Kutomus

Vuoden ensimmäinen kutomus

2012-01-08T11:48:00.002+02:00

Tämä vuosi tuntuisi alkavan varsin hyvin. Ensimmäinen kutomus on valmis ja seuraava jo puikoilla. Langat inspiroivat ja ideoita riittää. Viime vuoden saldo sai salavihkaa tekemään päätöksen, että järjestän enemmän kutomisaikaa sillä, jännä kyllä, jos ei kudo, ei mikään myöskään valmistu.

Malli: Hitchhiker by Martina Behm
Lanka: Wollmeise, 100% Merino Superwash "WD Okzident"
Lankaa kului: 149 g
Puikot: 3,5

Hitchhiker on malli, johon en ihastunut ensinäkemältä. Se ei puhutellut yhtään. Törmäsin siihen kuitenkin aina uudestaan ja uudestaan Ravelryssä vieraillessani ja vähitellen aloin lämmetä sille. Malli on suunniteltu Wollmeisen langoille. Löytyy vaikka kuinka. Ja erityisesti monivärisille vyyhdeille. Niitäkin on enkä ole osannut käyttää mihinkään. Lopulta osasin yhdistää palat toisiinsa ja hoksasin, että tässäpä tuntuisi olevan malli, johon upottaa onnistuneesti ne hyllyssä käyttämättömänä nököttävät kirjavat Wollmeise-kaunokaiset. Joten ohje ostoon ja Okzident kerälle!

Malli on hyvin samanlainen kuin Martina Behmiltä aiemmin kutomani Magrathea mutta paljon helpompi. Huivi aloitetaan kärjestä ja edetään tehden toiseen reunaan lisäyksiä ja toiseen sakaramaista reunakuviota, ja kun lankaa on X määrä jäljellä, huivi päätellään. Tähän voi siis käyttää lankaa juuri sen verran kuin sitä on, mikä minusta on ihan loistava ominaisuus. Ja kun kudotaan koko ajan oikeaa, puikkojen voi vain antaa lentää.

Okzidentin turkoosi, tummansininen ja vaalea oliivinvihreä sekoittuvat huivissa kauniisti noin viiden sakaran verran ja sitten seuraavan kahden sakaran ajan ne muodostavat hienoja galaktisia kuvioita (siis lätäköityvät). Ja tämä toistuu läpi huivin. Viisi sakaraa hyvää, kaksi sakaraa lätäkköä. Valmiissa huivissa lopputulos näyttää kuitenkin onnistuneelta. Taidan tehdä tällä mallilla toisenkin huivin, ainakin mustan- ja ruskeankirjava Zenzi on jutellut kovasti, että tämä voisi olla se oikea malli hänellekin.

Vuoden vaihtuessa

2011-12-31T12:02:00.020+02:00

Vuoden viimeisenä päivänä on hauska tehdä jo perinteeksi muodostunut katsaus vuoden kutomuksiin.

Ja tältä vuosi 2011 näyttää neuletilastona:

7 paria sukkia
5 huivia
2 paria lapasia
lankaa kulutin 1 689g

14 valmistunutta työtä ei ole todellakaan mikään päätähuimaava määrä mutta on se sentään 1,1666 valmistunutta työtä per kuukausi. Noin laskettuna saldo ei enää kuulostakaan niin surkealta! Tämän neulevuoden kohokohta oli ilman muuta pitkänpitkä lankalakko, tammikuusta marraskuun puoliväliin, ja ylpeyttä herättää myös se, että olen kutonut huiveja vaikka vierastin niitä pitkään.

Viime vuonna kehotin itseäni kutomaan enemmän itselleni mutta se tavoite unohtui jonnekin matkan varrelle. Jospa 2012 olisi "Kudo itsellesi"-vuosi. Ainakin sukille olisi tarvetta sillä omistan niitä tällä hetkellä vain yhdet. Lankalakkoon en ryhdy mutta lankaostoksia voisin silti tehdä vain harkiten. Hyvälle peruslangalle ja upeille ihkulangoille on kuitenkin aina tilaa.

Ja lopuksi samat sanat kuin jo kahtena aiempana vuotena eli kutominen on edelleen ihanaa, samoin bloggaaminen. Kauniit kiitokset kaikille teille, jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa. Pienikin viesti ilahduttaa aina. Onnellista vuotta 2012!

Vielä yksi joululahja

2011-12-24T13:54:00.001+02:00

Joulun viimeinen lahjakutomus valmistui ajallaan ja on jo paketoitu kauniisti saajaa varten. Onpa mukavaa antaa tänä jouluna iso pino itsetehtyjä lahjoja!

Malli: Eunice by Cookie A. kirjasta Sock Innovation
Lanka: Novita, Nalle
Lankaa kului: 99 g
Puikot: 2,75

Olen valtavan tyytyväinen näihin sukkiin. Eunicessa oli sopivasti haastetta: palmikoita ja pitsiä näyttävänä yhdistelmänä mutta samalla malli on looginen ja niin helppo, että sen oppi aika nopeasti lähes ulkoa. Ja jälleen kerran, Cookielle tyypilliseen tapaan, malli siirtyy ja liukuu kauniisti jousteesta varteen, varresta kantapäähän ja edelleen jalkaterään. Hyrisyttävän huoliteltua ja eleganttia suunnittelua. Tyytyväinen hyrinä loppui kantapään kaavion kohdalla hetkeksi. Se kaavio kun on niin pielessä kuin vain voi olla. Mutta pienen pohdinnan jälkeen ja valmiina olevia silmukoita seuraamalla sain kantalapusta sellaisen kuin pitkin. Ja taas oltiin neuleflowssa.

