Oikein ja nurjin silmukoin

Olen nyt niin vauhdissa sukankudonnan kanssa. Taas olisi yksi pari valmiina. Tai ehkä paremminkin valmiiksi saatettuna ja loppuun asti tehtynä. Sukat on aloitettu vanhalla "kudon yksi kerrallaan"-tekniikalla joulukuun alussa ja tekniikalle tyypilliseen tapaan etenivät oikein kivasti ensimmäisen sukan loppuun asti. Sitten tuli tylsyys ja puolipakolla sinnittelin toisen sukan kantapäähän saakka. Siihen se sitten jäikin. Paitsi, että uuden "kudon sukat yhtä aikaa kaksilla sukkapuikoilla"-tekniikan inspiroimana kudoin toisenkin valmiiksi ihan tuosta vain.

Malli: Diamond Gansey Socks by Wendy D. Johnson, kirjasta Socks from the Toe Up

Lanka: Cascade Yarns, Heritage "Butter"

Lankaa kului: 82 g

Puikot: 2,25

Ganseylla tarkoitetaan brittiläisten kalastajien villapuseroita. Perinteiset ganseyt kudottiin lämpimiksi ja koristeltiin pääasiassa oikeista ja nurjista silmukoista muodostuvilla kuvioilla. Näissä sukissa kuviointi muodostuu samalla tavalla, ainoastaan oikeita ja nurjia käyttämällä. Timanttikuviot virtaavat varresta varpaisiin ja niitä erottavat toisistaan koristeelliset raidat. Kiehtovaa miten kaunista jälkeä ja selvästi erottuvaa tekstuuria tällä tavoin saakin aikaan.

Sukkia ei ole kudottu kärjestä aloittaen, vaikka kirjan nimi niin vihjaakin, vaan perinteisesti ylhäältä alas. Kärkialoitus ei vain ole minun juttuni, ei sitten yhtään. Turhaudun ja koen tekniikan ärsyttäväksi nyhertämiseksi heti alkumetreillä. Onni siis, että monet sukkamallit ovat helposti kudottavissa kummin päin vain.

Heritagea kokeilin ensimmäistä kertaa ja totesin ihanaksi. Hyvä niin, sillä tätä löytyy varastostani pari muutakin vyyhtiä, silkkisenäkin versiona. Ja eläväisemmissä väreissä. Tämä vaaleankeltainen on melko hailakka, hyvässä valossa taittuu kauniisen voinkeltaiseen, hämärämmässä puolestaan ikävään harmaankellertävään. Hyvä väri silti tähän projektiin, kuviot kun erottuvat vaalealta pohjalta todella kauniisti.

Kierteitä

Yhtä aikaa kudotut sukat valmistuivat eilen eli uusi tekniikka tuottaa tulosta. Voi sitä onnea, kun ensimmäisen sukan kärkikavennuksen jälkeen tarvitsi vain tehdä samat kavennukset toiseen, ja sitten kädessä olikin pingotusta vaille valmis pari. Voi olla, että sukkamojoni vallan riehaantuu tästä (hyvä niin, sukkalankoja kyllä riittää).

Malli: Socks for Euni by Liz Abinante

Lanka: Marias Garn, Handmålade Sockgarn

Lankaa kului: 79 g

Puikot: 2,0

Malli on todella kiva. Kaartuvia spiraaliraitoja kolmen ryhmissä. Pidin myös siitä, että ohje oli rennosti kirjoitettu. Koska Liz kertomansa mukaan inhoaa "left twistejä", niitä ei sukissa ole ollenkaan vaan molemmissa twistit kiertyvät oikealle. Niinpä, kutomisen kuuluu olla hauskaa. Ei se ole niin tarkkaa, ovatko sukat toistensa peilikuvat vai eivät. Erikoista, että kirjoitin tuon. Minä, tiukkapipoisen perfektionismin kruunaamaton kuningatar.

Spiraaliraidat jatkuvat luonnollisesti myös teräosassa. Niiden suhteen sai vähän laskeskella milloin uusi kolmen sarja tuli aloittaa. Ei siinä normaalisti olisi ollut mitään ongelmaa mutta katsoin samalla intensiivisesti Game of Thronesin toista tuotantokautta, joten keskittyminen ei ollut aina kutomuksessa. Virheiltä kuitenkin vältyttiin, muistaa perfektionisti huomauttaa.

Lanka puolestaan on Tukholman tuliaisia muutaman vuoden takaa. Marias Garn-lankakaupan käsinvärjättyä nimikkosukkalankaa, 75% villaa ja 25% bambua. Sinisen sävyjä ja ripaus ruskeaa. Kutoessa lanka tuntui hieman kovalta ja joustamattomalta mutta pehmeni vesikylvyssä ja pingottuessa. Ihkua siis.

