keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Pieni vuosikatsaus

Tänään on vuoden viimeinen päivä ja kuten tavaksi on muodostunut, myös aika tehdä yhteenveto kuluneesta neulevuodesta. Tänä vuonna katsaus vain jää todella vaatimattomaksi, sillä valmistuneet työt voi laskea yhden käden sormilla. Kirjaimellisesti. Mutta katsotaan nyt kuitenkin, mitä vuonna 2014 tuli kudottua.


Lankaa näihin viiteen kutomuksen kului 495 g / 2733 m. Kehittymisen kohde puolestaan oli huivien kutominen ohuesta pitsilangasta. Ihan olen itsestäni ylpeä, hyvä minä.

Kutomisen sijaan keskityin tänä vuonna uuteen elämänvaiheeseen sopeutumisen (johon siis kuului valmistuminen, työhaku ja työpaikan myötä asuminen arkipäivisin ihan toisella paikkakunnalla) lisäksi myös kehittämään lankavarastoni kokoa! Tuli ostettua ja tilattua lankaa vähän sieltä ja täältä, sorruttua houkutuksiin ja hankittua kaikenlaisia ihanuuksia. Nyt sitten lankalaatikoiden kannet kupruilevat ja hädin tuskin pysyvät enää kiinni, samoin lankahylly on aivan täyteen ahdettu. Läheskään kaikkea en ole täällä kehdannut esitellä mutta yksi hankinta on kuitenkin ihan pakko näyttää.

Ystävän kautta tarjoutui mahdollisuus ostaa lankaa, jota hänen ystävänsä oli kehräyttänyt omien lampaittensa (joilla jokaisella on omat nimet) villasta. Kaksi muhkeaa vyyhtiä 100% Kainuunharmasta, oi onnea! Kaikista niistä luksuslangoista, joita olen tänä vuonna ostellut, nämä taitavat olla ne kaikkein ihanimmat. Pehmeää, muhkeaa ja konstailemattoman aitoa. Oikeaa rakkauslankaa, jota käytetään vain tarkoin valittuihin projekteihin.

Entä sitten suunnitelmia ensi vuodelle? Ainakin haluan kutoa, entistä rennommalla otteella. Helpponeuleita, paksua lankaa, jykeviä puikkoja, ihan sama, kunhan vain saan jotain valmista. Yksi huivi onkin jo lähes tehtynä, viimeiset kerrokset ja viimeistely vain puuttuvat, joten neulevuoden ainakin pitäisi alkaa hyvin. Millaisia suunnitelmia tai toiveita teillä muilla on? Olivat ne sitten suuria tai pieniä (tai keskikokoisia), haluan toivottaa jokaiselle onnellista ja kaunista vuotta 2015. Nähdään silloin!

lauantai 8. marraskuuta 2014

Syksyiset perussukat

Tuossa jokin aika sitten harmittelin (ja turhauduin), kun valmista ei tahtonut tulla mistään ja kaikki työt menivät purkuun yksi toisensa jälkeen. Sain teiltä kaikilta todella hyviä vinkkejä tilanteen nollaamiseen, kiitos siitä! Neuvoja noudattaen päätin järjestää lankani ja ihan vain ihastella vyyhtejä sekä varovaisesti kuunnella haluaisiko niistä joku kenties päätyä puikoille asti. Yksi vapaaehtoinen löytyi sitten aika nopeastikin.

Malli: Perussukka
Lanka: Zitron, Trekking (XXL)
Lankaa kului: 76 g
Puikot: 2,25 

Inspiksen herätellyt lanka oli useamman vuoden lankahyllyssä majaillut Trekking. Sellaisen ruskeanpunertavanvihertävän epämääräinen, liekö jostain tarjouksesta aikanaan tarttunut mukaan. Nyt kuitenkin Trekkingin syksyiset värit puhuttelivat kovastikin ja päätin kutoa suoraviivaiset perussukat antaen langan olla pääroolissa.

Ja kivathan näistä tuli. Oikeastaan väritkin ovat aika hienot!
Mitään erikoista sukissa ei ole, pitkähkö 2x2 resori, ranskalainen kantapää ja wide toe, johon olen viime aikoina tykästynyt kovasti. Kun kavennusten väliin jättää neljä silmukkaa, tulee lopputuloksesta napakka eivätkä kavennusten vieressä olevat silmukat irvistele rumasti.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Työvälineitä

Meille on muuttanut lampaita! Kokonainen lauma ihania, limenvihreitä ja ehdottoman tarpeellisia lampaita!


