Lovely! Ja muita asioita minusta

Koska uutta kutomusta ei ole valmistunut esiteltäväksi, vaikka puikoilla on kyllä kovaa vauhtia tulossa sukat, vieläpä sellaiset ihanat keväänkirjavat, suorastaan puutarhamaiset etten sanoisi, niin tartun blogilleni annettuihin tunnustuksiin. Kiitos Satakieli, Pinni ja Kytsätär!

Satakieli ja Pinni kehottivat paljastamaan seitsemän asiaa itsestäni. Hmm. Mietitäänpä.

• Rakastan hyvää teetä (olen varmasti kertonut tämän ennenkin mutta kerron taas, sillä tee on olennainen osa minua). Onnekseni asun Helsingissä ja olen löytänyt pari ihanaa, laadukasta teetä myyvää putiikkia. Enää ei ole paluuta pussiteen pariin...


• Kirjoitan tällä hetkellä gradua. Se todellakin vie aikaa, etenkin kun opiskelun lisäksi käyn osa-aikaisesti töissä, mutta on se silti upeaa. Olen graduvaiheessa ja valmistuminen häämöttää tuossa vuoden kuluttua. Vihdoinkin!


• Kutomisen lisäksi luen paljon. Tällä hetkellä Harry Pottereita uudestaan. Drooblen parasta purkkapallopurkkaa! Viuhpiiporeita! Ja hän-joka-jääköön-nimeämättä...


• En ole koskaan tykännyt juoda hiilihapotettuja juomia. Ne pistelevät ja sattuvat suuhun. Kohtalotovereita?


• En myöskään pidä hillosta.


• Olen vasenkätinen.


• Haaveilen pääseväni joskus kuumailmapallolennolle.

Kytsätär puolestaan haastoi minut vastaamaan viiteen kysymykseen.

• Käsityösi josta olet ylpein ja jota arvostat kovasti? En osaa nimetä mitään ylitse muiden. Kudon kuitenkin vain "pikkutöitä". Mutta oikein koristeelliset ja kiemuraiset sukat tai näyttävät pitsihuivit antavat eniten niitä onnistumisen elämyksiä.


• Kaunein rakennus, jonka olet nähnyt? No niin, tämä on vähän hassu. En mainitse mitään arkkitehtonista klassikkoa vaan englantilaisissa elokuvissa ja sarjoissa nähdyt cottaget. Niissä on vanhan ajan tyyliä ja ne ovat ehdottoman kodikkaita ja usein hurmaavan puutarhan ympäröimiä. Sellaisessa olisi ihanaa nauttia iltapäiväteetä... Ja hedelmäkakkua!


• Laulu, joka koskettaa syvästi? Monikin koskettaa mutta koskettaako syvästi? Kuuntelen pääasiassa jenkkirokkia ja koskettamista enemmän ne antavat fiilistä.


• Minkä asia tunnet arjessa raskaaksi? Kiireen. Sen ettei ole kunnolla lomaa tai aikaa levätä niin paljon kuin haluaisi ja tarvitsisi.


• Mistä asioista nautit eniten arjessa? Sellaiset päivät ja hetket ovat parhaita, kun tuntee saaneensa jotain aikaan ja käyttäneensä aikansa hyvin. Tällaista voi olla kiva kahvilakäynti ystävän kanssa tai esseen valmiiksi saaminen reilusti ennen palautuspäivää.

Tarttukaa haasteisiin, jos innostuitte!

Melkein kirjoneuletta

Olen suunnitellut ja haaveillut kirjoneuleen opettelemisesta varmaan niin kauan kuin tämä blogikin on ollut olemassa. Joitain kokeiluja olen tehnytkin mutta vaikealta se on vain tuntunut eikä jälkikään ole miellyttänyt omaa kriittistä silmääni. Mutta nyt olen ottanut askeleen kyseiseen suuntaan! Tutustuin mosaiikkitekniikkaan ja sehän on melkein kuin kirjoneuletta...



