Virran viemää

Tulipa tahattoman pitkä blogitauko. Osasyynä ovat olleet hirmuhelteet, joiden aikana ei kovinkaan usein ole tehnyt mieli tarttua villalankaan. Ainakaan kutomisen merkeissä. Lankavaraston kasvattamista olen sen sijaan harrastanut ja lankakokoelmaa on täydennetty ehkä sellaisen kilon verran. Tiedän, jälleen kerran. Mutta kun lanka vain on niin ihanaa! Vastapainoksi olen sentään saanut yhden vyyhdin muuttumaan sukiksi asti.

Malli: Elegant Chain Socks by Rich Ensor

Lanka: Hopeasäie, Basic "Virran viemää"

Lankaa kului: 89 g

Puikot: 2,0

Näiden sukkien kohdalla pääsin haastamaan itseni. Tuntui, että pitkään tein vain helpponeuleita, joten ihan tietoisesti lähdin etsimään mukavan koukeroista sukkamallia. Tämä tuli vastaan ja osoittautui loistovalinnaksi. Malli on looginen, kaunis ja sujuvasti etenevä, vaikka joka kerroksella pitikin seurata kaaviota. Sunnittelijalle muuten plussaa siitä, että sukat ovat toistensa peilikuvat.

Sukat ovat täynnä kiertäen neulottuja silmukoita ja pikkupalmikoita. Ihanaa näpertämistä! Niin paljon kuin niitä rakastankin, ehkä ihan seuraava projekti ei niitä kuitenkaan sisällä. Tai sitä seuraavakaan... Kiintiö tuli hetkeksi täyteen.

Hopeasäikeen Basic-lankaan tutustuin nyt ensimmäistä kertaa. Mukavan napakka ja tiukkakierteinen lanka tuo palmikkokuviot hyvin esiin ja väri on aivan ihana, luonnossa vielä enemmän vihreään taittuva turkoosi. Seuraava projektikin on jo puikoilla ja valmistuu toivottavasti nopeammin kuin kahdessa kuukaudessa. Lisäksi tuskin maltan odottaa saadakseni uusia lankojani puikoille!

Punaisia kesäkukkia

Elämä alkaa taas olla uomissaan. Kahden kaupungin välillä matkustaminen, asuminen ja ennen kaikkea oma työ alkavat tuntua täysin tavalliselta osalta arkea. Osoituksena siitä olen saanut taas luettua kirjoja (siis huvin vuoksi, ei mitään sellaista, josta voisi oppia jotain) ja kudottua.

Malli: Valeriana estonica by Kristina Vilimaite
Lanka: Northbound Knitting, Bfl/Silk Lace "Fiery"
Lankaa kului: 96 g
Puikot: 3,0

Ystävällä on syntymäpäivä ensi kuussa ja sain kerrankin ajatuksen lahjahuivista tarpeeksi ajoissa. Malliksi valikoitui Ravelryä selaillessa tämä söpö puolipyöreä huivi, jonka alareuna on täynnä kukkasia. Tätä oli kiva kutoa. Hyvät sanalliset ohjeet ja selkeät kaaviot, höysteenä ihan uudenlaisia silmukoita, jotka pitivät ainakin minun mielenkiintoni hyvin yllä.

Huivin sileässä osassa lisäykset tehtiin minulle uudella tavalla, neljästä silmukasta taiottiin yhdeksän kutomalla silmukoita takareunoistaan yhteen ja tekemällä langankiertoja pudottamatta silmukoita välillä puikoilta. Lopputulos on koristeellinen ja vähän palmikonkiertoja muistuttava.

Alareunan kukkasissa lisäyksiä tehtiin samalla tavalla. Yhdestä silmukasta saatiin seitsemän ja vaikka mitä. Nämä olivat todella hitaita kutoa mutta muut kerrokset olivat sitten helpompia ja sopivan rentouttavia. Lopputuloksesta tykkään todella ja uskon, että niin tekee huivin saajakin sitten aikanaan.