Langaksi valikoitui Nalle täydellisen punaisen värinsä ja sopivan paksuutensa vuoksi. Tykkäsin kovasti. Lanka oli mukavan tuntuista, tasalaatuista ja neuloutui hyvin. Varsin positiivinen yllätys, kuten aiemmin Seitsemän Veljeksen kanssa. Mutta voi miksi Nalle myydään nykyisin 100g:n kerissä entisen 150g:n sijaan? Jouduin ostamaan kaksi kerää, jotta sain nämä tehtyä, vaikka sukat ovat kokoa 37 ja tein varsista ohjeen mukaan lyhyet. Valmiit sukat painavat 99g eli teoriassa yhdellä kerällä olisi pitänyt pärjätä mutta kun ensin ostamassani kerässä sitä lankaa oli sitten vain 96g...

Oikein hyvää joulua, joulumieltä ja joulurauhaa teille kaikkille. Joulun kunniaksi siivosin käsityökorini. Laitoin kaikki keskeneräiset ja epäkiinnostavat kutomukset purkuun. Ihana tunne aloittaa puhtaalta pöydältä. Kokeilkaa vaikka :) .

Ei se lankojen ostaminen vielä loppunut

2011-12-10T12:26:00.000+02:00

Helsingin Vallilaan avattiin pari kuukautta sitten uusi lankakauppa. Odotin kiltisti mutta malttamattomana lankalakon päättymiseen saakka ja kävin vihdoinkin viikko sitten tutustumassa Villavyyhtiin. Tykästyin paikkaan heti. Lankavalikoima on herkullinen ja oli upeaa vain kävellä hyllyltä hyllylle ja löytää ihanuuksia toisensa jälkeen.

Ensimmäinen lanka, jota en voinut ohittaa oli Louhittaren Luolan Väinämöinen, sellainen juurevan oloinen villasekoitelanka, joka kuulema on parhaimmillan sukissa. Valitsin itselleni upean harmaan ja ystävä saa sukat kultaisen kellanruskeasta. Hämy ja Vilja ovat värien nimet.

Sitten ihan yllättäen Geilskin Tynd Uld alkoi jutella ja kovaa. Etenkin tämä hunajanruskea. Se kertoi haluavansa huiviksi ja myssyksi, ehkä lapasiksikin. Mainosti olevansa 100% villaa ja kuvaili miten suloisesti se lämmittäisi. Ja kun kääntelin kerää kädessäni, se oikein keikisteli valossa (voin vaikka vannoa!) ja oli niin kaunis että. Joten eihän minulle jäänyt muuta mahdollisuutta kuin ostaa kaikki kaupasta löytyneet viisi kerää. Tämän langan värikartta on oikeasti ihan uskomaton.

Ostin kokeilumielessä uudet sukkapuikotkin. Ainoat 2,25 millin sukkapuikkoni ovat KnitPron Nova Metal-laatuiset, ja nyttemmin jo melko pahasti tummuneet ja vääntyneet. Jollain on tiukka neulekäsiala... Olen kuullut paljon hyvää HiyaHiyan teräksisistä sukkapuikoista, joten halusin ehdottomasti kokeilla. Sellaiset siis, 2,25 milliset ja 15cm pituiset. Tuntuvat ainakin todella kevyiltä käteen ja odotan mielenkiinnolla millaista niillä on kutoa.

Sukan väriset sukat?

2011-12-04T12:04:00.010+02:00

Minkä väriset mahtavat olla sukan väriset sukat? Sellaiset minulta pyydettiin, kun tiedustelin miespuoliselta henkilöltä väritoivetta joululahjasukkiin. Kelpaavatkohan nämä?

Malli: Perussukka
Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä
Lankaa kului: 139 g
Puikot: 3,5

Konstailemattomat perussukat ranskalaisella kantapäällä ja nauhakavennuksella. Yksiväriset olisivat olleet kuitenkin ehkä vähän tylsät, joten raidoitin kutomalla aina kuusi kerrosta tummalla grafiitinharmaalla ja yhden kerroksen luonnonvalkoisella. Tuo harmaa on niin minun suosikkini. Upea väri.

Ja kerrankin poseerauskuvia, kun aviomiehen kengännumero on sama sukkien saajan kanssa. Miehekkäät metalliset taloustikkaat jalkojen alle ja paljon kehuja, niin johan tuli hyvät kuvat.

Täytyy myös kehaista Seitsemää Veljestä. Suoraan kaupan hyllyltä ostamani harmaa lanka oli mukavan rouheista, paksua ja tasalaatuista. Lähes yhtä laadukasta kuin raitoihin käyttämäni luonnonvalkoinen, joka on sitä hyvää vanhaa Novitaa. Vyötteessä luki vielä Impivaara ja Seitsemän Veljestä.

Lankaa! Lankaa!

2011-11-22T10:45:00.001+02:00

Lankaa! Nyt saan taas ostaa sitä. Lankaa! Vuoden alusta asti kestänyt lankalakko on vihdoinkin päättynyt.

Ajatella, lähes 11 kuukautta ilman lankaostoksia. Ihan yllätyin omasta tahdonvoimastani. Ja olen melkoisen ylpeä siitä, että en sortunut kertaakaan. Lakon tarkoituksena ei kuitenkaan ollut masokismin ja itsekieltäymyksen hyveiden harjoittaminen marttyyrin elkein vaan puhtaasti tarve laittaa stoppi lankakeräilylle. Kutomisvauhtini kun on kohtuullisen hidas ja sitä lankaa kieltämättä on jo parin vuoden tarpeiksi laatikoissa. Myös niitä ihkulankoja, joihin keräilytarve pääasiassa onkin kohdistunut. Lisäksi halusin myös avata silmäni niille jo varastossa oleville vyyhdeille, sillä mikä muu asia tässä maailmassa on niin täynnä mahdollisuuksia ja lupausta kuin kaunis lankavyyhti? Se voi olla mitä vain, siitä voi tehdä mitä vain.

Kaiken tämän filosofisen pohdinnan jälkeen, ymmärretyäni omistavani jo valmiiksi kaunista lankaa ja onnistuttuani pienentämään lankavarastoani joillain vyyhdeillä, sain hyvällä omallatunnolla hemmotella itseäni lankaostoksilla. Uudet ihkuluksuslankani, olkaa hyvä!