Kuin olisin keksinyt sen uudestaan!

Olen nyt aivan innoissani. Nimittäin sukista. Olen jo pitkään kamppaillut pahan Toisen Sukan Syndrooman kanssa; sukkia on ollut kiva aloittaa mutta jossain ensimmäisen kärkikavennuksen kohdalla innostus katoaa. Toinen sukka... Äh. Purkuun on sen vuoksi mennyt useampikin kutomus.

Sitten tuli ajatus kutoa sukat yhtä aikaa. Tosi vallankumouksellista, tiedän. Moni on tehnyt näin jo ikuisuuden, sukkapuikoilla tai loopaten. Mutta oi, se tunne, kun sukat etenevät ja tulevat valmistumaan samaan aikaan. On kuin olisin keksinyt pyörän, tai ainakin sukankudonnan, uudestaan!

Kierossa

Siis kyllähän minä olen aina tiennyt käsialani olevan tiukkaa mutta onko kenellekään toiselle käynyt koskaan näin?

Kyseiset sukkapuikot taitavat olla nyt tiensä päässä. Olen saanut ne niin kieroon ja vääntyneiksi, ettei kutominen enää onnistu. Oikaiseminenkaan ei auta, vääntyvät vain heti uudestaan pienimmästäkin paineesta. Ja ei, näiden päälle ei ole istuttu eivätkä ne ole joutuneet minkään muunkaan onnettomuuden uhreiksi. Ihan vain sukkia olen kutonut... Sinänsä ei harmita yhtään, sillä nämä KnitPron Nova Metal-puikot ja minä emme ole koskaan oikein tulleet toimeen keskenämme. Mutta pahus, omistan enää vain yhdet 2,25 millin puikot ja juuri tämän kokoisille on aina eniten projekteja tyrkyllä.

Blogi on myös saanut tunnustuksen kolmelta taholta; kiitos Outi, Fanny ja Maikki! Tunnustus tulisi jakaa eteenpäin viidelle ihanalle blogille, joiden lukijamäärä on alle 200 mutta jätän tämän salapoliisintyön nyt väliin ja kehotan ihan omavaltaisesti kaikkia alle tuon numeron jääviä upeita bloggaajia antamaan tunnustuksen itselleen. Aika kieroa, hih.

Cladonia

Tässä vaiheessa käsityöharrastusta ei kai pitäisi enää yllätyä siitä miten langoilla ja malleilla on ihan oma tahtonsa. Olin nimittäin kuvitellut, että tähän väliin olisin esitellyt yhdet sukat mutta kummasti huomasin aina poimivani käsityökorista pyöröpuikot ja huivin.

Malli: Cladonia by Kirsten Kapur

Lanka: Sandnes Garn, Lanett ja Koigu, KPPPM

Lankaa kului: 176 g

Puikot: 4,5

Ensimmäinen Cladoniani! Ja on muuten niin Marittan upean toteutuksen inspiroima kuin vain voi olla. Maritta käytti versiossaan valkoista ja herkullista vihreänkirjavaa lankaa, mistä sain ajatuksen yhdistää valkoisen Lanettin kanssa punavioletit Koiguni. Ja koska halusin käyttää Koigut mahdollisimman tarkkaan, kudoin ohjeesta poiketen pitsipaneelia reunustavat reikäkerrokset sillä valkoisen sijaan. Juu, Marittalta tämäkin muunnelma (kiitos!).

Cladonia on ensimmäinen puolipyöreä huivini. Muotonsa ansiosta se istuu hartioille todella kauniisti ja sen voi kivasti myös kiepauttaa hartialta toiselle. Kokoa tällä myös riittää kuten pitääkin, huiviin pitää mielestäni voida kääriytyä kunnolla ja koon pitää mahdollistaa mahdollisimman monta eri käyttötapaa. Joten, jotta huivista tuli tarpeeksi suuri, kudoin raitaosuutta, kunnes silmukkamerkkien välissä oli 35 silmukkaa ohjeessa mainitun 28 sijaan. Toimii erittäin hyvin.

Looped picot bind off oli minulle uusi päättelytapa. Aikaa se vei pienen ikuisuuden ja söi lankaa kiitettävästi mutta on kaunis kuin mikä ja sopii täydellisesti huivin ilmeeseen. Normaalisti inhoan kaiken maailman hapsuja, tupsuja ja muita roikottimia mutta nämä koristeelliset renkulat ovat kyllä kivat.

