Mosaiikkia

Kärkikavennus, tehty. Pingotus, tehty. Päättely, tehty. Kuvaus, tehty sekin. Valmista on!

Malli: Diamond Mosaic Socks by Charlene Schurch, kirjasta More Sensational Knitted Socks

Lanka: Regia, Extra Twist Merino ja Malabrigo Yarn, Sock "Lettuce"

Lankaa kului: 84 g

Puikot: 2,0

Kudoin ensimmäiset mosaiikkivartiset sukat helmikuussa ja ihastuin tekniikkaan niin paljon, että eihän sitä yhteen pariin voinut jättää. Mosaiikissahan kuviointi muodostuu silmukoita nostamalla ja käytössä on aina vain yksi lanka kerrallaan, jolla kudotaan kaksi kerrosta. Sitten vaihto toiseen väriin ja kaksi kerrosta silläkin, ensimmäinen kerros aina oikeaa ja toinen nurjaa. Helppoa ja ennen kaikkea koukuttavaa.

Mosaiikkivarsien jälkeen alkoi kuitenkin tylsä osuus. Yksiväristä pelkkää oikeaa, silmukka silmukan jälkeen kakkosen puikoilla. Siksi näiden kanssa vähän kestikin. Ravelryn mukaan aloitin sukat syyskuun 11. päivänä! Reilu viikko sitten päätin kutoa nämä vihdoin valmiiksi ja eihän siinä edes kauan mennyt. Toisen sukan teräosuuskin valmistui lähes huomaamatta television ääressä ja samalla tuli katsottu pari boxilla odotellutta elokuvaa.

Lopputuloksesta sanon vain, että ai kun ovat ihanat! Raikkaat. Huolella säilyttämäni Malabrigo Sockin jämäkerä tuli sekin melkein käytettyä. Kerästä kului 18g ja jäljellä on vielä 8. Saisikohan siitä jotain järkevää aikaiseksi?

Lahjalankaa itselle

Olen ollut, ainakin omasta mielestäni, niin ahkera tässä syksyllä, että siitä hyvästä päätin hemmotella itseäni langalla. Ja onhan joulukin tulossa. Kuka on sanonut, ettei myös itseään voisi lahjoa? Hemmottelulahjapakettini kotiutui eilen ja tänään ehdin ottaa kuvat ennen hämärän laskeutumista. Silti jäin kaipaamaan kevään ja kesän valo-olosuhteita...

Three Irish Girls. Vihreä Springvale Sock "Willow Bark" ja mausteinen ruskeakirjava Adorn Sock "Ryan". Ihanat! Täydelliset!

Pagewood Farm Chugiak "Fruit Freeze". Upea kirjava punainen, luonnossa vielä syvemmän värinen. Lanka on ohuempaa kuin odotin ja yllättävän kovan tuntuista, melkein narumaista. Mielenkiintoista nähdä miten tämä toimii puikoilla.

Madelinetosh Merino Light "Winter Wheat". En ole yhtään varma osuiko värivalinta kohdalleen. Odotin jotain enemmän kultaan ja viljaan taittuvaa mutta tämä on tällainen kelmeänkalpea. Olmiväri. Vakuuttelen kovasti itselleni, että tämä nyt vain näyttää tällaiselta talvivalossa ja vyyhdillä ollessa, mutta kudottuna huiviksi, pipoksi ja lapasiksi, muuttuu aivan toiseksi. Muuttuuhan?

Kohtapuoliin olisi ihan kutomuskin valmistumassa. Kärkikavennus, pingotus, päättely ja kuvaus enää puuttuvat. Ennen joulua bloggaan, niin saan sitten vuoden 15. työn näytille ja pääsen ohi viime vuoden kutomussaldosta. Ja se on hienoa se!

Kolmas ja neljästoista

Nyt on sitten viimeinenkin vyyhti Virosta hankittua villalankaa kudottu. Mietin pitkään mallia mutta päädyin vanhaan tuttuun. Se kun on jo kahdesti hyväksi todettu ja aina yhtä hauska kutoa. Kolmas Revontuleni näyttää siis tältä.

Malli: Revontuli by AnneM

Lanka: Evilla, Artyarn 8/2

Lankaa kului: 188 g

Puikot: 5,0

Värit ovat oikein kauniit. Tummanharmaata, marjapuuronpunaista, hiekkabeigeä ja vaaleanharmaata. Lopputulos on rauhallinen ja hillitty.

