Harmaan ja sinisen liitto

Olipa kerran harmaa sukkalanka. Se hankittiin toissa kesänä lomamatkan yhteydessä Kuopiosta ja oli siitä jossain vaiheessa sukatkin aloitettu. Ne kuitenkin joutuivat purkuun ja siitä lähtien tuo harmaa lanka oli vain odotellut uutta tilaisuutta. Ja olipa kerran myös liukuvärjätty sininen lanka, sukkalankaa sekin. Sitä oli jäänyt tähteeksi sellaiset alle puoli kerää useamman vuoden takaisesta huiviprojektista, ja sekin oli odotellut vuoroaan muiden jämälankojen joukossa. Eräänä päivänä langat sitten kohtasivat, ja tuosta kohtaamisesta tuloksena olivat raitasukat.

Malli: Perussukka

Lanka: Regia, Extra Twist Merino ja Marks & Kattens, Fame Trend

Lankaa kului: 79 g

Puikot: 2,0

Oli tässä tarinassa myös pieni sivujuonnekin. Hilkulla nimittäin oli, että sininen lanka olisi saanut kaverikseen valkoisen. Vähän aikaa ne jopa kokeilivat yhteiseloa mutta juttu ei toiminut sitten yhtään. Sininen kun on sellaista nukkaavaa lajia, niin kummasti kokonaisuus alkoi näyttää nuhjuiselta ja likaiselta heti alkuunsa. Mutta harmaa osoittautui ihan loistovalinnaksi.

Langat myös houkuttelivat kokeilemaan toisenlaista kärkikavennusta ja siksipä sukissa on pyöreä kärki eli round toe. Olipa muuten hauska tehdä! Ja helppo. Tietyin välein silmukoita oikein yhteen ja kavennuksettomia kerroksia väliin. Nancy Bushin kirja Knitting Vintage Socks tarjosi tähän varsin tarkat ja selkeät ohjeet.

Tämä harmaan ja sinisen liitto oli kyllä varsin onnistunut. Vielä kun värit olisivat liukuilleet vähän tiuhempaan... Mutta hyvä näinkin ja tulipahan myös käytettyä sininen Fame Trend kokonaan. Jämälankojen tehokas hyödyntäminen tuntuu aina yhtä hykerryttävän hyvältä.

Etanaista luksuslankaa

Se olisi taas lankapostauksen aika, sillä lankakauppa Titityyn Arjen luksusta-lankaklubin toinen (ja toistaiseksi taas viimeinen) lankapaketti on täällä! Paketti saapui varmaan lähes jo pari viikkoa sitten ja jotain vihreää piti jälleen olla luvassa.

Niin kuin olikin. Kyseessä on italialaisen SnailYarnin BFL Fingering-vyyhti ja väri täydellisyyttä hipova Emerald City. Ihan uusi lankatuttavuus ja sanoinko jo, että ehkä yksi upeimmista vihreistä ikinä. 

Langan lisäksi paketissa oli myös Heidi Alanderin uusin huiviohje, hurmaava Dodo. Oma Dodo olisikin aivan ihana mutta minulla ja sivuittain kudottavilla huiveilla sattuu olemaan ankea yhteinen historia. Kiitos käsialani, nämä yhden vyyhdin ihanuudet jäävät aina vain kapeiksi ja lyhyiksi luiruiksi. Ja sellaiseen tämä etanalanka on ihan liian suuri aarre tuhlattavaksi.

Lopuksi ei muuta kuin kiitokset Titityyn väelle mainiosta klubista! Tämä ylitti kaikki odotukseni ja hei, tuleehan jossain vaiheessa kolmaskin kierros, tuleehan?

Miehelle, rakkaudella

Tajusin, että olen ihan unohtanut hehkuttaa erästä asiaa, josta olin  hieman todella otettu. Sillä tiedättehän sen C:llä alkavan sukkakuningattaren? Ja tällä kertaa en tarkoita Cookieta vaan Coopeyta. Sain nimittäin tammikuussa Ravelryyn postia, että Rachel Coopey haluaisi esitellä blogissaan keltaisia sukkia ja minulta kun yhdet sellaiset, nimittäin nämä, löytyvät, niin josko kuviani voisi käyttää. Eipä kauaa tarvinnut miettiä mitä vastaisin. Tosin sen JOOOO!!!!! -fiiliksen ilmaisin hieman hillitymmin, tyyliin "oh, that would be lovely" tai jotain. Seuraava posti sitten ilmoitti, että nyt olisi postaus tehtynä. Sen voi käydä lukemassa täältä.