Tanis Fiber Arts on kanadalainen, laadukkaisiin käsinvärjättyihin lankoihin keskittynyt yritys. Blue Label on koostumukseltaan 80% merinovillaa ja 20% polyamidia, eli sopii hyvin sukkalangaksi. Metrejä on 385/115 g. Tämä kaunokainen on nimeltään Sunset.

Saman merkin Purple Label on pehmeääkin pehmeämpi. 70% merinovillaa, 20% kashmiria ja 10% polyamidia vahvikkeena, metrejä 365/115 g. Oi että. Väri on Amber.

Brittiläinen The Natural Dye Studio on myös uusi tuttavuus. Yritys värjää lankansa luonnonväreillä käyttäen mm. lehtiä, juuria ja puuta. Nymph on 70% Bluefaced Leicester villaa, 20% silkkiä ja 10% kashmiria. Eli käsittämättömän pehmeää ja kaunista. Väri on Old Gold. Shamppanjamainen. Metrejä tässä 400/100 g.

Loistavaksi todetun Cascaden Heritage Silk ohittamattoman täydellisenä harmaana. Charcoal on värin nimi ja lankaa 400 m/100 g.

Ja lopuksi langat yhteiskuvassa. Kauniita ovat ja värit toistuvat todella edukseen. Minun lankani <3 .

Toinen Revontuli

2011-11-05T10:58:00.011+02:00

Sukkasato päättyi lokakuun myötä ja saldokseni tuli puhdas nolla. Köh. Mutta ei siitä sen enempää. Aina ei voi sukattaa. Mutta harkitsenpa jatkossa hieman tarkemmin jaksanko oikeasti osallistua johonkin tempaukseen.

Puikoilla on kuitenkin ollut silmukoita ja joululahjapino karttunut uuden huivin myötä.

Malli: Revontuli by AnneM
Lanka: Evilla, Artyarn 8/2
Lankaa kului: 181 g
Puikot: 5,0

Ihana Evilla! Ei solmuja, ei vaihtelua langan paksuudessa. Tätä ostan jatkossakin. Olen kutonut nyt kaksi huivia sekä Evillasta että Aade Lõngista ja näistä kahdesta Evilla on ehdottomasti se minun lankani.

Värit ovat ihanan marjaisat ja sopivat syksyyn. Vispipuuroa, ruispuuroa ja vadelmavaahtoa...

Halusin huivista suuren sekä antaa värien toistua mahdollisimman monesti, joten kudoin tähänkin versioon kaikkiaan 161 kerrosta. Viimeiset kerrokset alkoivat tuntua loputtomilta, etenkin ne nurjat, eikä ihme, sillä huivissa oli jo hieman yli 400 silmukkaa. Tuntui todella hyvältä saada tämä valmiiksi ja pingottumaan.

Vielä olisi yksi vyyhti Evillaa jäljellä ja siitä olisi tarkoitus tehdä jotain ihan itselle. Kutoisinko vielä yhden Revontulen vai olisiko joku malli, jossa lanka pääsee yhtä upeasti esille? Saa ehdottaa.

Punaista

2011-10-09T16:21:00.001+03:00

Pitäisikö tuntea pikkuruinen pisto mielessä tai sydämessä? Sukkasatoa kerätään jo toista kuukautta mutta sukkamojoni on kateissa, ihan karkuteillä. Tavisperusraitasukat ovat olleet kesken kesästä lähtien, ja varsinaisen sukkasadon puitteissa aloitetut Monkeyt odottavat myös tekijäänsä. Siellä ne horrostavat, käsityökorissa, ja kahdehtivat puikoille päässyttä huivia ja lapasparia. Reppanat.

Huomasin vain haaveilevani lapasista. Että olisi sitten talvea varten valmiina jotain uutta ja kaunista. Lämmintä. Palmikoitua. Muistin samantien sopivan mallinkin ja totesin omistavani myös täsmälleen oikeanlaista lankaa. Punaista.

Malli: Chevalier Mittens by Mari Muinonen
Lanka: Cascade Yarns, 220 Wool
Langan menekki: 80 g
Puikot: 4,0

Nämä ovat ihanat! Sellaisen huomion kuitenkin tein, että vasemmalle kaartuvat palmikot, eli kun pidetään apupuikko työn edessä, ovat kauniit ja tasaiset mutta kun puikko on työn takana, jälki on paljon epätasaisempaa. Palmikoin tiukkaan, kuten kudonkin, mutta ilmeisesti kiristän jotain kohtaa tavallistakin enemmän. Auttaisiko jos tekisin kierrot ilman apupuikkoa?

Mutta onneksi käsiala tasoittui, kun lapaset pääsivät ihkauusille tumbbuplokeille pingottumaan. Lankalakkoa on jäljellä kuukausi mutta onneksi lakko ei koske kivoja oheistavaroita. Klikkasin siis itseni Etsyyn ja Succaplokin kauppaan, ja pian posti jo toikin ostokseni ihanan hyväntuulisessa paketissa. Etenkin nuo erilliset peukalo-osat ovat minusta hauskat!

Ennen pingottamista ranteen ja kärjen palmikko-osuudet vetivät melkoisesti kasaan mutta nyt ne ovat ihanan kiristämättömät. Lapaset istuvat käsiini, no, kuin hansikkaat ja ovat kerrassaan täydelliset.

Tulisikohan tänä talvena lapaskuume? Nyt olisi plokit ja kaikki. Elättelen toivetta siihen suuntaan. Entä olisiko tämä se talvi, kun teen vihdoinkin kirjoneuletta?

Loma Pärnussa

2011-09-13T17:32:00.001+03:00

Kesän töiden päätyttyä ja ennen opintojen alkamista ehdin pienelle lomalle. Matkaseurana oli Satakieli ja suuntana meillä oli Pärnu, jossa kävin nyt ensimmäistä kertaa.