Lisäksi värien vaihtumiskohdat osuivat lähes täydellisesti reikäkerrosten kohdalle. Vyyhti oli selvästikin tarkoitettu tähän malliin!

Tämä kolmas Revontuli on 14. tänä vuonna valmistunut kutomukseni. Olen siis jo nyt tasoissa viime vuoden (surkean) saldon kanssa! Tavoitteenani oli olla aikaansaavampi ja nyt kun vielä saan valmiiksi työn tai pari, tuo tavoite on täyttynyt, hurraa! Sukat pääsevät puikoillani vain kärkikavennukseen asti ja jämähtävät sitten siihen, joten asetan toivoni huiveihin. Sain myös puikoille kirjoneuletta, saa nähdä miten sen kanssa käy.

Suklaavohvelit

Olen tunnetusti tarkka kutoja. Kaiken pitää olla just eikä melkein ja sukkien (sekä lapasten) täsmälleen samanlaiset. Tämän pikkutarkkuuden vuoksi etenkin liukuvärjätyt langat ovat minulle hankalia. Lanka voi olla vaikka kuinka ihanaa ja värit miten kauniita tahansa mutta silti kerä voi joutua virumaan lankalaatikossa vuosia. Ajatuskin värien säätämisestä siten, että kumpikin sukka alkaisi täsmälleen samasta kohdasta värijuoksua, on niin turhauttava, että yleensä valitsen suosiolla jonkin helpomman langan. Paitsi tällä kertaa.

Malli: Waffle Rib by Charlene Schurch, kirjasta Sensational Knitted Socks

Lanka: Schoppel-Wolle, Zauberball "Schokocreme"

Lankaa kului: 78 g

Puikot: 2,0

Suklainen Zauberball-kerä odotti puikoille pääsyä sellaiset viisi vuotta (käsittämätöntä!) ennen kuin rohkaistuin tarttumaan siihen. Sitten vain puolitin kerän (tai oikeastaan insinöörimieheni sen teki) kylmästi kahtia ja kudoin ensimmäisen sukan ensimmäisestä puolikkaasta ja toisen sukan toisesta. Enkä säätänyt värejä tippaakaan. Tuloksena on eriparisukat mutta kumma kyllä, minua ei haittaa. Ne näyttävät tarpeeksi paljon samasta kerästä tulleilta. Jos nyt olen ihan rehellinen, niin Zauberballin käyttöönottoa viivästytti myös lanka itse. Se kun ei ole kaikkein helpoimmin kudottavaa lajia. Lanka halkeaa puikolla säielevyksi, jonka kanssa saa olla tarkkana, jotta jokainen säie tulee varmasti poimittua mukaan. Alussa kutominen olikin tämän vuoksi hidasta mutta totuttelun jälkeen pystyin taas tikuttelemaan normaaliin tahtiin.

Malliksi valitsin helpon ribbineuleen. Vohvelipinta syntyi kutomalla aina joka neljäs kerros kokonaan nurjaa. Se piti mielenkiintoa yllä ja antoi sukille myös enemmän visuaalista ilmettä pelkän sileän neuleen tai perusribin sijaan. Olen nyt hurjan tyytyväinen näihin. Kivat olivat tehdä, hyvältä näyttävät ja varastolanka pääsi käyttöön, ja ehkä minäkin pystyn jatkossa olemaan vähemmän turhantarkka.

Meille muuten kun tulee kylään, voi joutua ihan yllättäen malliksi. Tällä kertaa Helmeilevä sai vetää sukat jalkaansa ja istahtaa keittön pöydälle minun räpsiessä kuvia. Kiitokset siitä. Kuvista tuli huippuhyvät!

Hunajainen

Maltoin sitten pitää pyöröpuikot kaapissa peräti yhden sukkaparin ajan. Mutta kaikkihan sen tietävät, että kun sopiva malli kohtaa sopivan langan, se tyrkkää itsensä puikoille alta aikayksikön.

