Lankaa!

Vihdoinkin uutta lankaa tähän talouteen. Kaksi suloista, kaunista, pehmeän villaista kerää. Lankalakkolainen on haltioissaan puolen vuoden langattoman kauden jälkeen.

Tosin en ostanut lankoja itse, enkä edes kerjännyt, anellut tai kiristänyt niitä keltään. Sain lahjaksi. Tai korvaukseksi. Annoin siskoni työkaverille sukat ja sisko osti langat kiitokseksi. Vaikka ei olisi tarvinnut. Mutta en valita, sillä langat ovat nappivalinta. Olivat lankakauppiaan kanssa yhdessä valinneet jotain "lankahifistelijälle" sopivaa. Utupastellia ja voimakasta punaista, Crazy Zauberballia Schoppel Wollelta.

Tänään on vapaapäivä ennen seitsemän päivän työputken alkamista. Ajattelin ottaa rennosti. Illalla kutsuu kuntosali mutta sitä ennen houkuttaisi parvekkeen lepotuoli kesäkukkien katveessa. Sinne siis kera hyvän kirjan.

Hedera

Punaiset pitsisukat ovat valmistuneet ja ovat vallan kauniit!



Malli: Hedera by Cookie A. kirjasta Knit.Sock.Love.
Lanka: Araucania, Ranco Solid
Langan menekki: 90 g
Puikot: 2,5

Jos et omista kirjaa, ohje löytyy myös ilmaiseksi Knittystä.



Sukkien pitsimalli on helppo ja jää mieleen lähes välittömästi. Se on jopa niin helppo, että kutoessa voi huoletta uppoutua vaikka elokuvaan ja sormet jatkavat automaattiohjauksella. Pari kertaa kävi niin, että vasta mainostauoilla tuli havahduttua, että ai niin, tässä oli tämä kudinkin, mutta aina tuloksena oli monta kerrosta virheetöntä pitsiä. Osaisinkohan kutoa myös unissani?



Niin paljon kuin yleensä pidänkin kiertäen neulotuista silmukoista, en innostu niistä tällä kertaa. Mielestäni ne nousevat liikaa esille valmiista työstä ja etenkin sukkien ollessa jalassa. Ehkä makuasia ja efekti voi johtua langastakin mutta ei pohdita sitä enempää, Ranco kun on yksi suosikkilangoistani. Ne värit, se tuntuma!

Kullankeltainen huivi on edennyt yli puolen välin. Lisäksi olen selaillut ahkerasti Neulekirjaa ja sen sukkamalleja. Ja saanut pääni pyörälle. Annetut tiheydet poikkeavat valtavasti käsialastani ja olen yrittänyt laskea silmukkamääriä uusiksi sekä vertaillut eri kokoisia puikkoja ja lankoja niin että aivot tekevät kohta stopin. Ehkä keskityn toistaiseksi vain huiviin.

Neulekirja ja neuleita

Olen intohimoinen lukija. Tuntuu oudolta, jos ei ole mitään luettavaa, joten olenkin pienen ja sympaattisen lähikirjastomme vakioasiakas. Viime käynnilläni lainasin taas pinon kaunokirjallisuutta mutta tein myös löydön käsitöille varatun hyllypaikan luota. Sain lainaan Neulekirjan!

Haluaisin toteuttaa ainakin Kesävoit ja Bonesit ja oikeastaan kaikki ne muutkin sukat. Toivon salaa ettei kukaan vain tekisi kirjasta varausta.

Mutta ennen kuin Neulekirjan mallit pääsevät puikoille, valmistumistaan odottavat tällaiset työt.

Sininen silkkihuivi

Kävin viime vuoden tammikuussa Tukholmassa ja suloisessa Marias Garn-lankaputiikissa. Ostamani Silkbloom Fino-kerät seurustelivat muiden lankojeni kanssa yli vuoden mutta ovat nyt muuttuneet silkkihuiviksi. Tai ainakin 45% silkkihuiviksi. Langassa kun on silkkiä tuo määrä ja loput 55% pehmoista merinovillaa.

Malli: Saroyan by Liz Abinante

Lanka: BC Garn, Silkbloom Fino

Langan menekki: 156 g

Puikot: 3,5

Halusin käyttää kaikki kolme kerää mahdollisimman tarkkaan ja tämä malli oli siihen omiaan. Lankaa jäi peräti gramma!

Saroyan on suurimmaksi osaksi sileää neuletta. Vasemassa reunassa toistuu kaunis lehtipitsi, oikealla puolestaan neljän silmukan ainaoikeinneule. Ainaoikean tulisi estää reunan rullautuminen mutta tässä huivissa se kääntyy ja rullautuu iloisesti, huolellisesta pingotuksesta ja maanittelusta huolimatta, mur.

Muuten huivi on kaunis, hieman stoolamainen kokonsa puolesta eli käy vaikkapa hartioille kiedottavaksi viileänä iltana. Merinovilla antaa lämpöä ja pehmeyttä, silkki viileyttä, keveyttä, kiiltoa ja ylellistä tuntua. Adjektiiveja riittää mutta lanka ansaitsee ne kaikki.

Ja olipa mukavaa saada näin pian edellisen kirjoituksen jälkeen jotain valmiiksi ja esiteltäväksi! Ehkä se oli sen kauneimman lankakerän kautta vannominen, mikä auttoi. Tai sitten se, että olen ollut viime päivät ansaitulla lomalla ja kutomisaikaa on kerrankin ollut riittämiin.