Asiasta toiseen. Rakkaalla aviomiehelläni oli eilen synttärit ja lahjoin häntä uudella villasukkaparilla. Ensimmäinen lankavalinta ja kutomisyritys päättyivät ärsytykseen ja hampaidenkiristykseen, sillä yhdessä sukkiin valitsemamme lanka oli jotain niin järkyttävää, että varsien jälkeen en yksinkertaisesti kyennyt kutomaan enää silmukkaakaan. Kyseessä oli Novitan 7 Veljestä Raita, joka ainakin tuon kerän osalta oli käsittämätöntä löröä höttöä. Raitavärien vaihtumiskohdat olivat myös muuta väritystä tummempia, joten valmis pinta näytti tyylikkäiden raitojen sijasta epämääräisen läikikkäältä. Aargh. Hetken toipumisen jälkeen uusi yritys, huomattavasti paremmalla lopputuloksella.

Malli: Hearty Man Plaid Socks by Kathleen Treanor

Lanka: Novita, 7 Veljestä

Lankaa kului: 142 g

Puikot: 3,5

Lankavalinta pysyi samana, sillä omasta lankavarastostani löytyi muutaman vuoden takaista 7 Veljestä useammassakin värissä. Mikä ero!! Nämä harmaa ja valkoinen olivat kuohkeita, samalla kuitenkin napakoita ja ihanan villaisia. Aidosti mukavaa kudottavaa. 

Malli oli hauska sekin. Sovelsin sitä kyllä reippaasti, sillä silmukkaluku, puikot ja langan paksuus ovat ihan toiset, lisäksi muutin ribbiosuuden paremmin malliin sopivaksi ja kudoin sekä kantapään että kärjen yksivärisenä. Lopputulos on todella näyttävä, eikä vaatinut mitään kummempaa kuin nostettuja silmukoita ja värien vaihtelua.

Synttärisankari oli sukkiinsa myös oikein tyytyväinen. Vähänhän ne ovat näin uutuuttaan napakat, etenkin kun mallineule vetää neulosta hieman kasaan, mutta mukautuvat varmasti nopeasti käyttäjälle sopiviksi.

Mukavuusrajat ylittävää arjen luksusta.

Olen sellainen ihminen, joka viihtyy aivan erinomaisesti mukaavuusrajojen turvallisemmalla puolella. Tuttua, leppoisaa, ennustettavaa, ei suurempaa mahdollisuutta epäonnistua. Aah, miten mukavaa. Samalla tiedän varsin hyvin, että niiden omien rajojen sisälle jääminen on suunnilleen pahinta mitä voin itselleni tehdä. Siksi yritänkin aina tarttua tilaisuuteen, kun mahdollisuus johonkin rajojen yli menemiseen tarjoutuu. Paino on sitten sanalla yritän.

Tällä kertaa tilaisuus ilmeni, kun lankakauppa Titityy ilmoitti toisen Arjen luksusta -lankaklubin käynnistymisestä. Olin mukana ensimmäisellä kierroksella ja tykkäsin saamistani langoista niin paljon, että päätin olla mukana myös seuraavalla kerralla. Ensimmäisessä klubissa valitsin yllätyslankani mahdollisimman turvallisesta värimaailmasta ja sain hempeää, puuterista ja vaaleaa. Nyt mentiin astetta räväkämmällä linjalla, sillä värivaihtoehdoksi valikoitui Haave kesästä eli moniväristä vihreää. Moniväristä!!!

Paketti saapui viikko sitten ja tällaista sieltä löytyi.

Life in the Long Grass ja käsinvärjättyä sukkalankaa värissä Field.

Walk Collection ja hypersuperpehmoista merinoa värissä Salina.

Titityyn väellä tuntuu olevan kuudes aisti lankojen suhteen. Kumpikin lankamerkki on sellainen, jota olen ihastellut nettikauppojen välityksellä ja pähkäillyt, tilatako vai ei. Mikä yllätys, kun ne sitten klubipaketista paljastuivat! Kirjavuuden vuoksi mennään kyllä sinne mukavuusrajojen toiselle puolelle, eli ei aavistustakaan, mitä näistä tulee tehtyä, mutta laadukkaita ja ihania langat kuitenkin ovat. Ensi kuussa tulee vielä toinen paketti, joten yllätykset ja vihreys jatkukoon.