Langan valitsin värin perusteella varastostani. Punaista sen piti olla! Northbound Knittingin Bfl/Silk-huivilanka oli kivan tuntuista ja helppoa kutoa. Vyyhti vain tuntui, harmittavaa kyllä, olevan maanantaikappale. Lanka oli poikki keskellä vyyhtiä ja lisäksi väriä irtosi valmista huivia huuhdellessa ihan tolkuttomasti. Värit eivät sentään haalistuneet. Vai olisikohan pieni haalistuminen helpottanut kuvaamista? Mikään laite ei meinannut suostua yhteistyöhön kanssani ja lopputulos oli aina enemmän tai vähemmän punaista söheröä. Suosittelen klikkaamaan kuvia suuremmaksi, niin huivista saa ehkä jotain selvääkin.

Ulkomaiset lankakaupat Kutomuksen tapaan

Edellisen postauksen kommenteissa pyydettiin kertomaan kokemuksistani ulkomaisten lankakauppojen suhteen. Tätä on toivottu jo aikaisemminkin mutta aina se on vain jäänyt... Nyt ajankohta voisi kuitenkin olla sopiva tällaisen katsauksen kirjoittamiselle (kun vieläkään ei ole valmiita kutomuksia esiteltäväksi asti), joten tässä se tulee, ajatuksia sekä kokemuksiani lankojen tilaamisesta ulkomaisista nettikaupoista, olkaapa hyvä!

Erilaisia lankakauppoja on vaikka kuinka. Mistä tietää mikä niistä on luotettava ja mihin tilaus kannattaa tehdä? Niinpä, siinä vasta kysymys. Itse silmäilen aina aluksi sivuston ulkonäköä. Millaisia ajatuksia se herättää? Ovatko sivut siistit, asialliset, ehkä jopa kauniit? Herättävätkö ne luottamusta, vaikuttavatko asianmukaisilta? Halpa tai kehno ulkonäkö, välkkyvät bannerit tai suurensuuret ja ärhäkänväriset salea, alea tai special offeria mainostavat laatikot saavat ainakin minut epäluuloiseksi.

Kaupan sivuilta voi myös etsiä Facebookiin, Twitteriin, tai mikä parasta, Ravelryyn johdattavia kuvakkeita. Millaista keskustelua näillä sivustoilla käydään? Tuleeko esiin ongelmia, kuten saamatta jääneitä tilauksia tai ongelmia palautusten kanssa, vai saako yritys kehuja ja kiitosta? Ravelryssä monella lankakaupalla on ihan omat ryhmänsäkin, suosittelen tutustumaan. Myös perinteinen googlettaminen kannattaa, keskustelua ja kokemuksia löytyy tälläkin tavalla.

Tilaamisen ehdot on myös hyvä tarkistaa. Toimittaako kauppa ylipäätään tänne Suomeen? No, lähes kaikki tarjoavat international shippingin mutta aina kannattaa varmistaa. Entä toimitusmaksut? Amerikasta tilatessa pitää huomioida tullit, lisäksi jotkut yritykset laskuttavat järjettömiä toimitusmaksuja vaikka tilaus käsittäisi ainoastaan kirjekuoreen mahtuvan puikkotilauksen. Tärkeää on myös huomioida maksutapa. Itse suosin PayPalia, koska koen sen turvalliseksi sekä vaivattomaksi tavaksi maksaa ostokseni. Hyvä olisi myös lukaista palautusehdot siltä varalta, että tilatut langat olisivatkin virheellisiä tai tuote ei vastaisikaan odotuksia.

Näillä ihan itse järkeillyillä ohjeilla olen saanut omat ostokseni sujumaan ja kaikki on aina toiminut juuri niin kuin pitääkin, yhtään palautusta ei ole tarvinnut tehdä ja ihkulankavarastoni on kasvanut kiitettäviin lukemiin.

Sitten ehkä se mielenkiintoisin osio eli itse kaupat! Näistä olen itse tehnyt ostoksia ja ollut erittäin tyytyväinen laatuun sekä palveluun.

Loop on Lontoossa sijaitseva lankakauppa. Paljon ihanuuksia (Socks that Rock)! Lankojen lisäksi myös puikkoja, ohjeita sekä tarvikkeita. PayPal ei kelpaa mutta Visa tai Mastercard (credit tai debit) kyllä.

Tangled Yarn on yksi ehdottomista suosikeistani. Löytyy luksuslankoja (Dream in Color) ja pienempiäkin, erittäin kiinnostavia lankamerkkejä. Kaupan alennusmyynneistä voi tehdä todella hyviä löytöjä! Plussaa valuuttamuuntimesta eli hinnat voi valita näkymään euroina, eikä tarvitse pohtia paljonko mikäkin on puntina. Sijainti Cheshiressä Englannissa.

