torstai 31. joulukuuta 2009

Vuoden viimeisenä päivänä

Vuoden viimeisenä päivänä on mukava tarkastella kulunutta vuotta. Mitä kaikkea sitä onkaan tullut kudottua?
  • 15 paria sukkia
  • 1 sniikkerit
  • 4 suorakaiteen muotoista huivia
  • 5 lapaset
  • yhteensä siis 25 valmistunutta työtä (kutomusta)

Sukat jatkavat edelleen neulesuosikkina enkä usko, että ensi vuosi muuttaa tilannetta. Monta ihkulankavyyhtiä on hyllyssä odottamassa ja kymmenittäin malleja kokeilematta. Lapasia valmistui tänä vuonna peräti viisi paria, viime vuonna vain kahdet. Peruslapasia vain mutta kauniita sellaisia.

Viime vuonna haaveilin kutovani kolmiohuivin virolaisesta villalangasta. Kolmiohuivia en ole vieläkään saanut puikoille mutta liukuvärjätystä villasta syntyi joululahjahuivi ystävälle. Ja jospa ensi vuonna tulisi tehtyä se kolmiohuivikin? Malleja, lankoja ja pitsi-Additkin löytyvät jo.

Lankavaraston kasvu on pysähtynyt ja lankaostoksiin on selvästi tullut enemmän harkintaa. Mikä tahansa uutuus ei enää herätä ostohaluja vaan kiinnitän huomiota langan laatuun ja tuntuun entistä enemmän. Yksiväriset tai semisolidit langat menevät myös kirkkaasti moniväristen ohi.

Mietin asettaisinko itselleni joitain tavoitteita ensi vuodelle. Ehkä enemmän rohkeutta kokeilla uutta? Se voisikin olla hyvä tavoite. Voisin myös kutoa enemmän itselleni, niin kiva kuin onkin antaa itse tehtyjä lahjoja. Ja iloa sekä rentoutta käsitöihin, sitä kaipaan myös. Perfektionistille kun on niin tärkeää, että töistä tulee täydellisiä.

Kaiken kaikkiaan kutominen on edelleen ihanaa, samoin blogin pitäminen. Kauniit kiitokset kaikille teille, jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa. Pienikin viesti ilahduttaa aina. Onnellista vuotta 2010!

sunnuntai 27. joulukuuta 2009

Pupulapaset ja pikasniikkerit

Annoin tänä jouluna kuusi itsetehtyä lahjaa, joista suurin osa on esitelty täällä blogissa jo aiemmin syksyn ja talven mittaan. Tässä vielä kaksi viimeistä.



Malli: Peruslapaset peukalokiilalla
Lanka: Sublime, Angora Merino
Puikot: 3,5

Miehen äidin lapaset saivat koristeekseen luonnollisesti nappeja. Tällä kertaa kuitenkin ompelin napit liimaamisen sijasta ja totesin, että koristeiden ompelu suljettuun neuleeseen ei ole edelleenkään mielipuuhaani. Lopputulos on kuitenkin oikein onnistunut.



Lanka on ihanaista angoran ja merinon sekoitusta ja samettisen pehmeää. Ristin lapaset Pupulapasiksi, sillä angoraahan saadaan angorakanien karvasta, eikö vain? Ja lankakerää silitellessä tuntuma oli kuin olisi pienintä ja untuvaisinta pikkupupua paijannut. Suloista. Yhtään isompaa työtä en välttämättä tästä langasta lähtisi kuitenkaan tekemään, sillä siitä irtoaa melko paljon nenää kutittavia ja vaatteisiin tarttuvia höytyviä.

Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä
Puikot: 3,5
Nämä sniikkerit löytyivät isän joulupaketista. Hän kun tykkää käyttää kotona juuri tällaisia jalanlämmittimiä. Kudoin viime jouluksi ensimmäiset sniikkerit tällä mallilla ja tänä vuonna sain pyynnön uusista.

Sniikkereiden malli onkin loistava. Todella helppo ja ilman yhtään ommeltavaa saumaa! Valmiit sniikkerit myös istuvat jalassa hyvin ja ovat mukavat. Näin olen kuullut kehuttavan. Itse kun olen vannoutunut villasukkien käyttäjä.

keskiviikko 16. joulukuuta 2009

Uusia haasteita

Posti toi mukanaan mieluisan uutuuskirjan.



Mostly Mittens-kirja esittelee suomalais-ugrilaisen Komin kansan perinteisiä kirjoneulelapasia. Mallit ovat koristeellisia, värikkäitä ja taidokkaita. Yksinkertaisesti upeita. Kirjaa selatessa ihastuin myös selkeisiin ohjeisiin ja tarkkoihin ruutupiirroksiin. Kirja on tyyliltään hyvin samanlainen kuin Charlene Schurchin aiemmin toimittamat Sensational Knitted Socks ja More Sensational Knitted Socks, joten jos pidit niistä, pidät myös tästä kirjasta. Olettaen tietysti, että pidät lapasten kutomisesta. Ja kirjoneuleesta. Kirjan edellinen painos oli pitkään loppuunmyyty, upeaa siis, että tämä uusi versio on nyt saatavilla.

Minulla on tilauksessa myös toinen lapaskirja, Anna Zilboorgin Magnificent Mittens, kirjoneulelapasia siinäkin. Kirjan julkaisupäivä tuntuu vain siirtyvän koko ajan, joten saa nähdä milloin pääsen ihailemaan sitä. Mostly Mittensin lailla Magnificent Mittens oli myös pitkään loppuunmyyty.

