keskiviikko 15. heinäkuuta 2015

Lomaluksusta

Postista kilahti tänään viesti, että lankakauppa Titityyn Arjen luksusta-lankaklubin ensimmäinen paketti olisi noudettavissa. Mikäs sen mukavampaa, etenkin näin kesälomalla. Pakettiautomaatille siis nopsaan! Haku- ja paluumatkalla ehdin pohtia, että yllätyslangat ovat jännittävä juttu. Yhtään ei tiedä mitä saa. Värivaihtoehdoista olin valinnut itselleni Päivänokoset, joten jotain hempeää, puuterista ja vaaleaa oli kuitenkin luvassa.

Pakettia avatessa sain ensimmäisenä käsiini nämä ihanuudet.

De Rerum Natura, Ulysse. Eettisesti tuotettua 100% merinoa ja voi, miten pehmeää. Väri on aito ja konstailematon harmaanruskea. Jonkun mielestä ehkä tylsä mutta minun kohdallani tämä osui täydellisesti kohdalleen. Lapaslankaa, ehkä?

Toisena paketista löytyi Hedgehog Fibres Sock, värissä Teacup, jossa valkoista pohjaa täplittävät harvakseltaan eriväriset roiskeet. Hetken aikaa tätä pyöriteltyäni ihastuin täysin. Joo-o, täydellistä lankaa rennon vapaapäivän luksussukkiin.

Ensimmäinen paketti miellytti siten kovasti ja lisää yllätyksiä on luvassa elokuussa, kun toinen klubipaketti saapuu. Tämän perusteella odotukset ovat korkealla!

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Ikuisuusjuttuja

Silläkin uhalla, että tämä voidaan tulkita ylpistymiseksi, on ihan pakko hehkuttaa. Tiedättekö, tuo viimeksi bloggaamani Marina nostettiin Ravelryssa etusivulle osana maaliskuussa valmistuneita vihreitä projekteja. Ja nyt huivini on kerännyt yli 11 400 katselukertaa ja saanut sellaiset 680 sydäntä eli klikkausta suosikiksi! Tuntuu kyllä todella huikealta ja minä olen ihan hupsun otettu koko jutusta.

Hyvältä tuntuu myös näiden sukkien valmiiksi saaminen. Niissä kun yhdistyy kaksi ikuisuusjuttua, malli ja lanka.

MalliFroot Loop by Kristi Geraci
Lanka: Cherry Tree Hill Yarns, Supersock Select Semi-Solids "Blossom"
Lankaa kului: 105 g
Puikot: 2,5

Froot Loop on julkaistu Knittyssä vuonna 2008 ja siitä asti se on odotellut sukkajonossani. Pari kertaa aloitinkin mutta jostain syystä yritykset tuli purettua heti alkuunsa. Enää en edes muista miksi, sillä malli on kiinnostava, kaunis ja helposti muunneltavissa eri kokoihin. Ehkä se vain odotti, että keksisin yhdistää siihen juuri oikean langan?

Kyseinen lanka puolestaan on saapunut tähän talouteen vuonna 2009 (ihanaa, kun blogi muistaa nämä asiat puolestani). Väri on tosiaan tuollainen herkkä vaaleanpunainen ja langan laatu tiukkakierteistä merinoa, joka kestää erittäin hyvin purkamista. Tuli nimittäin joitain kertoja purettua tästä aloitetut sukat, kun malli hukkui aina jonnekin langan kirjavuuden alle. Froot Loopissa kaikki sitten loksahti kohdilleen. Lanka käyttäytyi kuin unelma ja raidoittui kiltisti, ja malli pääsi kuitenkin hienosti esiin.

Pieni höh tässä muuten niin loistoprojektissa on sukkien istuvuus. Renkuloiden välissä olevat palmikkoraidat kun vähentävät joustavuutta tavanomaisiin sukkiin verrattuna, joten pikkuisen näitä on hankala saada, ainakin näin vastavalmistuneina, kantapään yli. Mutta eivätköhän sukat käytössä mukaudu väljemmiksi.

sunnuntai 8. maaliskuuta 2015

Kohti kevättä

Kevät on vuodenajoista ehkä vähiten se, josta pidän. Olen enemmänkin syksy- ja talvi-ihminen. Toisaalta, se aika keväästä, kun lehdet ryöpsähtävät puihin, maa alkaa vihertyä ja linnut laulavat minkä ehtivät, oi, silloin on kyllä kaunista! Tämä kevätpohdinta sai alkunsa, kun kerin vyyhdin keväänvihreää, mintunvihreällä ja ripauksella sinistäkin sävytettyä huivilankaa käyttöä varten. Syntyi keväthuivi.

