta minä näen tässä ilmiselvästi männyn, siis hongan, kuoren värejä. Täydellinen liitto mallin ja langan välillä siis! Smooshy on muuten jännä lanka. Vyyhdillä ollessaan se näytti kuohkealta ja paksulta, sellaiselta, jota kudotaan vähintään kolmosen puikoilla. En voinut siksi ollenkaan ymmärtää miksi yleisin puikkokoko langan kohdalla oli 2 tai 2,25 ja luokittelu fingering. Mutta kas, kyllä se kakulle keriessä ja kutoessa ihan ehdaksi fingeringiksi osoittautui.

Sukkia kudottiin rennossa mielentilassa, teekuppi käden ulottuvilla, lempisarja televisiossa pyörien. Mukaan saattoi myös liittyä suklaakonvehtirasia... Ja siinä ne nyt ovat, täydelliset honkaomenat.

Tuikitavalliset

Olen viimeksi kutonut lapaset tammikuussa 2011. Oho ja hups. Oli siis korkea aika saada sellaiset puikoille. Tiedustelin lapasten saajalta yksityiskohtia. Laitettaisiinko raitaa? Vai pitsiä, palmikkoa tai kenties molempia? Ei kuulema näistä mitään. Toiveena esitettiin yksivärisyys ja perusmalli, "sitten kun lapaset ovat niin tylsät, ettet jaksaisi millään edes niitä kutoa, ollaan oikeilla jäljillä".

Malli: Peruslapanen

Lanka: Cascade Yarns, Cascade 220 "Puget Sound"

Lankaa kului: 70 g

Puikot: 3,75

Ensimmäinen pari peruslapasia näyttää tältä. Oikein nopsat kutoa paksuilla puikoilla ja lankana muhkeanpehmeä Cascade 220.

Malli: Peruslapanen

Lanka: Cascade Yarns, Cascade 220 "Cyan Blue"

Lankaa kului: 70 g

Puikot: 3,75

Sitten sama uudestaan. Eri värillä tosin.

Lopuksi pingotus tumbbublokeilla ja valmista tuli. Kaksi paria tukitavallisia lapasia odottaa pääsevänsä lämmittämään saajansa käsiä. Näiden kutominen saattoi myös olla aavistuksen verran tylsähköä, joten onnistuin todennäköisesti täyttämään asetetut toiveet.

Peruslangan ihanuus

Ihan alkuun suuri uutinen. Tadaa, palautin gradun pari viikkoa sitten! Olo on vieläkin jonkin verran epätodellinen. Ihanko todella olen nyt kaikki opintoni tehnyt? Ehkäpä se todellisuus tästä konkretisoituu, kun saan gradun arvostelun, palautan tutkintotodistuspyynnön ja lopulta saan maisterin paperit käteen. Tuskin maltan odottaa!

Mikä parasta, nyt olen ehtinyt myös kutoa (ja lukea kirjoja, joista ei vahingossakaan opi mitään, katsoa elokuvia, nähdä vihdoinkin ystäviä, jotka ovat olleet ihanan ymmärtäväisiä  koko tämän hullun vuoden ajan jatkuneen kiireisyyteni suhteen, harrastaa pitkiä kävelyitä ja nukkua päiväunia). Saanko siis esitellä: salaisen paheen sukat.

Malli: Perussukka

Lanka: Novita, Nalle Kukkaketo "Krassi" ja Novita, Nalle

Lankaa kului: 97 g yhteensä

Puikot: 2,75

Ai että mikä salainen pahe? No itseraidoittuva ja -kuvioituva sukkalanka tietenkin! Sukat kutoutuvat kuin itsestään, kun langan värit ja kuvioinnit vaihtuvat nopein väliajoin. Kuka nyt sellaista voisi vastustaa? En minä ainakaan, mikä selviää helposti lankavarastooni kurkkaamalla. Löytyy kukkaketoa muissakin väreissä, yksi kerä muinaista neljää vudenaikaa ja Fabelia vaikka millä mitalla.

Niin paljon kuin pidänkin kirjoneulemaisesta efektistä, käytin yksiväristä punaista Nallea sukkien suussa, kantapäässä ja kärjessä tasapainottamaan kokonaisuutta. Samalla oli helppoa saada raidoitus jatkumaan keskeytyksettä varrresta jalkaterään. Langanpäitä tämä tapa tuottaa kuitenkin kiitettävästi, 10 kappaletta per sukka, joten niiden päättelyyn kului hetki aikaa. Mutta mitäpä sitä ei tekisi saadakseen sukista tismalleen samanlaiset?