Nyt kun tosiaan matkustan kahden kaupungin väliä, on myös kutomuksia ollut tarpeen kuljettaa mukana. Sukkapuikot ovat vain osoittautuneet ongelmaksi. Ne mokomat puhkovat reikiä projektipussiin ja välillä sojottavat laukussa miten sattuu, ja niin että välillä myös oikeastikin sattuu. Joku ratkaisuhan siihen piti saada. Kipaisin ostoksilla, löysin lammaseläimet ja tadaa, ongelma hoidettu! Samalla ostosreissulla hankin myös neulakotelon ja kolmen erikokoisen päättely-/parsinneulan setin. Huomattava parannus entiseen. Yksi ja ainoa päättelyneulani kun seikkaili usein ihan missä sattui. Huomatkaa lampaiden kanssa yhteensopiva väri!

image
Lampaat in action ja sukkapuikot suojattuina. Kyllä on kätevää.

Tänään myös kävin ensimmäistä kertaa lankakauppa Snurressa. Tarkoituksena oli hankkia Eiran lankojen uusi ohjelehti, se jossa ovat ne kaikki bloggaajien suunnittelemat upeat mallit, mutta pahus, heillä ei vielä sitä ollut. No, "jouduin" sitten hankkimaan vain lankaa. Ja nyt "täytyy" mennä Snurreen tai muuhun lankakauppaan uudestaan paremmalla onnella.

Snurresta vielä sen verran, että tykästyin paikkaan todella. Ihastuttava ja kodikas miljöö, laatulankoja ja aivan loistava palvelu! Siellä myös järjestetään erilaisia kursseja ja tänään käynnissä oli Tuulia Salmelan TTS. Tuntui muuten aika hauskalta ostaa Väinämöistä, kun värjääjä oli ihan vieressä.

sunnuntai 28. syyskuuta 2014

Tuliaisia New Yorkista

Siskoni lomaili New Yorkissa muutama viikko sitten. Oli kuulema oikein onnistunut matka. Kaikki ennakkoon listatut kohteet tuli nähtyä, vierailtua, koettua ja maistettua, ja kaupunki yllätti positiivisesti myös listan ulkopuolisilla asioilla. Kuten nyt vaikka päätymisellä vahingossa keskelle mielenosoitusta. Tai tulemalla roastatuksi stand up-klubilla!

Ennen matkaa kerroin kautta rantain, kuinka New York on ihan täynnä lankakauppoja. Sellaisia ihania. Ja kuinka niissä myydään kaikkea, mistä täällä saa vain haaveilla. Niin että jos matkan varrelle sellaisia sattuisi osumaan, niin tuliaiset olisivat ihan kiva juttu.

Sisko oli selvästikin laittanut toiveeni muistiin, sillä minua odotti Knitty Cityn logolla varustettu tuliaiskassi. Kaupassa vierailua hän kuvasi siten, että oli kysynyt myyjältä sukkalankaa, jota saa vain ja ainoastaan sieltä, ja jota voisi viedä tuliaisiksi lankahifistelijälle.

Kassista paljastui kaksi vyyhtiä Nooch Fiberin käsinvärjättyä sukkalankaa. Ettekö ole koskaan kuullut merkistä? No, en ollut minäkään tätä ennen. Eli selvää hifistelylaatua. Syksyisen kirjava vyyhti on Midtown Sock (75% superwash merino, 25% nylon) ja värjäyksen inspiraationa on ollut taiteilija Mladen Stilinovicin teos "Exploitation of the dead". Toinen vyyhti on rauhallinen ja kaunis, semisolidi harmaa Chelsea Sock, jossa merinon ja nylonin lisäksi on 10% kashmiria. Taide on myös tässä vyyhdissä mukana ja nimeltään se on "Mama, papa is wounded", taiteilija Yves Thanguyn teoksen mukaan. Nyt on kulturellit langat, ei voi muuta sanoa. Niin ja ettei kutominen ihan uuvuttaisi täysin, energianlähteeksi mukaan oli sujautettu levyllinen Hersheyn Cookies'n Creme suklaata. Nam!