Meadow Yarn on myös ihanuuksia täynnä. Valikoimissa muun muassa Hazel Knits. Sijaitsee Suffolkissa Englannissa.

Die Wollbox on puolestaan saksalainen nettikauppa. Täältä löytyy käytännössä ihan kaikkea, kuten suosikkini Tanis Fiber Arts. Sivut saa näkymään myös englanniksi, jos saksa tuottaa vaikeuksia.

Jules Wollshop tarjoaa todellisia lankaherkkuja. Valikoimissa esimerkiksi String Theory, Skein ja Hedgehog Fibres. Kielenä on ainoastaan saksa mutta ostaminen on silti helppoa, nimimerkki koulusaksalla pärjää.

Mylys tarjoaa kieleksi saksan lisäksi englannin. Täältä löytyvät upeat langat vaikkapa merkeiltä Louet ja Rosy Green Wool.

Tuntuuko, että vieläkin epäilyttää? Suosittelen siinä tapauksessa kokeilemaan kotimaista vaihtoehtoa. Lempikauppoihini kuuluu Jyväskylässä sijaitseva Titityy. Valikoima vetää vertoja mille tahansa ulkomaiselle kaupalle ja palvelu on aina ensiluokkaista.

Sitten ei muuta kuin onnistuneita ostoksia! Kuulisin myös mielelläni muista hyviksi todetuista lankakaupoista. Mikä on oma suosikkisi ja miksi?

Lauantaiherkkuja

Muistatteko vuoden alussa tekemäni lupauksen lankalakosta? En ostaisi uutta lankaa, ellei jokin projekti kerta kaikkiaan sitä vaatisi, ja shoppailut suorittaisin kauppojen sijaan omassa lankavarastossani. No, unohtakaa koko juttu.

 

Blue Moon Fiber Arts, Socks that Rock. "Sugar Pie" ja "Beach Glass". Olen näistä ihan täpinöissäni!

Babylonglegs, BooLace. 800 metriä merino/bambu-huivilankaa per vyyhti. "Making Hay" ja "BossMoss". Käsittämättömän kauniit ja pehmeät.

SofTrope, Soft Singles "Finch" ja Northbound Knitting, Merino/Nylon fingering "Rosewood". Oliihanpakkosaada.

Uncommon Thread, Tough Sock "Manuscript" ja "Toast". Niin hillittyjä mutta samalla tyylikkään vivahteikkaita sävyjä. Rakkautta.

Näiden jälkeen on varmaankin aivan turhaa yrittää pelastaa lankalakkoaan millään perusteluilla?

Uutta innostusta

Blogi on ollut hetken aikaa hiljainen mutta sille on ollut erinomaisen hyvä syy. Vuodenvaihteessa tapahtuneen maisteroitumisen seurauksena alkoi työnhaku ja sen kanssa kävi niin onnellisesti, että sain upean, haastavan, monipuolisen ja mahtavan työpaikan omalta alaltani. Työpaikka vain sijaitsee sen verran kaukana kotoa, että päädyttiin järjestelyyn, jossa minä asun arkipäivät uudella työpaikkakunnalla ja matkustan viikonlopuiksi takaisin kotikaupunkiin armaan aviomiehen luo. Varsinainen elämänmuutos!

Nyt töitä ja uutta elämää on kuukausi takana, ja arki alkaa taas vähitellen normalisoitua. Työ on haastavaa mutta siihen on sen verran jo löytynyt rutiinia, että pystyn jo nauttimaan, keskittymään siihen miten sitä teen. Ihan paras työ. Ihan etuoikeutettu olo. Työkoti näyttää ja tuntuu kodilta, ja mikä parasta, toteutin haaveeni ja hankin sinne keinutuolin. Perinteistä en raaskinut ostaa mutta onneksi on Ikea. Tuolissa on mukava istua ja keinutella leppoisasti, kelpaa kyllä. Samoin työkaupunki alkaa pikkuhiljaa käydä tutuksi. Kovin on rauhallista ja väljää, ihan toista kuin täällä pääkaupunkiseudulla. Parasta on meren läheisyys, ihmisten ystävällisyys ja se, että siinä ihanimmassakin kahvilassa on aina tilaa.