Ehkä parasta matkassa oli meri. Sen äärellä rauhoittuu ja tyyntyy välittömästi. Vesi oli turhan kylmää uimiseen mutta kahlaaminen oli kivaa! Hiekkapohja tuntui hauskan aaltomaiselta jalkojen alla ja ranta oli täynnä pieniä simpukankuoria.

Pärnu on tunnettu kylpylöistään ja hoidoistaan, joten kävin elämäni ensimmäisen kerran jalkahoidossa. Reilu tunti liotusta, raspausta, viilausta, kuorintaa, rasvausta ja taivaallista hierontaa tekivät jaloista ja etenkin korppuuntuneista kantapäistäni unelmanpehmeät. Lopuksi sai valita mieleisensä kynsilakan. Pinkkiä.

Kävelimme tuntikausia joka päivä ja välillä oli kiva poiketa kahviloissa lepuuttamassa jalkoja ja nauttimassa teetä kakkupalan tai muun herkun kanssa. Teen ystävinä osasimme arvostaa laadukasta irtoteetä ja teen tarjoamista kannusta kera hunajan, sokerin ja sitruunan. Kahvilat olivat muutenkin todella tunnelmallisia tai modernin tyylikkäitä, aina huolella sisustettuja. Ihastuin.

Matkasta jäi hyvä olo ja huomaan jo pohtivani minne suuntaisin seuraavaksi. Kiitokset vielä Satakieli, kun houkuttelit lähtemään ja toimit oppaana!

Magrathea

2011-09-06T11:32:00.007+03:00

Täällä olisi jälleen huivi valmiina. Eikä mistään ongelmavyyhdistä tällä kertaa.

Malli: Magrathea by Martina Behm
Lanka: Wollmeise, Sockenwolle 80/20 Twin "My Old Blue Jeans"
Langan menekki: 139 g
Puikot: 3,5

En ole Wollmeisen ylin ystävä sillä vierastan edelleen langan puuvillamaista tuntua. Mutta käsittämättömän kauniita huiveja siitä kyllä saa aikaiseksi. Ja värit ovat aina huikeat. Tässäkin sininen on kauniin syvä ja tumma, saaden lisää luonnetta vielä tummemmasta sinisestä, kuin ukkostaivaasta tai musteesta. Hyrisin onnesta tätä kutoessa. Täydellistä semisolidiutta. Ehkä minä ja Wollmeise vielä löydämme toisemme.

Itse huivi on näitä kolmikulmaisia, joissa huivia levennetään lisäyksin, kunnes lankaa on jäljellä tietty grammamäärä, ja sitten kavennetaan ja päätellään. Magrathea on kuitenkin muodoltaa hieman epäsymmetrinen ja siinä on ihan huippukaunis reunapitsi. Leveä ja näyttävä.

Ohjeen mukaan huiviin riittäisi jo 100g sukkalankaa mutta en ihan jaksa uskoa. Tai ainakin huivista tulisi melkoisen pieni. 150g:n vyyhti oli minusta juuri sopiva tällaiseen shawletteen. Mutta tietysti käsiala ja kaikki vaikuttavat lopputulokseen.

Toinen puikoillani ollut huivi, se keltainen parin postauksen takaa, osoittautuikin fiaskoksi. Ei tullut hyvä eikä yhtään sellainen kuin olin ajatellut. Tuntuu kurjalta purkaa käytännössä valmis työ mutta välillä käy näin. Seuraavaksi sukkia ja toivottavasti paremmalla onnella.

Tunnustuksia

2011-08-21T12:09:00.009+03:00

Kutomukselle on suorastaan sadellut tunnustuksia. Kiitos!

Ensimmäinen on luonteeltaan makea ja sain sen Satakieleltä.

Lempiväriä on vaikea nimetä. Kauniit pastellit, etenkin vaaleanpunainen ja -vihreä, vetovat mutta pidän myös syksyisestä värimaailmasta murrettuine sävyineen. Voimakkaat jalokivivärit eivät myöskään ole minua varten vaan ihastun pehmeisiin luonnonväreihin.

Lempiruoka on suklaa kaikissa muodoissaan! Koska ruokavaliota ei voi kuitenkaan perustaa kokonaan sen varaan, nimeän myös kalaruoat ja hyvät salaatit.

Matkustaisin lähes minne vain. Haluaisin nähdä Skotlannin ja Irlannin, seikkailla Keski-Euroopassa ja kokea Amerikan ihmeet.

Toinen tunnustus tuli Pinniltä.

Suosikkiväri tulikin pohdiskeltua jo edellä. Murretut, pehmeät ja luonnolliset sävyt ovat minua varten. Periaatteessa. Välillä sitä sitten ihastuu johonkin aivan päinvastaiseen.

Suosikkieläin ei varmaankaan tule yllätyksenä kenellekään minut tuntevalle. Pienet kääpiöhamsterit ja etenkin talvikot ovat supersuloisia!

Suosikkinumero on oikeastaan mikä tahansa parillinen luku.

Suosikkini alkoholittomista juomista on tee. Aina maidon kera.

Facebook vai Twitter? Facebook.

Intohimoni ovat kirjat, käsityöt ja ystävät. Koko tämä elämä.

Saada vai antaa lahja? Kumpikin on kivaa :) .

Suosikkikuvioksi nimeän mielikuvituksellisesti neulekaavion.

Suosikkiviikonpäivä on perjantai-ilta. Silloin koko viikonloppu on vasta edessä.

Suosikkikukka on gerbera.

Haluatko paljastaa samat asiat itsestäsi? Nappaa tunnustus mukaan!