Hihasta vedetyt

Tasan kuukausi edellisestä blogikirjoituksesta, hui. Pitkä päivitysväli kertonee jotain elämän intensiivisyydestä käsityömaailman ulkopuolella.

Jokin aika sitten tulin yllätetyksi langalla, muistatteko? Sitä löytyi niin jääkaapista maitotölkin päältä kuin takin hihastakin. Nyt nuo hihasta vedetyt langat ovat saaneet uuden olomuodon eli muuttuivat keristä sukiksi. Eivätkä edes miksi tahansa sukiksi, vaan ensimmäisiksi jotka kudoin tämänhetkisestä suosikkisukkakirjastani.

Malli: Mona by Cookie A. kirjasta Knit.Sock.Love.

Lanka: Debbie Bliss, Rialto 4 ply

Langan menekki: 93 g

Puikot: 2,5





Olin haltioissani Cookien Sock Innovation-kirjasta mutta jostain syystä koin sen hankalasti lähestyttäväksi enkä ole vielä toteuttanut siitä yhtään mallia. Sen sijaan Knit.Sock.Love sai tarttumaan puikkoihin lähes välittömästi. Kirja hurmaa kauniilla kuvilla ja taidokkailla sukkamalleilla mutta minua ilahdutti ylivoimaisesti eniten se, että tällä kertaa lähes kaikissa sukissa on useita eri kokovaihtoehtoja. Käsialani on sen verran tiukka, että siinä kun Cookie (ja moni muu) käyttää 2,25 millin puikkoja, minä joudun samaan lopputulokseen päästäkseni valitsemaan 3,0 milliset, ja silloin siroiksi tarkoitetut sukat eivät enää näytäkään niin siroilta.

Kirjasta pääsi ensimmäiseksi puikoille Mona. Malli etenee loogisesti ja suoraviivaisesti mutta antoi myös haastetta kantapään kohdalla, kun jouduin selvittämään miten ihmeessä kierretty nurja taas kudottiinkaan. Enkä voi olla ihailematta huolellista suunnittelutyötä, jonka ansiosta joustinneuleen silmukat sulautuvat varsinaiseen mallineuleeseen, mallikerta kantapäähän ja niin edespäin. Kaikki siirtymät ovat ihanan viimeisteltyjä ja loppuun saakka mietittyjä.

Seuraavat sukat ovat jo puikoilla ja lehtipitsihuivi lähes valmis, joten seuraava kutomus tulee esittelyyn huomattavasti nopeammin kuin ensi kuussa. Lupaan ja vannon kautta kauneimman lankavyyhtini.

Valmista raitaa

Vihdoinkin jotain valmista esiteltäväksi! Viimeistellyt, pestyt, pingotetut ja kuviin ikuistetut raitasukat.

Malli: Perussukka
Lanka: Schoeller + Stahl, Fortissima Socka
Langan menekki: 91 g yhteensä
Puikot: 2,25

Tein jälleen tutkimusretken lankalaatikoilleni ja tällä kertaa varastostani löytyivät nämä jo useampi vuosi sitten ostamani Fortissima Socka-kerät. Ostin langat alunperin juuri raitasukkia varten, joten raitasukat niistä myös sitten tuli.

Täytyy ihan onnitella itseään värien valinnasta, sillä meleerattu ruskeanharmaa sekä tumma luonnonvalkoinen sopivat yhteen valtavan hyvin. Sopivan rauhallista ja maanläheistä.

Sukistahan piti tulla miehen jalkaan sopivat mutta kävikin niin, että näistä tuli täydellisen istuvat omiin jalkoihini. Lanka nimittäin on melko kovaa ja joustamatonta, vaikka pehmenikin hieman pesussa, mutta ei ollut toivoakaan saada näitä mahtumaan miehelle. Suunniteltu koko 43 muuttui siten kooksi 39. Onneksi kärkikavennuksen voi aloittaa missä vaiheessa jalkaterää tahansa.

Hei Kutomus, mitä kuuluu?

Edellisestä kerrasta onkin jo kulunut hävyttömän paljon aikaa. Arkikiireet, opiskelu ja työt, veivät hetkeksi mukanaan. Ja minä kun tarvitsen selkeän rauhallista ja kiireetöntä aikaa, jotta voin keskittyä kunnolla kutomiseen sekä siitä nauttimiseen.

Mutta hyvää tänne kuuluu. Lankalakkokin on pitänyt. Tosin ihan viime aikoina on kyllä niin tehnyt mieli vierailla lankakaupoissa. Olenkin selaillut netissä suosikkikauppojeni valikoimia ja riutunut kaipauksesta. Tuon ottaisin ja tuon ja tuon, ja tuonkin vielä! Tosin sitten aina palaan järkiini ja totean, että oikeasti en todellakaan tarvitse lisää lankaa, sitä löytyy kyllä ja vaikka mitä ihanaa laatua ja väriä. Välillä pitää pysyä lujana.

Viimeksi esitellyt raitasukat ovat edenneet kivasti. Ensimmäinen sukka on valmis ja toinenkin jo kiilakavennuksissa saakka. Ja onpa puikoille päässyt uusikin työ.

Tulossa huivi. Puolivälissä mennään. Kutominen on silkkaa luksusta, lankana kun on silkkiä ja merinovillaa sisältävä Silkbloom Fino.