Uusi Knitty on myös ilmestynyt! Tavalliseen tapaan katsastin sieltä heti ensimmäiseksi sukkaohjeet mutta ainakaan ensivilkaisulla mikään ei aiheuttanut wow-efektiä. Sen sijaan löysin ihania lapasia. Ailbe ja Queen City menivät heti to-do -listalle. Ja onhan siellä kaikkea muutakin kivaa, joten käykääpä katsomassa.

torstai 10. joulukuuta 2009

Puolukkainen

Ensimmäinen keskeneräisistä töistä valmistui. Eikä yhtään liian aikaisin. Tämän olisi tarkoitus olla joululahja ystävälle ja sen pitäisi ehtiä vielä matkata postissa muutama sata kilometriä. Ja hyvin taitaa ehtiäkin.



Malli: Pohlamarjakiri (Lingonberry Pattern), kirjasta Knitted Lace of Estonia
Lanka: Aade Lõng Artistic
Puikot: 3,5



Kirjassa ei ole varsinaista ohjetta tälle huiville vaan malli löytyy Stitch Dictionarysta, jossa esitellään erilaisia perinteisiä virolaisia pitsineulemalleja. Sovelsin mallin suorakulmaiseksi huiviksi lisäämällä reunoihin kolmella silmukalla ainaoikein-neuletta ja aloittamalla ja päättämällä huivin muutamalla ainaoikein-kerroksella.



Pohlamarja eli puolukka kuvaa tätä mallia minusta hyvin. Ihan selvästihän neulepinnassa erottuvat puolukanlehdet tai -marjat, hieman näkökulmasta riippuen.

Langan väritys sointuu työhön paremmin kuin hyvin. Luontoaihe täydentyy luonnonläheisin värein. Pidän myös todella paljon langan tunnusta. Siinä on ihanan rustiikkista karheutta sekä kevyt lampaan tuoksu lanoliinin ansiosta. Lankaa kohtaan tuntemani ihastus koki kuitenkin kolauksen viimeistelyvaiheessa. Tämä vaatii todellakin huolellisen pingotuksen ellei halua valmiin neuleen muistuttavan pitkää, ohutta narua kauniin huivin sijaan. Viimeistelin pingotuksen vielä kevyellä höyrytyksellä silitysraudan avulla. Toivottavasti huivi säilyttää muotonsa myös käytössä eikä venähdä.
Kiva, nopea työ ja lopputulos on kaunis. Sekä kutojalla tyytyväinen mieli, kun yksi keskeneräisistä töistä on valmis.

lauantai 5. joulukuuta 2009

Keskeneräisyyksien lista

Tällä kerralla ei ole luvassa valmiita töitä eikä kuvia. Sen sijaan pohdin keskeneräisyyttä.

Neuleurani alussa noudatin vaivatta yhden työn politiikkaa. Neuleita oli kerrallaan kesken vain yksi. Se oli minusta hyvin loogista ja luonnollista, ja taisinpa jopa ihmetellä niitä bloggaajia, jotka kirjoittivat useista ufo:istaan (ufo = unfinished object). Mutta luodaanpa silmäys neulekorini tämänhetkiseen tilanteeseen. Sieltä löytyy:
  • Palmikkosetti vihreästä Seitsemän veljestä-langasta. Sanotaan nyt vaikka näin, että sain langat työtä varten työkaveriltani viime vuoden syksynä... Tarkoitus on kutoa palmikkokaulaliina sekä baskeri, ja mahdollisesti myös lapaset. Huivista on valmiina hieman yli puolet. Muita osia ei ole aloitettukaan.
  • Pitsihuivi virolaisesta villalangasta. Tästä huivista on maininta täällä blogissa jo keväältä. Huivista puuttuu enää vain muutama mallikerta mutta en ole saanut tehtyä sitä siltikään valmiiksi. Syynä ehkä käsittämättömän pieni puikkokoko, 2,5, sekä virhe jonka tein huivin alussa ja jota joudun nyt toistamaan koko huivin matkalta.
  • Cookie A:n Eunice-sukat. Ensimmäinen sukka on kärkikavennuksen kohdalla. En edes osaa sanoa miksi nämä sukat ovat jääneet kesken, ne nimittäin ovat aivan uskomattoman kauniit.
  • Toinen pitsihuivi virolaisesta villalangasta. Arviolta 3/4 valmiina. Ei virheitä mallikerrassa ja puikkokokokin on järkevämpi, 3,5. Suunnittelin tätä alunperin joululahjaksi ystävälleni mutta saattaa olla, että tulee liian kiire.
  • Lapaskuulta jäi kesken viimeinen lapaspari. Vasemman käden lapanen on valmiina ja oikean käden lapasessa olisi juuri alkamassa peukalokiilan lisäykset. Lanka on suloisen pehmeää angoran ja merinon sekoitusta.

Näiden viiden ufon lisäksi tehtävien listalla on sniikkerit isälle. Tein sellaiset myös viime jouluna ja hän ihastui ikihyviksi. Ne pitäisi siis saada äkkiä puikoille.

Suunnitelmana onkin, etten aloita yhtään uutta työtä ennen kuin olen tehnyt valmiiksi kaikki keskeneräiset, ainoana poikkeuksena isän sniikkerit. Kova tavoite mutta lohduttaudun ajatuksella kuinka upealta tuntuukaan, kun saan nuo kaikki valmiiksi :) .