Malli: Stepped Fret by Charlene Schurch, kirjasta More Sensational Knitted Socks
Lanka: Regia, Tweed 4-fädig ja Schoeller+Stahl, Fortissima Socka
Lankaa kului: 85 g
Puikot: 2,25

Näistä tuli ihan mielettömän ihanat ja mikä parasta, nämä ovat minulle! Omistan tällä hetkellä vain yhden parin villasukkia (ajatella!), joten sukat tulevat oikeasti tarpeeseen.



Mosaiikkia on hauska kutoa. Käytössä on vain yksi lanka kerrallaan jolla kudotaan aina kaksi kerrosta, ja itse kuvio muodostuu nostetuista silmukoista. Ruskea Regian Tweed ei ollut tätä ennen taipunut oikein mihinkään malliin mutta löysi nyt ehdottomasti paikkansa. Sen kaveriksi valitsin aiemmasta projektista jääneen puolikkaan kerän hiekanvaaleaa Fortissima Sockaa. Tuntuu muuten mahtavalta, kun pääsee hyödyntämään jämälangan ihan loppuun saakka.



Omia jalkoja on harvinaisen vaikea kuvata mutta siinä ne nyt ovat uusilla sukilla koristettuina.

Ai niin, piti vielä kertoa puikoista. Käytin nyt ensimmäistä kertaa Villavyyhdistä hankkimiani HiyaHiya:n teräksisiä sukkapuikkoja ja ne ovat ihan loistavat. Kevyet mutta samalla tukevat, ja silmukat liukuvat puikon pinnalla juuri sopivasti. Ehdottomasti uudet lempipuikkoni.

Tietokoneen korjaajan sukat

Sairastelen yleensä todella harvoin mutta viime viikolla mieheen ja minuun iski ärhäkkä influenssa. Lähemmäs 39 asteen kuumeessa ei oikein jaksanut muuta kuin maata sohvalla, juoda litroittain teetä ja vettä, mitata kuumetta ja katsoa kaikenmaailman aivottomia tv-ohjelmia. Oli kuitenkin lohdullista sairastaa yhdessä. Nyt kun kuume on poissa ja taudista jäljellä enää römeä yskä sekä puolikuntoinen olo, jaksoin vihdoinkin viimeistellä kärkikavennusta vaille olleet sukat.



Malli: Perussukka
Lanka: Novita, Nalle Four Seasons "Kesä" ja Novita, Nalle Aloevera
Lankaa kului: 113 g
Puikot: 2,75

Sukat ovat tietokoneen korjaajan sukat ja nimensä mukaisesti vaihtokauppa. Siskoni mies tuli huoltamaan läppärini ja hän toivoi palkkioksi villasukkia. Sehän sopi! Lankojen valinnassa mentiin todella syvälle lankavarastoni uumeniin ja löydettiin sieltä varhaisimmista kerrostumista ehkä sellaiset neljä-viisi vuotta käyttöönottoa odotellut sinisävyinen Four Seasons-kerä. Vähän tuoreemmista lankakerrostumista sitten löytyi puolikas kerä yksiväristä Nallea, joten siitä se idea sitten lähti.

Ihan ovat perussukat. 1x1 kierrettyä ribbiä varressa, ranskalainen kantapää ja vaihtelun vuoksi nelitahoinen kärkikavennus. Se on ehkä kaikkein mukavin kavennustapa ja ehkäisee siksi kärkikavennusjumiutumisen, joka iskee aina silloin tällöin. Se on muuten läheistä sukua kiilakavennusjumiutumiselle... Ilkeitä jumiutumistapoja molemmat.

Yksiväriset osiot rauhoittavat taas itseraidoittuvan langan kirjavuuden ja pidän lopputuloksesta oikein kovasti. Näistä tuli ihanan raikkaat ja ihanan siniset. Seuraavaksi laitan korjaajalle viestiä, että sopii tulla noutamaan omaksi!

Vuoden ensimmäinen kutomus

Tämä vuosi tuntuisi alkavan varsin hyvin. Ensimmäinen kutomus on valmis ja seuraava jo puikoilla. Langat inspiroivat ja ideoita riittää. Viime vuoden saldo sai salavihkaa tekemään päätöksen, että järjestän enemmän kutomisaikaa sillä, jännä kyllä, jos ei kudo, ei mikään myöskään valmistu.