Ihan loistavat tuliaiset olit hankkinut. Kiitos sikko!

keskiviikko 17. syyskuuta 2014

Kuinka tehdään asioista vaikeita

Kutominen on ihan huippu harrastus! Onko mikään ihanampaa, kuin ottaa kerä pehmoista lankaa ja luoda silmukat uuteen työhön. Ja kun vieressä höyryää kupillinen teetä ja ikkunaan ropsahtelee sadepisaroita. Ehkä vielä jotain loistavaa musiikkia taustalle. Aika täydellistä. Sukkapari tai kämmekkäät valmistuvat kuin itsestään, jonka jälkeen niillä voi ilahduttaa itseään tai muita tärkeitä ihmisiä.

Okei, noin minä toivoisin sen omalla kohdallani menevän. Aivojeni suuri lankakerä vaikuttaa nyt vain menneen aikamoiseen sotkuun. Kurkatkaapa vaikka.
  1. Olisi kiva kutoa. Sukat vaikka. Kun on Sukkasatokin ja Ravelryn puolella ilmoitin jo osallistuvanikin. Siellä samaisessa Ravelryssä kirjastossani on 507 sukkamallia ja parisataa lisää löytyy neulekirjoistani. Ei kun selaamaan.

  2. Tuo malli olisi kiva. Eikun, onkohan se sittenkin vähän tylsä? Eihän se voi kiinnostaa ketään. Entäs tuo? Tiheys poikkeaa niin paljon omastani, että en kyllä jaksa nyt laskea silmukkamääriä uusiksi. Tuo taas tuntuu tämänhetkiseen fiilikseen liian haastavalta, ei siis sitäkään. Tuo olisi tosi tyylikäs mutta siinä on sana Spring. Ja nyt on syksy. Ei siis käy, todellakaan. Oho, nytkö selasin ne kaikki jo läpi? Otetaanpa uusi kierros.

  3. Jes, nyt löytyi! Seuraavaksi lankavaraston äärelle valitsemaan lanka.

  4. Tähän malliin sopisi tuo vyyhdillä oleva ihkulanka täydellisesti. Mutta olisiko sittenkin fiksumpaa käyttää niitä lankoja, jotka on jo valmiiksi kerittyjä? Äh, ei kyllä innosta niistä mikään. Vai olisiko tuo hyvä? Mutta kun se on sininen, ja juuri kudoin turkoosit sukat, tuleekohan ihan liikaa sinistä? Kun ei se ole edes minun värini. Entäs tuo vaaleanvihreä? Äh, liian keväinen ja kesäinen, syksyllä pitää kutoa syysvärejä! No miten olisi tuo ruskea? Vai onkohan se vähän ankea? Tuskin mallikaan erottuisi siitä. No sitten olisi tietysti tuo mutta toisaalta kudoin puoli vuotta sitten saman valmistajan toista lankaa, vaihtelua sitä olla pitää. Ei tästä nyt kyllä tule mitään...

  5. Palataan alkuun ja valitaan toinen malli, kun tämä ei nyt yksinkertaisesti tunnu toimivan. Selataan Ravelryssä ne samat puolituhatta mallia läpi, tuijotellaan välillä lankoja ja etsitään inspiraatiota sieltäkin. Hyvässä lykyssä aloitetaan joku työ, kudotaan puoliväliin, kunnes kyllästytään tai todetaan, ettei tämä nyt kyllä ole yhtään sitä mitä halusin. Ja puretaan. Selataan taas Ravelrya.

  6. Jossain vaiheessa pohditaan, että jos ei nyt sukat inspaa niin miten olisi vaikka lapaset? Joo! Innostutaan hetkeksi, kunnes muistetaan, että ai niin. Sukkasato.

  7. Tajutaan, että kaikkeen tähän pähkäilyyn ja venkslaamiseen on tuhrautunut viikkotolkulla aikaa. Päätetään ryhdistäytyä ja kutoa jotain, ihan tosi helppoa vaikka.

  8. Siirrytään kohtaan 2.
Siis apua! Miten tämän solmun saisi avattua?

sunnuntai 10. elokuuta 2014

Virran viemää

Tulipa tahattoman pitkä blogitauko. Osasyynä ovat olleet hirmuhelteet, joiden aikana ei kovinkaan usein ole tehnyt mieli tarttua villalankaan. Ainakaan kutomisen merkeissä. Lankavaraston kasvattamista olen sen sijaan harrastanut ja lankakokoelmaa on täydennetty ehkä sellaisen kilon verran. Tiedän, jälleen kerran. Mutta kun lanka vain on niin ihanaa! Vastapainoksi olen sentään saanut yhden vyyhdin muuttumaan sukiksi asti.