Ikuisuuslangasta sukiksi

Uskaltaisin väittää, että lähes kaikilla neulojilla on lankavarastossaan ikuisuuslankaa. Sellaisia vyyhtejä tai keriä, jotka on joskus tullut hankittua mutta jotka eivät jostain syystä kuitenkaan tunnu ikinä päätyvän puikoille asti, vaikka langoissa ei sinänsä mitään vikaa olekaan. Tiedättehän? Yhdet tällaiset ikuisuuslangat olivat joskus vuosia sitten Anttilasta naurettavan halpaan hintaan, tyyliin euron kerä, ostamani punakirjavat Regiat. En tiedä saiko vuoden vaihtuminen vai mikä ryhdistäytymään ja ottamaan nuo vuoroaan jo ihan tarpeeksi kauan odottaneet kerät puikoille, mutta niin vain ne muuttuivat vuoden ensimmäisiksi sukiksi.

Malli: Baby Cable Rib by Charlene Schurch, kirjasta Sensational Knitted Socks

Lanka: Regia, Stretch Color

Lankaa kului: 82 g

Puikot: 2,25

Lanka on perushyvää Regiaa ja siitä löytyy juuri talveen sopivia punaisen, ruskean ja violetinkin sävyjä. Kirjavuuden vuoksi yhtään monimutkaisemmat kuviot hukkuisivat kuitenkin kokonaan, joten päätin yhdistää siihen vain pikkupalmikoita. Ne olivatkin kivoja tehdä. Sen verran kuitenkin hifistelin, että tein sukat peilikuviksi, eli toisessa sukassa palmikot kiertyvät vasemmalle ja toisessa oikealle.

Mitään erityistä stretch-ominaisuutta en langassa havainnut, vaikka nimi niin vihjaakin. Jos siinä sellaista kuitenkin sattuisi olemaan, niin hyvä, sillä sukista tuli melko napakat. Yritin kyllä pitää palmikonkierrot pehmeinä mutta yritykseksi jäi. Kapeaan jalkaan nämä sopivat kyllä varmasti ongelmitta.

Neulevuosi 2016 on nyt virallisesti avattu sukilla. Sukilla tullaan myös jatkamaan, sillä joulun alla yksi jos toinenkin tuossa lähipiirissä ilmaisi toivovansa uusia sukkia jalkoja lämmittämään.

Vielä katsaus viime vuoteen

Joulun juhlapyhät päättävä loppiainen sopii hyvin myös neulevuoden päättämiseen ja pienimuotoisen yhteenvedon tekemiseen. Vuosi 2015 oli kutomusten osalta jälleen melko vaatimaton mutta kaikkea kaunista tuli silti tehtyä.

Kuten kolme huivia.

Ja kuusi paria sukkia.

Lankaa sain kulumaan grammoina 938 ja metreinä 3920. Edellisenä vuonna vastaavat luvut olivat viisi valmistunutta työtä, 495g ja 2733m.

Kuten tavallista, olen taas aivan innoissani tästä alkaneesta neulevuodesta. Niin paljon malleja, niin paljon kauniita lankoja, jotka vain odottavat pääsyä puikoilleni. Teen parhaani, jotta niin myös tapahtuu.

Raitasukat nokkoslangasta

Syksyn mittaan blogeissa on näkynyt todella mielenkiintoisesta langasta kudottuja sukkia. Villan lisäksi langassa kun on peräti 30 % nokkoskuitua! Sen verran jännittävältä se kuulosti, että tein vartavasten ostosretken Oulunkylän Lankamaailmaan, koin huomattavaa valinnanvaikeutta kaikkien kauniiden värivaihtoehtojen kohdalla mutta sain kuin sainkin lopulta valittua langat raitasukkia varten.

Malli: Perussukka

Lanka: Onion Knit, Nettle Sock Yarn

Lankaa kului: 92 g

Puikot: 2,25

Raitasukat syntyivät vaihtelemalla mustaa ja teräksistä siniharmaata aina kuuden kerroksen välein. Mustaa lankaa kului näihin koon 39 sukkiin noin 59 g ja harmaata 33 g.

Pidän väriyhdistelmästä todella paljon ja ehdin jo pohtia miksen ole  käyttänyt mustaa lankaa useamminkin. No, sitten oli näitä harmaita, täysin valottomia päiviä ja muistin taas syyn. Mutta kannatti tihrustaa, on tuo niin tyylikäs yhdistelmä. Lempisukka-ainesta.

Entäs ne nokkoset sitten? Yhtään ei pistellyt tai poltellut vaan lanka oli yhtä aikaa pehmeää ja napakkaa. Mielenkiintoista seurata millaiseksi kulutuskestävyys osoittautuu.