Malli: Hitchhiker by Martina Behm
Lanka: Wollmeise, 100% Merino Superwash "WD Okzident"
Lankaa kului: 149 g
Puikot: 3,5

Hitchhiker on malli, johon en ihastunut ensinäkemältä. Se ei puhutellut yhtään. Törmäsin siihen kuitenkin aina uudestaan ja uudestaan Ravelryssä vieraillessani ja vähitellen aloin lämmetä sille. Malli on suunniteltu Wollmeisen langoille. Löytyy vaikka kuinka. Ja erityisesti monivärisille vyyhdeille. Niitäkin on enkä ole osannut käyttää mihinkään. Lopulta osasin yhdistää palat toisiinsa ja hoksasin, että tässäpä tuntuisi olevan malli, johon upottaa onnistuneesti ne hyllyssä käyttämättömänä nököttävät kirjavat Wollmeise-kaunokaiset. Joten ohje ostoon ja Okzident kerälle!



Malli on hyvin samanlainen kuin Martina Behmiltä aiemmin kutomani Magrathea mutta paljon helpompi. Huivi aloitetaan kärjestä ja edetään tehden toiseen reunaan lisäyksiä ja toiseen sakaramaista reunakuviota, ja kun lankaa on X määrä jäljellä, huivi päätellään. Tähän voi siis käyttää lankaa juuri sen verran kuin sitä on, mikä minusta on ihan loistava ominaisuus. Ja kun kudotaan koko ajan oikeaa, puikkojen voi vain antaa lentää.



Okzidentin turkoosi, tummansininen ja vaalea oliivinvihreä sekoittuvat huivissa kauniisti noin viiden sakaran verran ja sitten seuraavan kahden sakaran ajan ne muodostavat hienoja galaktisia kuvioita (siis lätäköityvät). Ja tämä toistuu läpi huivin. Viisi sakaraa hyvää, kaksi sakaraa lätäkköä. Valmiissa huivissa lopputulos näyttää kuitenkin onnistuneelta. Taidan tehdä tällä mallilla toisenkin huivin, ainakin mustan- ja ruskeankirjava Zenzi on jutellut kovasti, että tämä voisi olla se oikea malli hänellekin.

Vuoden vaihtuessa

Vuoden viimeisenä päivänä on hauska tehdä jo perinteeksi muodostunut katsaus vuoden kutomuksiin.

Ja tältä vuosi 2011 näyttää neuletilastona:

• 7 paria sukkia
• 5 huivia
• 2 paria lapasia
• lankaa kulutin 1 689g

14 valmistunutta työtä ei ole todellakaan mikään päätähuimaava määrä mutta on se sentään 1,1666 valmistunutta työtä per kuukausi. Noin laskettuna saldo ei enää kuulostakaan niin surkealta! Tämän neulevuoden kohokohta oli ilman muuta pitkänpitkä lankalakko, tammikuusta marraskuun puoliväliin, ja ylpeyttä herättää myös se, että olen kutonut huiveja vaikka vierastin niitä pitkään.

Viime vuonna kehotin itseäni kutomaan enemmän itselleni mutta se tavoite unohtui jonnekin matkan varrelle. Jospa 2012 olisi "Kudo itsellesi"-vuosi. Ainakin sukille olisi tarvetta sillä omistan niitä tällä hetkellä vain yhdet. Lankalakkoon en ryhdy mutta lankaostoksia voisin silti tehdä vain harkiten. Hyvälle peruslangalle ja upeille ihkulangoille on kuitenkin aina tilaa.



Ja lopuksi samat sanat kuin jo kahtena aiempana vuotena eli kutominen on edelleen ihanaa, samoin bloggaaminen. Kauniit kiitokset kaikille teille, jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa. Pienikin viesti ilahduttaa aina. Onnellista vuotta 2012!

Vielä yksi joululahja

Joulun viimeinen lahjakutomus valmistui ajallaan ja on jo paketoitu kauniisti saajaa varten. Onpa mukavaa antaa tänä jouluna iso pino itsetehtyjä lahjoja!