Malli: Elegant Chain Socks by Rich Ensor
Lanka: Hopeasäie, Basic "Virran viemää"
Lankaa kului: 89 g
Puikot: 2,0

Näiden sukkien kohdalla pääsin haastamaan itseni. Tuntui, että pitkään tein vain helpponeuleita, joten ihan tietoisesti lähdin etsimään mukavan koukeroista sukkamallia. Tämä tuli vastaan ja osoittautui loistovalinnaksi. Malli on looginen, kaunis ja sujuvasti etenevä, vaikka joka kerroksella pitikin seurata kaaviota. Sunnittelijalle muuten plussaa siitä, että sukat ovat toistensa peilikuvat.

Sukat ovat täynnä kiertäen neulottuja silmukoita ja pikkupalmikoita. Ihanaa näpertämistä! Niin paljon kuin niitä rakastankin, ehkä ihan seuraava projekti ei niitä kuitenkaan sisällä. Tai sitä seuraavakaan... Kiintiö tuli hetkeksi täyteen.

Hopeasäikeen Basic-lankaan tutustuin nyt ensimmäistä kertaa. Mukavan napakka ja tiukkakierteinen lanka tuo palmikkokuviot hyvin esiin ja väri on aivan ihana, luonnossa vielä enemmän vihreään taittuva turkoosi. Seuraava projektikin on jo puikoilla ja valmistuu toivottavasti nopeammin kuin kahdessa kuukaudessa. Lisäksi tuskin maltan odottaa saadakseni uusia lankojani puikoille!

sunnuntai 25. toukokuuta 2014

Punaisia kesäkukkia

Elämä alkaa taas olla uomissaan. Kahden kaupungin välillä matkustaminen, asuminen ja ennen kaikkea oma työ alkavat tuntua täysin tavalliselta osalta arkea. Osoituksena siitä olen saanut taas luettua kirjoja (siis huvin vuoksi, ei mitään sellaista, josta voisi oppia jotain) ja kudottua.

Malli: Valeriana estonica by Kristina Vilimaite
Lanka: Northbound Knitting, Bfl/Silk Lace "Fiery"
Lankaa kului: 96 g
Puikot: 3,0

Ystävällä on syntymäpäivä ensi kuussa ja sain kerrankin ajatuksen lahjahuivista tarpeeksi ajoissa. Malliksi valikoitui Ravelryä selaillessa tämä söpö puolipyöreä huivi, jonka alareuna on täynnä kukkasia. Tätä oli kiva kutoa. Hyvät sanalliset ohjeet ja selkeät kaaviot, höysteenä ihan uudenlaisia silmukoita, jotka pitivät ainakin minun mielenkiintoni hyvin yllä.

Huivin sileässä osassa lisäykset tehtiin minulle uudella tavalla, neljästä silmukasta taiottiin yhdeksän kutomalla silmukoita takareunoistaan yhteen ja tekemällä langankiertoja pudottamatta silmukoita välillä puikoilta. Lopputulos on koristeellinen ja vähän palmikonkiertoja muistuttava.

Alareunan kukkasissa lisäyksiä tehtiin samalla tavalla. Yhdestä silmukasta saatiin seitsemän ja vaikka mitä. Nämä olivat todella hitaita kutoa mutta muut kerrokset olivat sitten helpompia ja sopivan rentouttavia. Lopputuloksesta tykkään todella ja uskon, että niin tekee huivin saajakin sitten aikanaan.

