Suklaavohvelit

Olen tunnetusti tarkka kutoja. Kaiken pitää olla just eikä melkein ja sukkien (sekä lapasten) täsmälleen samanlaiset. Tämän pikkutarkkuuden vuoksi etenkin liukuvärjätyt langat ovat minulle hankalia. Lanka voi olla vaikka kuinka ihanaa ja värit miten kauniita tahansa mutta silti kerä voi joutua virumaan lankalaatikossa vuosia. Ajatuskin värien säätämisestä siten, että kumpikin sukka alkaisi täsmälleen samasta kohdasta värijuoksua, on niin turhauttava, että yleensä valitsen suosiolla jonkin helpomman langan. Paitsi tällä kertaa.

Malli: Waffle Rib by Charlene Schurch, kirjasta Sensational Knitted Socks

Lanka: Schoppel-Wolle, Zauberball "Schokocreme"

Lankaa kului: 78 g

Puikot: 2,0

Suklainen Zauberball-kerä odotti puikoille pääsyä sellaiset viisi vuotta (käsittämätöntä!) ennen kuin rohkaistuin tarttumaan siihen. Sitten vain puolitin kerän (tai oikeastaan insinöörimieheni sen teki) kylmästi kahtia ja kudoin ensimmäisen sukan ensimmäisestä puolikkaasta ja toisen sukan toisesta. Enkä säätänyt värejä tippaakaan. Tuloksena on eriparisukat mutta kumma kyllä, minua ei haittaa. Ne näyttävät tarpeeksi paljon samasta kerästä tulleilta. Jos nyt olen ihan rehellinen, niin Zauberballin käyttöönottoa viivästytti myös lanka itse. Se kun ei ole kaikkein helpoimmin kudottavaa lajia. Lanka halkeaa puikolla säielevyksi, jonka kanssa saa olla tarkkana, jotta jokainen säie tulee varmasti poimittua mukaan. Alussa kutominen olikin tämän vuoksi hidasta mutta totuttelun jälkeen pystyin taas tikuttelemaan normaaliin tahtiin.

Malliksi valitsin helpon ribbineuleen. Vohvelipinta syntyi kutomalla aina joka neljäs kerros kokonaan nurjaa. Se piti mielenkiintoa yllä ja antoi sukille myös enemmän visuaalista ilmettä pelkän sileän neuleen tai perusribin sijaan. Olen nyt hurjan tyytyväinen näihin. Kivat olivat tehdä, hyvältä näyttävät ja varastolanka pääsi käyttöön, ja ehkä minäkin pystyn jatkossa olemaan vähemmän turhantarkka.

Meille muuten kun tulee kylään, voi joutua ihan yllättäen malliksi. Tällä kertaa Helmeilevä sai vetää sukat jalkaansa ja istahtaa keittön pöydälle minun räpsiessä kuvia. Kiitokset siitä. Kuvista tuli huippuhyvät!

Hunajainen

Maltoin sitten pitää pyöröpuikot kaapissa peräti yhden sukkaparin ajan. Mutta kaikkihan sen tietävät, että kun sopiva malli kohtaa sopivan langan, se tyrkkää itsensä puikoille alta aikayksikön.

Malli: Shaelyn by Leila Raabe

Lanka: Geilsk, Tynd Uld

Lankaa kului: 81 g

Puikot: 4,5

Shaelyn on kaunis ja näyttävä huivi ja myös ihan hämmästyttävän helppo. Tätä oli täydellistä kutoa tv:n ääressä. Bonuksena ohje on myös todella hyvin kirjoitettu. Perusohjeen lisäksi annetaan vinkkejä, joiden avulla pysyy taatusti selvillä siitä mikä kerros onkaan menossa ja milloin on aika aloittaa pitsineule. Ainoan muutoksen tein reunoihin ja kudoin ainaoikeaa kahden sijasta kolmella silmukalla. Mutta sekin on ihan makuasia. Itse vain pidän enemmän tällaisesta reilummasta reunuksesta.

Lankana käytin Geilskin Tynd Uldia, ohutta 100% villalankaa, jota ostin Villavyyhdistä hunajaisen värin lumoamana. Ravelry muuten sitten tuntee langan nimellä 100% Thin Wool. Ja oikeasti, onpa loistavan hyvä lanka!

Huivi kaipaa seurakseen vielä pipon ja lapaset, jos vain joku saisi aikaiseksi kutoa sellaiset joskus. Lankaa on vielä, hmm, kaksi ja puoli kerää eli varmasti riittävästi. Olisihan se kiva kulkea tuleva talvi päästä käsiin asti hunajanvärisen villan lämmittämänä, joten ehkäpä tästä ryhdistäydyn sellaiset tikuttamaan.

Keltaiset Kertut

Harmaan Stripe Studyn jälkeen iski salakavala neuleblääh. Tiedättehän, se tunne, kun mikään ohje ei inspiroi eikä yksikään lankakerä juttele. En halunut yhtään uutta huivia puikoille mutta sukkapuikot tuntuivat pyöröjen jälkeen omituisen kömpelöiltä käsissä. Ongelmallista. Hain tuntumaa lankoihin siivoamalla lankavarastoni ja siinä kun järjestelin keriä sekä vyyhtejä paikoilleen, huomioni vei kerä ihan tavallista 7 Veljestä. Mitä jos kutoisin taas Kertut?

Malli: Kerttu -sukat by Paula Paajanen

Lanka: Novita, 7 Veljestä

Lankaa kului: 99 g

Puikot: 3,5

Tämä malli on minusta todellinen klassikko. Paksusta langasta kudottuina sukat valmistuvat nopeasti ja ovat  lämpimät, ja samalla todella kauniit.