Malli: Marina by Kate Blackburn
Lanka: Dream in Color, Baby "Go Go Grassy"
Lankaa kului: 99 g
Puikot: 4,0

Olen kutonut Kate Blackburnilta yhden huivi aiemminkin, Matildan, ja silloinkin Dream in Colorin Babysta. Matilda oli niin kiva ja helppo, että päätin ensin jo kutoa samanlaisen itsellenikin, kunnes sitten huomasin Marinan. Huiveissa on paljon samaa, joten myös tämä kutomiskerta oli sujuvasti etenevä ja lopputulos kaunis. Alkuperäiseen ohjeeseen nähden käytin paksumpia puikkoja ja toistin pitsikaaviota yhteensä kahdeksan kertaa optimoidakseni langankulutuksen ja saadakseni huivista mahdollisimman suuren.

Jos kutominen sujui kepeästi, niin huivin kuvaaminen sen sijaan oli aikamoinen haaste. Unohtui alussa sanoa, että keväässä on ihanana ominaisuutena valon määrän lisääntyminen. Helpottaa kuvaamista kummasti! Nämä kuvat sain tänä sateisena ja kerrassaan harmaana sunnuntaina aikaiseksi hyödyntäen kaiken luonnonvalon, sytyttämällä kattovalon, raahaamalla olohuoneen jalkalampun kuvauspaikalle, napsauttamalla kynttelikön päälle (ihan kuin se nyt olisi paljoa valaissut, mutta kuitenkin) ja lopulta vielä virittämällä taskulampun valaisemaan seinää.

lauantai 17. tammikuuta 2015

Raitaa ja siksakkia

Aloitin joulun lomapäivinä huivin. Sen kutomiseen tarvittiin pari nättiä lankakerää, isot puikot ja viihdyttäviä leffoja ja sarjoja televisiosta. Oi että, miten nautin. Huivi valmistuikin käytännössä jo pari viikkoa sitten mutta odotteli jonkin aikaa viimeistelyä. Tänään päättelin langat, höyrytin huivin auki ja hyödynsin kaiken mahdollisen päivänvalon kuvia varten.

MalliZickZack Scarf  by Christy Kamm
Lanka: Noro, Silk Garden Sock
Lankaa kului: 183 g
Puikot: 5,0

Kaksi kerää Noroa olivat odotelleet jonkin aikaa sopivaa projektia. Tiesin kyllä haluavani niistä jotain raidallista mutta se oikea malli odotutti itseään. Tähän huivimalliin ihastuin sitten heti. Koska Noroni olivat paksumpia kuin ohjeen lankasuositus, vähensin silmukkaluvun kuuteenkymmeneen ja valikoin myös paksummat puikot, ja niin pääsin raidoittamaan.


Värejä en sovitellut yhteen millään lailla. Aloitin vain kerien alusta ja annoin mennä. Paikoitellen värit muodostivat varsin mielenkiintoisia yhdistelmiä mutta lopputuloksesta tuli silti kaunis. Jotain taikaa Noron väreissä täytyy olla, sillä ne sopivat aina loppujen lopuksi toistensa kanssa yhteen.

Huivi jää todennäköisesti omaan käyttöön. Eihän tällaista väripläjäystä pysty vastustamaan!

keskiviikko 31. joulukuuta 2014

Pieni vuosikatsaus

Tänään on vuoden viimeinen päivä ja kuten tavaksi on muodostunut, myös aika tehdä yhteenveto kuluneesta neulevuodesta. Tänä vuonna katsaus vain jää todella vaatimattomaksi, sillä valmistuneet työt voi laskea yhden käden sormilla. Kirjaimellisesti. Mutta katsotaan nyt kuitenkin, mitä vuonna 2014 tuli kudottua.


Lankaa näihin viiteen kutomuksen kului 495 g / 2733 m. Kehittymisen kohde puolestaan oli huivien kutominen ohuesta pitsilangasta. Ihan olen itsestäni ylpeä, hyvä minä.

Kutomisen sijaan keskityin tänä vuonna uuteen elämänvaiheeseen sopeutumisen (johon siis kuului valmistuminen, työhaku ja työpaikan myötä asuminen arkipäivisin ihan toisella paikkakunnalla) lisäksi myös kehittämään lankavarastoni kokoa! Tuli ostettua ja tilattua lankaa vähän sieltä ja täältä, sorruttua houkutuksiin ja hankittua kaikenlaisia ihanuuksia. Nyt sitten lankalaatikoiden kannet kupruilevat ja hädin tuskin pysyvät enää kiinni, samoin lankahylly on aivan täyteen ahdettu. Läheskään kaikkea en ole täällä kehdannut esitellä mutta yksi hankinta on kuitenkin ihan pakko näyttää.