Langan valitsin värin perusteella varastostani. Punaista sen piti olla! Northbound Knittingin Bfl/Silk-huivilanka oli kivan tuntuista ja helppoa kutoa. Vyyhti vain tuntui, harmittavaa kyllä, olevan maanantaikappale. Lanka oli poikki keskellä vyyhtiä ja lisäksi väriä irtosi valmista huivia huuhdellessa ihan tolkuttomasti. Värit eivät sentään haalistuneet. Vai olisikohan pieni haalistuminen helpottanut kuvaamista? Mikään laite ei meinannut suostua yhteistyöhön kanssani ja lopputulos oli aina enemmän tai vähemmän punaista söheröä. Suosittelen klikkaamaan kuvia suuremmaksi, niin huivista saa ehkä jotain selvääkin.

lauantai 10. toukokuuta 2014

Ulkomaiset lankakaupat Kutomuksen tapaan

Edellisen postauksen kommenteissa pyydettiin kertomaan kokemuksistani ulkomaisten lankakauppojen suhteen. Tätä on toivottu jo aikaisemminkin mutta aina se on vain jäänyt... Nyt ajankohta voisi kuitenkin olla sopiva tällaisen katsauksen kirjoittamiselle (kun vieläkään ei ole valmiita kutomuksia esiteltäväksi asti), joten tässä se tulee, ajatuksia sekä kokemuksiani lankojen tilaamisesta ulkomaisista nettikaupoista, olkaapa hyvä!

Erilaisia lankakauppoja on vaikka kuinka. Mistä tietää mikä niistä on luotettava ja mihin tilaus kannattaa tehdä? Niinpä, siinä vasta kysymys. Itse silmäilen aina aluksi sivuston ulkonäköä. Millaisia ajatuksia se herättää? Ovatko sivut siistit, asialliset, ehkä jopa kauniit? Herättävätkö ne luottamusta, vaikuttavatko asianmukaisilta? Halpa tai kehno ulkonäkö, välkkyvät bannerit tai suurensuuret ja ärhäkänväriset salea, alea tai special offeria mainostavat laatikot saavat ainakin minut epäluuloiseksi.

Kaupan sivuilta voi myös etsiä Facebookiin, Twitteriin, tai mikä parasta, Ravelryyn johdattavia kuvakkeita. Millaista keskustelua näillä sivustoilla käydään? Tuleeko esiin ongelmia, kuten saamatta jääneitä tilauksia tai ongelmia palautusten kanssa, vai saako yritys kehuja ja kiitosta? Ravelryssä monella lankakaupalla on ihan omat ryhmänsäkin, suosittelen tutustumaan. Myös perinteinen googlettaminen kannattaa, keskustelua ja kokemuksia löytyy tälläkin tavalla.

Tilaamisen ehdot on myös hyvä tarkistaa. Toimittaako kauppa ylipäätään tänne Suomeen? No, lähes kaikki tarjoavat international shippingin mutta aina kannattaa varmistaa. Entä toimitusmaksut? Amerikasta tilatessa pitää huomioida tullit, lisäksi jotkut yritykset laskuttavat järjettömiä toimitusmaksuja vaikka tilaus käsittäisi ainoastaan kirjekuoreen mahtuvan puikkotilauksen. Tärkeää on myös huomioida maksutapa. Itse suosin PayPalia, koska koen sen turvalliseksi sekä vaivattomaksi tavaksi maksaa ostokseni. Hyvä olisi myös lukaista palautusehdot siltä varalta, että tilatut langat olisivatkin virheellisiä tai tuote ei vastaisikaan odotuksia.

Näillä ihan itse järkeillyillä ohjeilla olen saanut omat ostokseni sujumaan ja kaikki on aina toiminut juuri niin kuin pitääkin, yhtään palautusta ei ole tarvinnut tehdä ja ihkulankavarastoni on kasvanut kiitettäviin lukemiin.

Sitten ehkä se mielenkiintoisin osio eli itse kaupat! Näistä olen itse tehnyt ostoksia ja ollut erittäin tyytyväinen laatuun sekä palveluun.

Loop on Lontoossa sijaitseva lankakauppa. Paljon ihanuuksia (Socks that Rock)! Lankojen lisäksi myös puikkoja, ohjeita sekä tarvikkeita. PayPal ei kelpaa mutta Visa tai Mastercard (credit tai debit) kyllä.

Tangled Yarn on yksi ehdottomista suosikeistani. Löytyy luksuslankoja (Dream in Color) ja pienempiäkin, erittäin kiinnostavia lankamerkkejä. Kaupan alennusmyynneistä voi tehdä todella hyviä löytöjä! Plussaa valuuttamuuntimesta eli hinnat voi valita näkymään euroina, eikä tarvitse pohtia paljonko mikäkin on puntina. Sijainti Cheshiressä Englannissa.