Ihana projekti siis ja paljon uutta tuli kokeiltua. Tuli myös mieleen, että miltähän Cladonia näyttäisi alpakasta toteutettuna?

Vuosi alkaa raidoilla

Viime vuoden laskurit on nyt nollattu ja uusi neulevuosi voi alkaa. Tai siis kutomusvuosi! Kiitos teille, jotka niin nätisti kehuitte "huimaa" saldoani. Nyt lähdetään jälleen puolisalaisesti tavoittelemaan suurempia lukuja. Aloitetaan se raidoilla.



Malli: Perussukka
Lanka: Garnstudio, Drops Fabel ja Pirkanmaan Kotityö, Kirjo-Pirkka
Lankaa kului: 78 g
Puikot: 2,25

Raidoittaminen, voiko mikään olla hauskempaa? Näitä tulikin kudottua aina kun vain oli hetki aikaa. Valkoiset kerrokset olivat pelkkä välivaihe, jotta pääsin käyttämään Kirjo-Pirkka -kerää ja näkemään mitä väriä oli tulossa seuraavaksi; kirkasta punaista vai vadelmaa, vaaleanpunaista vai oranssia.



Hemmed cuff, mikähän se olisi suomeksi? Helmakäänne? Sellainen kuitenkin löytyy näiden sukkien suusta. Vai onko sukalla suu...? Mukavaa vaihtelua kuitenkin perusribille. Tehdään samoin kuin picot cuff mutta taite saadaan aikaan kutomalla kerros nurjaa kavennusten ja langankiertojen sijaan.



Sukat myös jatkavat Suklaavohvelisukissa aloittamaani vähemmän pikkutarkkaa linjaa. Raitoja ei ole kohdistettu vaan kudottu ihan sitä mukaa kuin kerästä tulivat. Yksi solmukin mahtui matkan varrelle. Huimaa revittelyä siis jälleen!



Raitaa ja revittelyä, ihan paras mahdollinen alku tälle vuodelle, eikö totta? Miten teidän muiden vuosi on lähtenyt käyntiin?

Vuonna 2012

Vuoden toiseksi viimeisenä päivänä on täsmälleen oikea aika tehdä yhteenveto vuodesta 2012. Mitä kaikkea kudoinkaan? Paljonko lankaa kului? Entä tälle vuodelle asettamani toiveet, miten niiden kanssa kävi? Katsotaanpa.

Vuosi 2012 näyttää tältä:

• 6 paria sukkia
• 9 huivia
• lankaa kului 1785g

Hieman ehkä yksipuolista, pelkkiä sukkia ja huiveja mutta ei nyt mennä siihen, sillä se mikä on mahtavaa, on se, että kudoin viime vuotta enemmän! Puolisalainen tavoitteeni täyttyi. Viime vuonna puikoiltani valmistui 14 työtä ja nyt yksi enemmän. Kulutin myös enemmän lankaa. Viime vuonna 1689g ja nyt 96g enemmän. Jippii! Eivät nämä määrät edelleenkään päätä huimaa mutta hei, sanoohan sivupalkkikin sen, että täällä kudotaan hitaasti ja huolella.

Ja yhä vain paranee. Tämä vuosi todellakin oli "Kudo itsellesi"-vuosi. Käytössä on nyt kahdet uudet sukat ja kolme upeaa huivia. Ai miten olenkin tyytyväinen. Ensi vuosi voisi olla "Kudo edelleen itsellesi mutta muista myös miestäsi"-vuosi. Hänellä kun on, kehtaanko edes tunnustaa, vain yhdet tekemäni villasukat ja nekin jo karmeassa kunnossa. Aivan löpsähtäneet ja nyppyyntyneet (arvatkaa mikä lanka kyseessä...).

Siitä puheen ollen, lankaa olen ostanut jonkin verran mutta harkiten. Ihkuluksuslankoja, upeita värejä tai kokoelmasta puuttuvia laatuja en edelleenkään pysty vastustamaan.

Katsokaa nyt vaikka näitä. Gimalletta! Mutta niin kauan kun langat mahtuvat laatikoihinsa, ei ole hätää. Ja jos laatikoiden kannet hitusen kupruilevat niin ei kerrota siitä kenellekään...

Ja yhä edelleen pidän yli kaiken kutomisesta sekä bloggaamisesta. On myös ihana seurata teitä, huipputaitavia tekijöitä ja innostuneita harrastajia omien blogienne kautta. Toivotan ihan jokaiselle onnellista uutta vuotta 2013!

Halauksin

Heidi