Kuuden solmun huivi

2011-08-14T11:53:00.007+03:00

Eipä ole ennen sattunut kohdalle näin haastavaa vyyhtiä. Matkalle mahtui yhteensä kuusi solmua, pienen keon verran olkea, heinää ja muuta roskaa sekä huomattavaa vaihtelua langan paksuudessa. Huh. Valmiissa huivissa nuo hankaluudet eivät kuitenkaan näy millään tavalla. Värit liukuvat ja jatkuvat kauniisti, ja pingotus tasoitti pinnan. Onneksi.

Malli: Revontuli by AnneM
Lanka: Aade Lõng, Artistic 8/2
Langan menekki: 184 g
Puikot: 4,5

Puikot ovat ohuemmat kuin ohjeessa, juuri langan ohuudesta johtuen. Vastaavasti tein huivista hieman suuremman lisäämällä yhden mallikerran.

Tätä oli kyllä kiva tehdä. Istahdin iltaisin nojatuoliin, katsoin elokuvaa tai tallentamiani sarjoja ja annoin puikkojen lentää. Pitäisi selvästi kutoa useammin muitakin kuin sukkia.

Aionkin tehdä näitä lisää, lankaa on kahden vyyhdin verran varastossa. Tällä kertaa Evilla-merkkisenä ja toivottavasti myös paremman laatuisena. Katsoin vyyhdit läpi pintapuolisesti ja näyttivät olevan kunnollisia. Toisesta tulee ehkäpä lahja ja toisen voisin tehdä ihan itselleni.

Tämä harmaa, ankanpoikasesta joutseneksi muuntautunut kaunotar on myös menossa lahjaksi ja onneksi sen myös kehtaa antaa. Tadaa, ensimmäinen joululahja ja nyt on vasta elokuu.

Sukkasato

2011-08-09T13:53:00.007+03:00

Osallistun tänäkin vuonna Sukkasatoon, laskujeni mukaan jo neljäs kerta kyseessä. Saa nähdä mihin alablogiin päädyn tällä kertaa; Hillokellariin, Heinälatoon vai Perunalaariin.

Joka tapauksessa sukkia ja muita käpälänlämmittimiä kudotaan syyskuun alusta lokakuun loppuun. Kivaa!

Ihana elokuu

2011-08-03T18:24:00.005+03:00

Nyt alkaa olla paras aika vuodesta. Loppukesä ja alkusyksy, elokuusta lokakuun loppuun. Kuumuus vähenee, illat alkavat hämärtyä ja tunnelmoitua, luonnon tuoksu muuttuu, ilma kirpakoituu ja tuntuu hyvältä hengittää, ja minä saan siitä kaikesta hurjasti energiaa.

Toivottavasti energiaryöppy näkyisi myös täällä. Kutomuksien valmistumisvauhti on hidastunut huomattavasti mutta käsitöitä ja lankoja kohtaan tuntema ihastukseni ei puolestaan ole vähentynyt tippaakaan ja puikoilla on aina menossa jotakin. Haluaisin kovasti olla tuotelias bloggaaja, esitellä sukkapareja, huiveja ja muita vaikka joka viikko mutta tällä hetkellä on tyytyminen hitaaseen mutta varmaan tahtiin.

Kuvan mytty on huivi, sitten isona. Aloitin ensimmäisen Revontuleni perjantaina ja olen tehnyt sitä valtavalla kipinällä joka päivä. Arviolta neljäsosaa vaille valmis! Lankana on Aade Lõng harmaan sävyissä ja pahaksi onneksi kyseessä taitaa olla ei-niin-laadukas vyyhti. Tähän mennessä langassa on ollut viisi solmua ja vaikka värit jatkuvatkin suhteellisen samasta kohdasta, liukumat ovat jääneet paikoitellen lyhyiksi. Lisäksi langan paksuus vaihtelee kuin Norossa ikään, eli välillä on ohutta ompelulankaa, jota kutoo sydän syrjällään ettei se vaan katkea, ja toisessa kohdin taas lanka paksuuntuu kunnon rustiikiseksi.

Pohdin jossain vaiheessa työn purkamista ja pari solmua myöhemmin myös koko komeuden heittämistä roskikseen mutta päätin kuitenkin tehdä valmiiksi. Valmiina ja pingotettuna voi olla vaikka kuinka ihana.

Lankaa!

2011-06-30T10:58:00.008+03:00

Vihdoinkin uutta lankaa tähän talouteen. Kaksi suloista, kaunista, pehmeän villaista kerää. Lankalakkolainen on haltioissaan puolen vuoden langattoman kauden jälkeen.

Tosin en ostanut lankoja itse, enkä edes kerjännyt, anellut tai kiristänyt niitä keltään. Sain lahjaksi. Tai korvaukseksi. Annoin siskoni työkaverille sukat ja sisko osti langat kiitokseksi. Vaikka ei olisi tarvinnut. Mutta en valita, sillä langat ovat nappivalinta. Olivat lankakauppiaan kanssa yhdessä valinneet jotain "lankahifistelijälle" sopivaa. Utupastellia ja voimakasta punaista, Crazy Zauberballia Schoppel Wollelta.

Tänään on vapaapäivä ennen seitsemän päivän työputken alkamista. Ajattelin ottaa rennosti. Illalla kutsuu kuntosali mutta sitä ennen houkuttaisi parvekkeen lepotuoli kesäkukkien katveessa. Sinne siis kera hyvän kirjan.

Hedera

2011-06-19T13:50:00.023+03:00

Punaiset pitsisukat ovat valmistuneet ja ovat vallan kauniit!

Malli: Hedera by Cookie A. kirjasta Knit.Sock.Love.
Lanka: Araucania, Ranco Solid
Langan menekki: 90 g
Puikot: 2,5

Jos et omista kirjaa, ohje löytyy myös ilmaiseksi Knittystä.

Sukkien pitsimalli on helppo ja jää mieleen lähes välittömästi. Se on jopa niin helppo, että kutoessa voi huoletta uppoutua vaikka elokuvaan ja sormet jatkavat automaattiohjauksella. Pari kertaa kävi niin, että vasta mainostauoilla tuli havahduttua, että ai niin, tässä oli tämä kudinkin, mutta aina tuloksena oli monta kerrosta virheetöntä pitsiä. Osaisinkohan kutoa myös unissani?