Ystävän kautta tarjoutui mahdollisuus ostaa lankaa, jota hänen ystävänsä oli kehräyttänyt omien lampaittensa (joilla jokaisella on omat nimet) villasta. Kaksi muhkeaa vyyhtiä 100% Kainuunharmasta, oi onnea! Kaikista niistä luksuslangoista, joita olen tänä vuonna ostellut, nämä taitavat olla ne kaikkein ihanimmat. Pehmeää, muhkeaa ja konstailemattoman aitoa. Oikeaa rakkauslankaa, jota käytetään vain tarkoin valittuihin projekteihin.

Entä sitten suunnitelmia ensi vuodelle? Ainakin haluan kutoa, entistä rennommalla otteella. Helpponeuleita, paksua lankaa, jykeviä puikkoja, ihan sama, kunhan vain saan jotain valmista. Yksi huivi onkin jo lähes tehtynä, viimeiset kerrokset ja viimeistely vain puuttuvat, joten neulevuoden ainakin pitäisi alkaa hyvin. Millaisia suunnitelmia tai toiveita teillä muilla on? Olivat ne sitten suuria tai pieniä (tai keskikokoisia), haluan toivottaa jokaiselle onnellista ja kaunista vuotta 2015. Nähdään silloin!

lauantai 8. marraskuuta 2014

Syksyiset perussukat

Tuossa jokin aika sitten harmittelin (ja turhauduin), kun valmista ei tahtonut tulla mistään ja kaikki työt menivät purkuun yksi toisensa jälkeen. Sain teiltä kaikilta todella hyviä vinkkejä tilanteen nollaamiseen, kiitos siitä! Neuvoja noudattaen päätin järjestää lankani ja ihan vain ihastella vyyhtejä sekä varovaisesti kuunnella haluaisiko niistä joku kenties päätyä puikoille asti. Yksi vapaaehtoinen löytyi sitten aika nopeastikin.

Malli: Perussukka
Lanka: Zitron, Trekking (XXL)
Lankaa kului: 76 g
Puikot: 2,25 

Inspiksen herätellyt lanka oli useamman vuoden lankahyllyssä majaillut Trekking. Sellaisen ruskeanpunertavanvihertävän epämääräinen, liekö jostain tarjouksesta aikanaan tarttunut mukaan. Nyt kuitenkin Trekkingin syksyiset värit puhuttelivat kovastikin ja päätin kutoa suoraviivaiset perussukat antaen langan olla pääroolissa.

Ja kivathan näistä tuli. Oikeastaan väritkin ovat aika hienot!
Mitään erikoista sukissa ei ole, pitkähkö 2x2 resori, ranskalainen kantapää ja wide toe, johon olen viime aikoina tykästynyt kovasti. Kun kavennusten väliin jättää neljä silmukkaa, tulee lopputuloksesta napakka eivätkä kavennusten vieressä olevat silmukat irvistele rumasti.

lauantai 11. lokakuuta 2014

Työvälineitä

Meille on muuttanut lampaita! Kokonainen lauma ihania, limenvihreitä ja ehdottoman tarpeellisia lampaita!


Nyt kun tosiaan matkustan kahden kaupungin väliä, on myös kutomuksia ollut tarpeen kuljettaa mukana. Sukkapuikot ovat vain osoittautuneet ongelmaksi. Ne mokomat puhkovat reikiä projektipussiin ja välillä sojottavat laukussa miten sattuu, ja niin että välillä myös oikeastikin sattuu. Joku ratkaisuhan siihen piti saada. Kipaisin ostoksilla, löysin lammaseläimet ja tadaa, ongelma hoidettu! Samalla ostosreissulla hankin myös neulakotelon ja kolmen erikokoisen päättely-/parsinneulan setin. Huomattava parannus entiseen. Yksi ja ainoa päättelyneulani kun seikkaili usein ihan missä sattui. Huomatkaa lampaiden kanssa yhteensopiva väri!

image
Lampaat in action ja sukkapuikot suojattuina. Kyllä on kätevää.

Tänään myös kävin ensimmäistä kertaa lankakauppa Snurressa. Tarkoituksena oli hankkia Eiran lankojen uusi ohjelehti, se jossa ovat ne kaikki bloggaajien suunnittelemat upeat mallit, mutta pahus, heillä ei vielä sitä ollut. No, "jouduin" sitten hankkimaan vain lankaa. Ja nyt "täytyy" mennä Snurreen tai muuhun lankakauppaan uudestaan paremmalla onnella.

Snurresta vielä sen verran, että tykästyin paikkaan todella. Ihastuttava ja kodikas miljöö, laatulankoja ja aivan loistava palvelu! Siellä myös järjestetään erilaisia kursseja ja tänään käynnissä oli Tuulia Salmelan TTS. Tuntui muuten aika hauskalta ostaa Väinämöistä, kun värjääjä oli ihan vieressä.