Meadow Yarn on myös ihanuuksia täynnä. Valikoimissa muun muassa Hazel Knits. Sijaitsee Suffolkissa Englannissa.

Die Wollbox on puolestaan saksalainen nettikauppa. Täältä löytyy käytännössä ihan kaikkea, kuten suosikkini Tanis Fiber Arts. Sivut saa näkymään myös englanniksi, jos saksa tuottaa vaikeuksia.

Jules Wollshop tarjoaa todellisia lankaherkkuja. Valikoimissa esimerkiksi String Theory, Skein ja Hedgehog Fibres. Kielenä on ainoastaan saksa mutta ostaminen on silti helppoa, nimimerkki koulusaksalla pärjää.

Mylys tarjoaa kieleksi saksan lisäksi englannin. Täältä löytyvät upeat langat vaikkapa merkeiltä Louet ja Rosy Green Wool.

Tuntuuko, että vieläkin epäilyttää? Suosittelen siinä tapauksessa kokeilemaan kotimaista vaihtoehtoa. Lempikauppoihini kuuluu Jyväskylässä sijaitseva Titityy. Valikoima vetää vertoja mille tahansa ulkomaiselle kaupalle ja palvelu on aina ensiluokkaista.

Sitten ei muuta kuin onnistuneita ostoksia! Kuulisin myös mielelläni muista hyviksi todetuista lankakaupoista. Mikä on oma suosikkisi ja miksi?

lauantai 26. huhtikuuta 2014

Lauantaiherkkuja

Muistatteko vuoden alussa tekemäni lupauksen lankalakosta? En ostaisi uutta lankaa, ellei jokin projekti kerta kaikkiaan sitä vaatisi, ja shoppailut suorittaisin kauppojen sijaan omassa lankavarastossani. No, unohtakaa koko juttu.

 
Blue Moon Fiber Arts, Socks that Rock. "Sugar Pie" ja "Beach Glass". Olen näistä ihan täpinöissäni!

Babylonglegs, BooLace. 800 metriä merino/bambu-huivilankaa per vyyhti. "Making Hay" ja "BossMoss". Käsittämättömän kauniit ja pehmeät.

SofTrope, Soft Singles "Finch" ja Northbound Knitting, Merino/Nylon fingering "Rosewood". Oliihanpakkosaada.

Uncommon Thread, Tough Sock "Manuscript" ja "Toast". Niin hillittyjä mutta samalla tyylikkään vivahteikkaita sävyjä. Rakkautta.

Näiden jälkeen on varmaankin aivan turhaa yrittää pelastaa lankalakkoaan millään perusteluilla?

sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Uutta innostusta

Blogi on ollut hetken aikaa hiljainen mutta sille on ollut erinomaisen hyvä syy. Vuodenvaihteessa tapahtuneen maisteroitumisen seurauksena alkoi työnhaku ja sen kanssa kävi niin onnellisesti, että sain upean, haastavan, monipuolisen ja mahtavan työpaikan omalta alaltani. Työpaikka vain sijaitsee sen verran kaukana kotoa, että päädyttiin järjestelyyn, jossa minä asun arkipäivät uudella työpaikkakunnalla ja matkustan viikonlopuiksi takaisin kotikaupunkiin armaan aviomiehen luo. Varsinainen elämänmuutos!

Nyt töitä ja uutta elämää on kuukausi takana, ja arki alkaa taas vähitellen normalisoitua. Työ on haastavaa mutta siihen on sen verran jo löytynyt rutiinia, että pystyn jo nauttimaan, keskittymään siihen miten sitä teen. Ihan paras työ. Ihan etuoikeutettu olo. Työkoti näyttää ja tuntuu kodilta, ja mikä parasta, toteutin haaveeni ja hankin sinne keinutuolin. Perinteistä en raaskinut ostaa mutta onneksi on Ikea. Tuolissa on mukava istua ja keinutella leppoisasti, kelpaa kyllä. Samoin työkaupunki alkaa pikkuhiljaa käydä tutuksi. Kovin on rauhallista ja väljää, ihan toista kuin täällä pääkaupunkiseudulla. Parasta on meren läheisyys, ihmisten ystävällisyys ja se, että siinä ihanimmassakin kahvilassa on aina tilaa.