Niin paljon kuin yleensä pidänkin kiertäen neulotuista silmukoista, en innostu niistä tällä kertaa. Mielestäni ne nousevat liikaa esille valmiista työstä ja etenkin sukkien ollessa jalassa. Ehkä makuasia ja efekti voi johtua langastakin mutta ei pohdita sitä enempää, Ranco kun on yksi suosikkilangoistani. Ne värit, se tuntuma!

Kullankeltainen huivi on edennyt yli puolen välin. Lisäksi olen selaillut ahkerasti Neulekirjaa ja sen sukkamalleja. Ja saanut pääni pyörälle. Annetut tiheydet poikkeavat valtavasti käsialastani ja olen yrittänyt laskea silmukkamääriä uusiksi sekä vertaillut eri kokoisia puikkoja ja lankoja niin että aivot tekevät kohta stopin. Ehkä keskityn toistaiseksi vain huiviin.

Neulekirja ja neuleita

2011-06-11T10:39:00.004+03:00

Olen intohimoinen lukija. Tuntuu oudolta, jos ei ole mitään luettavaa, joten olenkin pienen ja sympaattisen lähikirjastomme vakioasiakas. Viime käynnilläni lainasin taas pinon kaunokirjallisuutta mutta tein myös löydön käsitöille varatun hyllypaikan luota. Sain lainaan Neulekirjan!

Haluaisin toteuttaa ainakin Kesävoit ja Bonesit ja oikeastaan kaikki ne muutkin sukat. Toivon salaa ettei kukaan vain tekisi kirjasta varausta.

Mutta ennen kuin Neulekirjan mallit pääsevät puikoille, valmistumistaan odottavat tällaiset työt.

Sininen silkkihuivi

2011-05-29T15:46:00.001+03:00

Kävin viime vuoden tammikuussa Tukholmassa ja suloisessa Marias Garn-lankaputiikissa. Ostamani Silkbloom Fino-kerät seurustelivat muiden lankojeni kanssa yli vuoden mutta ovat nyt muuttuneet silkkihuiviksi. Tai ainakin 45% silkkihuiviksi. Langassa kun on silkkiä tuo määrä ja loput 55% pehmoista merinovillaa.

Malli: Saroyan by Liz Abinante

Lanka: BC Garn, Silkbloom Fino

Langan menekki: 156 g

Puikot: 3,5

Halusin käyttää kaikki kolme kerää mahdollisimman tarkkaan ja tämä malli oli siihen omiaan. Lankaa jäi peräti gramma!

Saroyan on suurimmaksi osaksi sileää neuletta. Vasemassa reunassa toistuu kaunis lehtipitsi, oikealla puolestaan neljän silmukan ainaoikeinneule. Ainaoikean tulisi estää reunan rullautuminen mutta tässä huivissa se kääntyy ja rullautuu iloisesti, huolellisesta pingotuksesta ja maanittelusta huolimatta, mur.

Muuten huivi on kaunis, hieman stoolamainen kokonsa puolesta eli käy vaikkapa hartioille kiedottavaksi viileänä iltana. Merinovilla antaa lämpöä ja pehmeyttä, silkki viileyttä, keveyttä, kiiltoa ja ylellistä tuntua. Adjektiiveja riittää mutta lanka ansaitsee ne kaikki.

Ja olipa mukavaa saada näin pian edellisen kirjoituksen jälkeen jotain valmiiksi ja esiteltäväksi! Ehkä se oli sen kauneimman lankakerän kautta vannominen, mikä auttoi. Tai sitten se, että olen ollut viime päivät ansaitulla lomalla ja kutomisaikaa on kerrankin ollut riittämiin.

Hihasta vedetyt

2011-05-18T11:49:00.005+03:00

Tasan kuukausi edellisestä blogikirjoituksesta, hui. Pitkä päivitysväli kertonee jotain elämän intensiivisyydestä käsityömaailman ulkopuolella.

Jokin aika sitten tulin yllätetyksi langalla, muistatteko? Sitä löytyi niin jääkaapista maitotölkin päältä kuin takin hihastakin. Nyt nuo hihasta vedetyt langat ovat saaneet uuden olomuodon eli muuttuivat keristä sukiksi. Eivätkä edes miksi tahansa sukiksi, vaan ensimmäisiksi jotka kudoin tämänhetkisestä suosikkisukkakirjastani.

Malli: Mona by Cookie A. kirjasta Knit.Sock.Love.

Lanka: Debbie Bliss, Rialto 4 ply

Langan menekki: 93 g

Puikot: 2,5

Olin haltioissani Cookien Sock Innovation-kirjasta mutta jostain syystä koin sen hankalasti lähestyttäväksi enkä ole vielä toteuttanut siitä yhtään mallia. Sen sijaan Knit.Sock.Love sai tarttumaan puikkoihin lähes välittömästi. Kirja hurmaa kauniilla kuvilla ja taidokkailla sukkamalleilla mutta minua ilahdutti ylivoimaisesti eniten se, että tällä kertaa lähes kaikissa sukissa on useita eri kokovaihtoehtoja. Käsialani on sen verran tiukka, että siinä kun Cookie (ja moni muu) käyttää 2,25 millin puikkoja, minä joudun samaan lopputulokseen päästäkseni valitsemaan 3,0 milliset, ja silloin siroiksi tarkoitetut sukat eivät enää näytäkään niin siroilta.

Kirjasta pääsi ensimmäiseksi puikoille Mona. Malli etenee loogisesti ja suoraviivaisesti mutta antoi myös haastetta kantapään kohdalla, kun jouduin selvittämään miten ihmeessä kierretty nurja taas kudottiinkaan. Enkä voi olla ihailematta huolellista suunnittelutyötä, jonka ansiosta joustinneuleen silmukat sulautuvat varsinaiseen mallineuleeseen, mallikerta kantapäähän ja niin edespäin. Kaikki siirtymät ovat ihanan viimeisteltyjä ja loppuun saakka mietittyjä.