Malli: Shaelyn by Leila Raabe

Lanka: Geilsk, Tynd Uld

Lankaa kului: 81 g

Puikot: 4,5

Shaelyn on kaunis ja näyttävä huivi ja myös ihan hämmästyttävän helppo. Tätä oli täydellistä kutoa tv:n ääressä. Bonuksena ohje on myös todella hyvin kirjoitettu. Perusohjeen lisäksi annetaan vinkkejä, joiden avulla pysyy taatusti selvillä siitä mikä kerros onkaan menossa ja milloin on aika aloittaa pitsineule. Ainoan muutoksen tein reunoihin ja kudoin ainaoikeaa kahden sijasta kolmella silmukalla. Mutta sekin on ihan makuasia. Itse vain pidän enemmän tällaisesta reilummasta reunuksesta.

Lankana käytin Geilskin Tynd Uldia, ohutta 100% villalankaa, jota ostin Villavyyhdistä hunajaisen värin lumoamana. Ravelry muuten sitten tuntee langan nimellä 100% Thin Wool. Ja oikeasti, onpa loistavan hyvä lanka!

Huivi kaipaa seurakseen vielä pipon ja lapaset, jos vain joku saisi aikaiseksi kutoa sellaiset joskus. Lankaa on vielä, hmm, kaksi ja puoli kerää eli varmasti riittävästi. Olisihan se kiva kulkea tuleva talvi päästä käsiin asti hunajanvärisen villan lämmittämänä, joten ehkäpä tästä ryhdistäydyn sellaiset tikuttamaan.

Keltaiset Kertut

Harmaan Stripe Studyn jälkeen iski salakavala neuleblääh. Tiedättehän, se tunne, kun mikään ohje ei inspiroi eikä yksikään lankakerä juttele. En halunut yhtään uutta huivia puikoille mutta sukkapuikot tuntuivat pyöröjen jälkeen omituisen kömpelöiltä käsissä. Ongelmallista. Hain tuntumaa lankoihin siivoamalla lankavarastoni ja siinä kun järjestelin keriä sekä vyyhtejä paikoilleen, huomioni vei kerä ihan tavallista 7 Veljestä. Mitä jos kutoisin taas Kertut?

Malli: Kerttu -sukat by Paula Paajanen

Lanka: Novita, 7 Veljestä

Lankaa kului: 99 g

Puikot: 3,5

Tämä malli on minusta todellinen klassikko. Paksusta langasta kudottuina sukat valmistuvat nopeasti ja ovat  lämpimät, ja samalla todella kauniit.

Olisivatkohan nämä kuudennet Kerttuni? Ravelryyn olen listannut neljät ja ennen blogia saati Ravelrya näitä tuli kudottua muutamat. Tässä siis malli, johon ei kyllästy useammankaan kutomiskerran jälkeen. Sinisten, punaisten ja harmaiden Kerttujen joukko täydentyy nyt kesänkeltaisella parilla.

Hopeinen hämy

Winter is coming. No ei ehkä ihan vielä, mutta kuten me pohjoisessa asuvat tiedämme, pitkään talveen on syytä varautua jo lämpöisen kesän aikana. Varsinkin, jos tv-suosikkien joukkoon kuuluu Game of Thrones.

Malli: Stripe Study Shawl by Veera Välimäki
Lanka: Louhittaren Luola, Väinämöinen, "Hopea" ja "Hämy"
Lankaa kului: 199 g
Puikot: 4,0

Huivi on todella suuri, epäsymmetrinen kolmio. Kudoin ohjeen mukaiset 12 raitaa ja hopeanharmaa lanka loppui puolivälissä viimeistä. Onneksi olin ollut fiksu ja ostanut kaksi vyyhtiä!

Koska huivi oli suuri jo puikoilta tullessa, pingotin sen vain kevyesti. Tai yritin... Kummasti se vain sai lisää kokoa ja miehen mukaan sopisi hyvin hevosen loimeksi. Itse ajattelin käyttää ihan perinteiseen tapaan huivina, heti kun opin miten tähän kannattaa kietoutua, sillä epäsymmetrinen muoto ja minä emme ole vielä löytäneet yhteistä aaltopituutta.

Kaunis tämä silti on ja ihana, värien ja langan takia. Väinämöinen syöksähti lempilankojeni joukkoon heti ensikerrosten jälkeen. Sen tuntu on aidon oloinen, ei liian teollinen vaan sopivan villainen, ja mukana on vieno lampaan tuoksu.

Puikoiltani on nyt valmistunut kuusi huivia peräjälkeen. Hieman on sellainen tunne, että voisin antaa pyöröpuikkojen levähtää hetkisen ja tutustua sukkapuikkoihin uudestaan.