Pehmeää suklaata ja vaarin kalsarit

Siskoni mies on ihan huippu. Ensinnäkin kadehdittavan taitava sosiaalisesti, siis sellainen, jonka seurassa kaikki viihtyvät, ja joka myös pitää huolen siitä, että kaikilla on mukavaa. Toiseksi, hän arvostaa käsinkudottuja villasukkia. Ja kolmanneksi, hänen kengännumeronsa on varsin kohtuullinen 41-42. Joten kun sain häneltä jokin aika sitten kuvaviestin, jossa hän murheellisesti esitteli jaloissaan olevia maailman virttyneimpiä villasukkia, totesin että asialle olisi syytä tehdä jotain.

Malli: Perussukka
Lanka: Drops, Fabel
Lankaa kului: 100 g
Puikot: 2,25

Sopivia sukkalankoja valitessa jouduin toteamaan, että stashissani on loppujen lopuksi melko vähän miesväristä lankaa. Päädyin kuitenkin lopulta ruskeankirjavaan Fabel Printiin, joka näytti kerällä oikein kivalta, ja sen kaveriksi valitsin yksivärisen ruskean Fabelin. Kummasti vain työn edetessä sukkien väritys alkoi tuoda mieleen vaarin kalsarit, ja kun itsekuvioituvan Fabelin nimeksi oli vielä laitettu Soft Chocolate, tuo mielikuva vain vahvistui entisestään. Hysteerisen hauskaa.

Aviomieheni kuitenkin vakuutti, että sukista tulee oikein hyvät, ja nyt kun näitä valmiina katsoo niin kyllä, ihan pätevän näköinen kokonaisuus. Kokonsa puolesta nämä olivat liian suuret sukkablokkeihin mutta höyrytin ne nurjalta puolelta kevyesti muotoonsa. Ja perinteinen kuvaustapakin onnistui, kun sukat napsautti pyykkipojilla kiinni naulakon koukkuihin ;) .

Päätin, että koska jouluhan on ihan kohta, kääräisen sukat pakettiin ja lahjon sukkien saajan sitten aikanaan. Kyllä hän siihen saakka vanhoilla sukillaan pärjää. Pärjäähän?