Seuraavat sukat ovat jo puikoilla ja lehtipitsihuivi lähes valmis, joten seuraava kutomus tulee esittelyyn huomattavasti nopeammin kuin ensi kuussa. Lupaan ja vannon kautta kauneimman lankavyyhtini.

Valmista raitaa

2011-04-18T10:33:00.001+03:00

Vihdoinkin jotain valmista esiteltäväksi! Viimeistellyt, pestyt, pingotetut ja kuviin ikuistetut raitasukat.

Malli: Perussukka
Lanka: Schoeller + Stahl, Fortissima Socka
Langan menekki: 91 g yhteensä
Puikot: 2,25

Tein jälleen tutkimusretken lankalaatikoilleni ja tällä kertaa varastostani löytyivät nämä jo useampi vuosi sitten ostamani Fortissima Socka-kerät. Ostin langat alunperin juuri raitasukkia varten, joten raitasukat niistä myös sitten tuli.

Täytyy ihan onnitella itseään värien valinnasta, sillä meleerattu ruskeanharmaa sekä tumma luonnonvalkoinen sopivat yhteen valtavan hyvin. Sopivan rauhallista ja maanläheistä.

Sukistahan piti tulla miehen jalkaan sopivat mutta kävikin niin, että näistä tuli täydellisen istuvat omiin jalkoihini. Lanka nimittäin on melko kovaa ja joustamatonta, vaikka pehmenikin hieman pesussa, mutta ei ollut toivoakaan saada näitä mahtumaan miehelle. Suunniteltu koko 43 muuttui siten kooksi 39. Onneksi kärkikavennuksen voi aloittaa missä vaiheessa jalkaterää tahansa.

Hei Kutomus, mitä kuuluu?

2011-04-09T11:04:00.007+03:00

Edellisestä kerrasta onkin jo kulunut hävyttömän paljon aikaa. Arkikiireet, opiskelu ja työt, veivät hetkeksi mukanaan. Ja minä kun tarvitsen selkeän rauhallista ja kiireetöntä aikaa, jotta voin keskittyä kunnolla kutomiseen sekä siitä nauttimiseen.

Mutta hyvää tänne kuuluu. Lankalakkokin on pitänyt. Tosin ihan viime aikoina on kyllä niin tehnyt mieli vierailla lankakaupoissa. Olenkin selaillut netissä suosikkikauppojeni valikoimia ja riutunut kaipauksesta. Tuon ottaisin ja tuon ja tuon, ja tuonkin vielä! Tosin sitten aina palaan järkiini ja totean, että oikeasti en todellakaan tarvitse lisää lankaa, sitä löytyy kyllä ja vaikka mitä ihanaa laatua ja väriä. Välillä pitää pysyä lujana.

Viimeksi esitellyt raitasukat ovat edenneet kivasti. Ensimmäinen sukka on valmis ja toinenkin jo kiilakavennuksissa saakka. Ja onpa puikoille päässyt uusikin työ.

Tulossa huivi. Puolivälissä mennään. Kutominen on silkkaa luksusta, lankana kun on silkkiä ja merinovillaa sisältävä Silkbloom Fino.

Tunnustettua

2011-03-13T13:07:00.015+02:00

Ihanainen Maritta huomioi minua tunnustuksella. Olen otettu!

1. Milloin aloitit blogisi?

Ensimmäinen Kutomuksen postaus ilmestyi 26.2.2008. Sitä ennen olin seurannut jo jonkin aikaa toinen toistaan upeampia ja mielenkiintoisempia neuleblogeja, joten niiden innoittamana ajattelin itsekin sukeltaa syvemmälle lankojen, puikkojen, ohjeiden ja neulekirjojen maailmaan sekä pitää blogia muistikirjana siinä rinnalla.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Kirjoitan pääasiassa lankaostoksista sekä valmistuneista käsitöistä. Harvakseltaan mukaan on mahtunut myös muutama kirjoitus suurista asioista elämässäni, kuten kihlaus, muutto ja häät. Nyt jo poisnukkunut, supersuloinen kääpiöhamsterimme Pampulakin sai kuvansa parin viestin yhteyteen. Mutta lankaa, käsitöitä ja valokuvia siitä kaikesta, siitä tämä blogi koostuu.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Tähän tekisi mieli vastata, että valmistuneiden töiden vähäinen määrä :) . Nopeimmat neulojat saavat aikaan kuukaudessa saman verran kuin minä koko vuonna. Minulle itselleni blogini on tietenkin erityinen. Minun käsitöitäni, itseni näköisellä tavalla ja itse otetuin kuvin, omin sanoin.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Neuleblogien kautta löytämäni kokonainen uusi maailma kiehtoi ja halusin oppia uutta. Ennen blogia tunsin vain Novitan langat enkä ollut kuvitellutkaan, että myös sukkien päälle voisi kutoa kuvioita, varsiin vain. Hankin myös ihkaensimmäiset englanninkieliset neulekirjani (sukkakirjoja, tietenkin) ja opettelin kokonaan uuden sanaston ja lyhenteet. Tästä kaikesta oli kiva pitää kirjaa itselle samoin kuin saada kontaktia toisiin neulojiin.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Pidän kovasti blogistani juuri tällaisena! Olisi kyllä kiva saada laajennettua omaa repertuaariaan, ettei aina vain niitä sukkia. Huivit ovat kyllä kovaa vauhtia tulossa siihen rinnalle, joten tarjonta on kyllä vähitellen monipuolistumassa.

Tunnustuksen saa jakaa eteenpäin viidelle mutta ottakoon mukaan ken tahtoo!

Juhlia ja sukkia

2011-03-05T12:39:00.007+02:00

Blogini täytti vuosia ja on nyt kolmen vanha. Ja aina vain käsityöt innostavat ja opin jatkuvasti uutta. Mahtava harrastus.