Olisivatkohan nämä kuudennet Kerttuni? Ravelryyn olen listannut neljät ja ennen blogia saati Ravelrya näitä tuli kudottua muutamat. Tässä siis malli, johon ei kyllästy useammankaan kutomiskerran jälkeen. Sinisten, punaisten ja harmaiden Kerttujen joukko täydentyy nyt kesänkeltaisella parilla.

Hopeinen hämy

Winter is coming. No ei ehkä ihan vielä, mutta kuten me pohjoisessa asuvat tiedämme, pitkään talveen on syytä varautua jo lämpöisen kesän aikana. Varsinkin, jos tv-suosikkien joukkoon kuuluu Game of Thrones.

Malli: Stripe Study Shawl by Veera Välimäki
Lanka: Louhittaren Luola, Väinämöinen, "Hopea" ja "Hämy"
Lankaa kului: 199 g
Puikot: 4,0

Huivi on todella suuri, epäsymmetrinen kolmio. Kudoin ohjeen mukaiset 12 raitaa ja hopeanharmaa lanka loppui puolivälissä viimeistä. Onneksi olin ollut fiksu ja ostanut kaksi vyyhtiä!

Koska huivi oli suuri jo puikoilta tullessa, pingotin sen vain kevyesti. Tai yritin... Kummasti se vain sai lisää kokoa ja miehen mukaan sopisi hyvin hevosen loimeksi. Itse ajattelin käyttää ihan perinteiseen tapaan huivina, heti kun opin miten tähän kannattaa kietoutua, sillä epäsymmetrinen muoto ja minä emme ole vielä löytäneet yhteistä aaltopituutta.

Kaunis tämä silti on ja ihana, värien ja langan takia. Väinämöinen syöksähti lempilankojeni joukkoon heti ensikerrosten jälkeen. Sen tuntu on aidon oloinen, ei liian teollinen vaan sopivan villainen, ja mukana on vieno lampaan tuoksu.

Puikoiltani on nyt valmistunut kuusi huivia peräjälkeen. Hieman on sellainen tunne, että voisin antaa pyöröpuikkojen levähtää hetkisen ja tutustua sukkapuikkoihin uudestaan.

Kietoudutaan persiljaan

Kaikista tähän asti kutomistani huiveista tämä taitaa olla se kaunein. Kyllä vain, menee jopa Andrea's Shawlin ohi elegantilla tyylikkyydellään.

Malli: Ishbel by Ysolda Teague
Lanka: Wollmeise, "Pure" 100% Merino, "Petersilie"
Lankaa kului: 138 g
Puikot: 4,0

Enkä muuttanut ohjeessa silmukkaakaan. Lisäyksetkin tein kiltisti joka kerroksella langankierroin. Ihan mahtavaa muuten, miten huiviin voi sen ansiosta todella kietoutua. Ja koska lankaa oli reilusti, sileä keskusosa on kokoa large samoin kuin pitsikin.

Huivin valmistuttua peilailin itseäni siihen kietoutuneena ja hämmästyin miten kaikki se persiljanvihreys herätti omat värini eloon. Tämä jos mikä on minun vihreäni. T-ä-y-d-e-l-l-i-n-e-n. Sen verran raaskin laskea Ishbelin käsistäni, että sain sen kuvattua. Mallina toimimisesta tällä kertaa kiitokset siskolleni!

Kuulin lankojen kutsun

Enkä voinut vastustaa sitä. Etenkään, kun ne kuiskuttelivat olevansa alessa.

Cascade Heritage Silkiä. Värit Aqua Foam ja Storm Blue.

Casbahissa oli niin tuntuva ale, että ostin kaksin kappalein. Stardust ja Lily Pond.

Myös Trail Sockin hinta oli tullut sen verran alas, joten kaksi sitäkin. Red Maple ja Moondust.



Hopeasäie Basic kantaa nimeä Kesälä ja uusin lempilankani, Louhittaren Luolan Väinämöinen esiintyy kuvassa vain yhden hopeisen vyyhdin verran. Toinen on jo puikoilla.

Sininen uni

Nyt se on tapahtunut. Olen neuleurani ensimmäisessä huiviputkessa!

Malli: Dream Stripes by Cailliau Berangere

Lanka: Pirkanmaan Kotityö, Ohut Pirkkalanka ja Marks & Kattens, Fame Trend

Lankaa kului: 122 g

Puikot: 4,5

Puhdasta valkoista, liukuvärjättyä sinistä, raitaa suurilla puikoilla, lopussa herkkää pitsiä. Täydellinen projekti, joka sai listaamaan Ravelryn jonoon huivimallin toisensa jälkeen (sinne entisten jatkoksi) ja katsomaan lankavarastoa ihan uusin silmin. Mistä keristä tulisi kaunista raitaa? Mikä lanka haluaisi muuntautua huiviksi?

Ohje on hyvin kirjoitettu, selkeä ja helppo. Muokkasin sitä kuitenkin reilusti omaan visiooni soveltuvaksi. Kun ohjeen mukaan lisäyksiä tehdään joka kerroksella, minä lisäsin vain oikealla puolella. Ja kun lisäykset olisi kuulunut tehdä langankierroin, muutin ne m1L ja m1R-lisäyksiksi.

Ohjeessa kehotettiin myös nostamaan kerroksen ensimmäinen silmukka aina neulomatta mutta äh, lankojen vaihtumiskohdasta tuli möykkyistä. Kudoin siis reunoihin kahdella silmukalla ainaoikeaa ja kiersin langat aina värin vaihtuessa nätisti toistensa ympärille. Hyvä tuli eikä kiristä.

Huivimallina toimimisesta jälleen kiitokset Satakielelle! Kuvat ovat aivan huiput ja näitä oli hauska ottaa. Satakieli sai eläytyä huippumallin rooliin ja minä sain leikkiä muotikuvaajaa.