Luulisi muuten, että kun arki-illat ovat vapaat, niin en muuta tekisikään, kuin kutoisi. Juu, ei ole mennyt yhtään niin. En ole kutonut oikeastaan silmukkaakaan sitten helmikuun. Ehdin jo miettiä, että onko minussa mennyt jokin rikki ja epäkuntoon mutta tuskinpa, on ollut vain kaikkea muuta ihan tarpeeksi. Nyt tuntuisi, että langat alkavat vähitellen taas jutella ja Ravelryn selailu on myös palauttanut innostusta, tyyliin haluan kutoa tuon, tuon ja tuon! Kutomuksia tullaan siis takuulla näkemään jatkossakin mutta mahdollisesti entistäkin verkkaisemmassa tahdissa.

New Yarn

tiistai 18. helmikuuta 2014

Terra

Alkuvuoden startiitin myötä innostuin Jared Floodin malleista. Olen nähnyt Floodin ja Brooklyn Tweedin nimen alla kulkevia ohjeita vaikka kuinka mutta ne eivät ole jutelleet minulle sen kummemmin, eivät ennen kuin nyt. Ja nyt voisin kutoa vaikka ne kaikki!

Malli: Terra by Jared Flood
Lanka: Marias Garn, Shetlands Ull
Lankaa kului: 161 g
Puikot: 4,0

Näin alkuun puikoille päätyi Terra. Jos viimeksi kutomani Dew Drops sai kärsivällisyyden koetukselle, niin Terra puolestaan helli hermojani. Ainaoikein-kerrosten muodostamia raitoja ja lopuksi hieman pitsiä. Ah, ihanan helppoa mutta niin tyylikästä.

Lankana käytin Tukholmasta, Marias Garnista hankittua ja hartaudella säilytettyä shetlanninvillaa. Lanoliinista, lampaalta tuoksuvaa, karheaa, rustiikkista, vaalean kaurapuuron väristä, ihanaa. Kaksi vyyhtiä oli tarpeeksi todella suureen kietoutumishuiviin.

Modasin ohjetta hieman eli aloitus garter tabilla ja enemmän silmukoita (312) puikoilla ennen pitsiosuutta. Muuten kudoin ohjeen mukaan.

keskiviikko 29. tammikuuta 2014

Kastepisaroita

Lankalakon lisäksi tein vuoden alussa päätöksen palata jälleen yhden työn politiikkaan. Kesken saisi siis olla ainoastaan yksi työ kerrallaan. Minusta ajatus oli aivan erinomainen. Ei enää pohtimista mitä kutoisi tai jahkailua sen välillä tarttuisiko johonkin keskeneräisistä töistä vai aloittaisiko kenties uutta. No joo... Aika lailla ajatukseksi se jäikin, sillä tämä päätös kariutui heti vuoden ensimmäisinä päivinä. Iski nimittäin startiitti! Tiedättehän, täydellisiä malleja ja niihin juuri oikeita lankoja, joista jokainen on saatava puikoille ihan heti. Nyt on kesken yhdet sukat ja kaksi suurta huivia, pari juttua jo ehdin purkaakin. Jotain on siitä huolimatta valmistunutkin.

Malli: Dew Drops Shawl by Bex Hopkins
Lanka: Debbie Bliss, Rialto Lace "Sea Green"
Lankaa kului: 73 g
Puikot: 3,5

Ensimmäinen pitsivahvuisesta langasta kutomani huivi! Olen tästä aika ylpeä.

Malli oli kaavioineen selkeä ja perussilmukoista koostuva mutta koin huivin harvinaisen työlääksi tehdä. Kastepisaroita muodostavassa pitsiosiossa virheitä meinasi syntyä jatkuvasti ja kun yhden kaavion kutominen vei aikaa viisi tuntia, viimeisten toistojen kohdalla koko malli herätti lähinnä turhautumista. Sinnillä kudoin kuitenkin valmiiksi ja kaunishan tämä on, ei voi muuta sanoa.

Langastakin pidin paljon. Rialto Lace on 100% merinovillaa, pehmeää ja helppo käsitellä. Värikin on juuri sellaista täydellistä merenvihreää, jota olin etsinyt ikuisuuden.

Phuuh. Helpottunut huokaus. Onneksi tämä projekti on nyt valmis ja voin palata paksumpien lankojen ja helpommin edistyvien huivien pariin. Startiitti jatkukoon!