Malli: Eunice by Cookie A. kirjasta Sock Innovation
Lanka: Novita, Nalle
Lankaa kului: 99 g
Puikot: 2,75

Olen valtavan tyytyväinen näihin sukkiin. Eunicessa oli sopivasti haastetta: palmikoita ja pitsiä näyttävänä yhdistelmänä mutta samalla malli on looginen ja niin helppo, että sen oppi aika nopeasti lähes ulkoa. Ja jälleen kerran, Cookielle tyypilliseen tapaan, malli siirtyy ja liukuu kauniisti jousteesta varteen, varresta kantapäähän ja edelleen jalkaterään. Hyrisyttävän huoliteltua ja eleganttia suunnittelua. Tyytyväinen hyrinä loppui kantapään kaavion kohdalla hetkeksi. Se kaavio kun on niin pielessä kuin vain voi olla. Mutta pienen pohdinnan jälkeen ja valmiina olevia silmukoita seuraamalla sain kantalapusta sellaisen kuin pitkin. Ja taas oltiin neuleflowssa.



Langaksi valikoitui Nalle täydellisen punaisen värinsä ja sopivan paksuutensa vuoksi. Tykkäsin kovasti. Lanka oli mukavan tuntuista, tasalaatuista ja neuloutui hyvin. Varsin positiivinen yllätys, kuten aiemmin Seitsemän Veljeksen kanssa. Mutta voi miksi Nalle myydään nykyisin 100g:n kerissä entisen 150g:n sijaan? Jouduin ostamaan kaksi kerää, jotta sain nämä tehtyä, vaikka sukat ovat kokoa 37 ja tein varsista ohjeen mukaan lyhyet. Valmiit sukat painavat 99g eli teoriassa yhdellä kerällä olisi pitänyt pärjätä mutta kun ensin ostamassani kerässä sitä lankaa oli sitten vain 96g...



Oikein hyvää joulua, joulumieltä ja joulurauhaa teille kaikkille. Joulun kunniaksi siivosin käsityökorini. Laitoin kaikki keskeneräiset ja epäkiinnostavat kutomukset purkuun. Ihana tunne aloittaa puhtaalta pöydältä. Kokeilkaa vaikka :) .

Ei se lankojen ostaminen vielä loppunut

Helsingin Vallilaan avattiin pari kuukautta sitten uusi lankakauppa. Odotin kiltisti mutta malttamattomana lankalakon päättymiseen saakka ja kävin vihdoinkin viikko sitten tutustumassa Villavyyhtiin. Tykästyin paikkaan heti. Lankavalikoima on herkullinen ja oli upeaa vain kävellä hyllyltä hyllylle ja löytää ihanuuksia toisensa jälkeen.



Ensimmäinen lanka, jota en voinut ohittaa oli Louhittaren Luolan Väinämöinen, sellainen juurevan oloinen villasekoitelanka, joka kuulema on parhaimmillan sukissa. Valitsin itselleni upean harmaan ja ystävä saa sukat kultaisen kellanruskeasta. Hämy ja Vilja ovat värien nimet.



Sitten ihan yllättäen Geilskin Tynd Uld alkoi jutella ja kovaa. Etenkin tämä hunajanruskea. Se kertoi haluavansa huiviksi ja myssyksi, ehkä lapasiksikin. Mainosti olevansa 100% villaa ja kuvaili miten suloisesti se lämmittäisi. Ja kun kääntelin kerää kädessäni, se oikein keikisteli valossa (voin vaikka vannoa!) ja oli niin kaunis että. Joten eihän minulle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin ostaa kaikki kaupasta löytyneet viisi kerää. Tämän langan värikartta on oikeasti ihan uskomaton.

Ostin kokeilumielessä uudet sukkapuikotkin. Ainoat 2,25 millin sukkapuikkoni ovat KnitPron Nova Metal-laatuiset, ja nyttemmin jo melko pahasti tummuneet ja vääntyneet. Jollain on tiukka neulekäsiala... Olen kuullut paljon hyvää HiyaHiyan teräksisistä sukkapuikoista, joten halusin ehdottomasti kokeilla. Sellaiset siis, 2,25 milliset ja 15cm pituiset. Tuntuvat ainakin todella kevyiltä käteen ja odotan mielenkiinnolla millaista niillä on kutoa.