Kukkaketo ei myöskään ollut yhtään hassumpaa tuntumaltaan. Aloeveran ja jojobaöljyn ansiota kenties? Sen sijaan yksivärinen Nalle oli karheaa kuin teräsvilla. Ainakin se jyrsi vasempaan etusormeen kunnon uran. Auts. Mutta ai että, miten pidän lopputuloksesta. Lämpimistä väreistä, jotka tuovat krassin sijasta mieleen pihlajan ja kettukarkit, ja siitä miten helposti sukat syntyivät, ihan peruslangasta.

Kiiloja

Tuntuupa hyvältä saada esittelyyn uusi sukkapari. Ja hei, onhan tämä peräti toinen pari Sukkasatoon. Sukatus ei ole kadonnut minnekään mutta aika on... Gradun kirjoittaminen on aivan loppusuoralla, joten olen voinut vain kaiholla vilkuilla lankoja ja puikkoja.

Malli: Wedge by Cookie A., kirjasta Knit. Sock. Love.

Lanka: Cascade Yarns, Heritage Silk "Storm Blue"
Lankaa kului: 76 g
Puikot: 2,25

Kun näin mallin ensimmäistä kertaa, sivuutin sen suunnilleen olankohautuksella. Oikeaa ja nurjaa, ei siis mitään uutta tai kiinnostavaa. Tarkempi selailu kuitenkin paljasti, että sukat on kudottu pääasiassa oikein silmukoin ja muoto syntyy lyhennetyillä kerroksilla. Oli ihan pakko saada nämä puikoille ja kokeilla millaista jälkeä saisin aikaan.

Ensimmäinen ongelma ilmeni koon valitsemisessa. Aloitin ja purin sukat kahdesti, ennen kuin kolmannella kerralla löytyi oikea silmukkaluku. Normaalisti kutoisin 2,25 millin puikoilla perussukat naiselle 76 silmukalla mutta näihin tarvitsin silmukoita ainoastaan 64! Sitten kudoinkin tyytyväisenä kiiloja ja sileitä osioita, kiljahdin jihuu onnistuessani uudenlaisessa kantapäässä kerralla ja jatkoin kärkikavennukseen asti. Siinä vaiheessa tulkitsinkin ohjetta väärin ja lopputuloksena kärjen ja jalkaterän yhdistävä sauma oli sijoittuneena sukan päälipuolelle. Hmm. Purkuun siis. Toisella kerralla noudatin mielestäni ohjetta samalla tavalla kuin edelliselläkin kerralla mutta sain sauman sukan pohjapuolelle, kuten kuuluikin.

Olen niin ylpeä itsestäni kokeiltuani aivan uusia tekniikoita. Rypistän kulmiani ainoastaan lyhennettyjen kerrosten kääntymiskohdille. Ne erottuvat sieltä epätasaisuuksina, mikä ei kriittistä silmääni miellytä. Mutta mukavat nämä ovat jalassa, kiristämättömät, joustavat ja silkkiä sisältävän langan ansiosta yhtä aikaa lämpimät ja viileät. Ehkäpä täydelliset unisukat ystävälle?

1899

Sukatus tuottaa tulosta ja ensimmäiset Sukkasadon sukat ovat valmiit. Hillokellariin humpsahtivat.

Malli: Gentleman's Half Hose in Ringwood Pattern by Nancy Bush, kirjasta Knitting Vintage Socks

Lanka: Lana Grossa, Meilenweit Ultimo
Lankaa kului: 90 g
Puikot: 2,0 ja 2,25

Sukat ovat kivat perussukat helpolla ribbineuleella, yhdellä kerroksella oikeaa ja nurjaa, kahdella seuraavalla sileää, ei siis mitään ihmeellistä. Varsinaisesti minua viehättää näissä se, että malli on julkaistu vuonna 1899. Ei voi välttyä tuntemasta historian kosketusta, kun ajattelee miten jo tuolloin tällaisia sukkia on kudottu herrasmiehille eli isille, aviomiehille ja pojille. Ja nyt minä, vuonna 2013, kudoin samalla mallilla sukat ystävälle mutta naisellisessa koossa ja värityksessä.

Käytin kahden kokoisia puikkoja. 2,25 millisillä kudoin sukan suun  ja kärjen, kun taas varsinaista Ringwood-mallineuletta (se on todella joustavaa!) kutoessa käytössä olivat 2,0 milliset. Ei pitäisi siksi kiristää eikä myöskään löpsöttää mistään kohdasta.

Lana Grossan lanka oli uusi tuttavuus. Kerällä houkuttelevan sileää mutta kutoessa paljastui hivenen karheaksi ja pörröttyväksi. Silti vaikuttaa ihan kelpo langalta arki- ja käyttösukkiin. Värit ovat myös sievät, ei siksi pitäisi mennä pahasti pieleen, kun sukkien saaja esitti lempiväreikseen kaikki punaisen ja vaaleanpunaisen sävyt.