Luulisi muuten, että kun arki-illat ovat vapaat, niin en muuta tekisikään, kuin kutoisi. Juu, ei ole mennyt yhtään niin. En ole kutonut oikeastaan silmukkaakaan sitten helmikuun. Ehdin jo miettiä, että onko minussa mennyt jokin rikki ja epäkuntoon mutta tuskinpa, on ollut vain kaikkea muuta ihan tarpeeksi. Nyt tuntuisi, että langat alkavat vähitellen taas jutella ja Ravelryn selailu on myös palauttanut innostusta, tyyliin haluan kutoa tuon, tuon ja tuon! Kutomuksia tullaan siis takuulla näkemään jatkossakin mutta mahdollisesti entistäkin verkkaisemmassa tahdissa.

Terra

Alkuvuoden startiitin myötä innostuin Jared Floodin malleista. Olen nähnyt Floodin ja Brooklyn Tweedin nimen alla kulkevia ohjeita vaikka kuinka mutta ne eivät ole jutelleet minulle sen kummemmin, eivät ennen kuin nyt. Ja nyt voisin kutoa vaikka ne kaikki!

Malli: Terra by Jared Flood

Lanka: Marias Garn, Shetlands Ull

Lankaa kului: 161 g

Puikot: 4,0

Näin alkuun puikoille päätyi Terra. Jos viimeksi kutomani Dew Drops sai kärsivällisyyden koetukselle, niin Terra puolestaan helli hermojani. Ainaoikein-kerrosten muodostamia raitoja ja lopuksi hieman pitsiä. Ah, ihanan helppoa mutta niin tyylikästä.

Lankana käytin Tukholmasta, Marias Garnista hankittua ja hartaudella säilytettyä shetlanninvillaa. Lanoliinista, lampaalta tuoksuvaa, karheaa, rustiikkista, vaalean kaurapuuron väristä, ihanaa. Kaksi vyyhtiä oli tarpeeksi todella suureen kietoutumishuiviin.

Modasin ohjetta hieman eli aloitus garter tabilla ja enemmän silmukoita (312) puikoilla ennen pitsiosuutta. Muuten kudoin ohjeen mukaan.

Kastepisaroita

Lankalakon lisäksi tein vuoden alussa päätöksen palata jälleen yhden työn politiikkaan. Kesken saisi siis olla ainoastaan yksi työ kerrallaan. Minusta ajatus oli aivan erinomainen. Ei enää pohtimista mitä kutoisi tai jahkailua sen välillä tarttuisiko johonkin keskeneräisistä töistä vai aloittaisiko kenties uutta. No joo... Aika lailla ajatukseksi se jäikin, sillä tämä päätös kariutui heti vuoden ensimmäisinä päivinä. Iski nimittäin startiitti! Tiedättehän, täydellisiä malleja ja niihin juuri oikeita lankoja, joista jokainen on saatava puikoille ihan heti. Nyt on kesken yhdet sukat ja kaksi suurta huivia, pari juttua jo ehdin purkaakin. Jotain on siitä huolimatta valmistunutkin.

Malli: Dew Drops Shawl by Bex Hopkins
Lanka: Debbie Bliss, Rialto Lace "Sea Green"
Lankaa kului: 73 g
Puikot: 3,5

Ensimmäinen pitsivahvuisesta langasta kutomani huivi! Olen tästä aika ylpeä.

Malli oli kaavioineen selkeä ja perussilmukoista koostuva mutta koin huivin harvinaisen työlääksi tehdä. Kastepisaroita muodostavassa pitsiosiossa virheitä meinasi syntyä jatkuvasti ja kun yhden kaavion kutominen vei aikaa viisi tuntia, viimeisten toistojen kohdalla koko malli herätti lähinnä turhautumista. Sinnillä kudoin kuitenkin valmiiksi ja kaunishan tämä on, ei voi muuta sanoa.

Langastakin pidin paljon. Rialto Lace on 100% merinovillaa, pehmeää ja helppo käsitellä. Värikin on juuri sellaista täydellistä merenvihreää, jota olin etsinyt ikuisuuden.

Phuuh. Helpottunut huokaus. Onneksi tämä projekti on nyt valmis ja voin palata paksumpien lankojen ja helpommin edistyvien huivien pariin. Startiitti jatkukoon!