Blogin lisäksi myös minä vanhenin vuodella ja samoin teki aviomieheni neljä päivää myöhemmin. Juhlaa on siis riittänyt.

Olisi myös juhlaa ehtiä kutomaan enemmän. Valmista ei vielä ole esiteltäväksi mutta tällaista olisi tulossa.

Sukat miehelle. 80 silmukkaa ja 2,25 mm puikot. Näissä menee vielä hetki.

Lahjasukat. Mona on mallin nimi.

Erään langan tarina

2011-02-19T13:28:00.019+02:00

Lankalakko on saanut minut tutkailemaan tarkemmin lankavarastoani. Siis niitä muita kuin ihkulankoja. Olen löytänyt hirvityksiä mutta myös käyttökelpoisia keriä. Seuraavaksi erään langan tarina.

Parisen vuotta sitten Anttilassa osuin hyllylle, jossa oli myynnissä Anttilan omaa Silky Tweed lankaa. Hintakin oli edullinen, joten kiikutin onnessani kotiin kuusi kerällistä. Näistä tulee huivi ja myssy! Mutta kuinka ollakaan, ystäväni Satakieli sattui näkemään langat ja kommentoi syvän puistatuksen saattelemana niiden muistuttavan väritykseltään lähinnä oksennusta. Niinpä oksennuslankojen kohtalona oli virua lankalaatikossa kuukaudesta ja vuodesta toiseen kantaen yllään ruman langan leimaa. Kunnes löysin juuri sen oikean ohjeen.

Malli: Boneyard Shawl by Stephen West
Lanka: Anttila, Silky Tweed
Langan menekki: 197 g
Puikot: 5,0

Stephen West suunnittelee upeita töitä. Hallittuja, tasapainoisia ja rauhallisen elegantteja. Lisäksi minusta on aina mahtavaa, kun mies kutoo.

Boneyard puolestaan on äärettömän yksinkertainen kolmiohuivi. Muuten sileää pintaa elävöittävät säännöllisin välein toistuvat nurjien silmukoiden muodostamat raidat sekä ainaoikein kudottu reunus. Täydellistä kudottavaa, kun kaipaa jotain helppoa ja rentouttavaa tekemistä.

Lanka näyttää valmiissa työssä aivan erilaiselta kuin kerällä ollessaan. Onhan tämä edelleen tällainen haljun vihreä, höystettynä keltaisilla ja punaisilla tweed-nypyillä, mutta sekin yhdistelmä toimii näin suurempana pintana.

Pidän tästä itse asiassa niin paljon, että huivi jää omaan käyttöön. Kääriytymiseen ja kaulaa lämmittämään. Ja lankaahan jäi vielä kaksi kerää. Taidan toteuttaa alkuperäisen ajatukseni ja kutoa huiviin sopivan myssyn. Ei huonompi suoritus, oksennuslangasta.

Kaikista kaunein vihreä

2011-02-08T13:21:00.008+02:00

Otetaan kerä kaunista lankaa. Valitaan kiinnostava ohje. Kudotaan. Saadaan työ valmiiksi. Yksinkertainen prosessi ja silti lopputulos yllättää melkein joka kerta. Nämäkin sukat näyttivät puikoilla ollessaan suhteellisen tavallisilta mutta pingotuksesta tultuaan, pitsin avauduttua muotoonsa ja käsialan tasoituttua, osoittautuivat hengästyttävän kauniiksi.

Malli: Pillars by Lisa Stichweh
Lanka: Malabrigo Yarn, Sock "Lettuce"
Langan menekki: 74 g
Puikot: 2,25

Kaikki kauniit vihreän sävyt sekoittuvat pehmeästi toisiinsa ja pääsevät hienosti esille sileässä neulepinnassa. Enkä olisi osannut arvatakaan kuinka korumaista ilmettä yksinkertainen pitsineule voikaan antaa.

Tein malliin hieman muutoksia. Lisäsin silmukoiden määrän omaan käsialaani täsmääväksi sekä sijoitin yhden lisäsilmukan etupaneeliin, jotta pitsineuleen nurjat ja oikeat silmukat osuvat jousteen vastaaville silmukoille. Lisäksi jätin pitsineuleen kummaltakin puolelta yhden oikean ja nurjan silmukan toiston pois, joten näissä sukissa pitsi on kauttaaltaan yhden nurjan silmukan ympäroimä ja muuten kudotaan puhdasta oikeaa.

Ihanat ovat ja menevät lahjaksi hänelle, joka pitää vihreästä.

Raidallista

2011-01-30T11:08:00.006+02:00

Minulla on ihana pikkusisko. Hänellä vain on paha tapa hukata lapasensa, myös kaikki minun kutomani. Tälläkin hetkellä kaapissa on kuulema vain yksi pariton lapanen, joten voisinko mitenkään kutoa uudet? Ja kyllähän minä voin.

Malli: Peruslapaset peukalokiilalla
Lanka: Gjestal, Bris
Langan menekki: 77 g
Puikot: 3,5

Sisko saa peruslapaset, sinisen ja turkoosin eri sävyissä. Näissä ei ole mitään erityisiä koristeluita, raidat toimivat minusta riittävänä tehosteena.

Bris on koostumukseltaan 50% villaa ja 50% soijaa, ja sen luonne on yhtä kahtiajakoinen. Lanka on löyhää ja todella helposti nukkautuvaa, ei siis mitään nautinnollista kudottavaa, mutta toisaalta siinä on ihana kiilto ja suorastaan hehkuvat värit, joten lopputulos näyttää poikkeuksetta upealta. Ostin tätä pari kerää kokeilumielessä ja olen tyytyväinen, kun kerät on nyt kulutettu. Aiemmin kutomani samanlaiset mutta punasävyiset lapaset löytyvät täältä.

Siskoseni, jos satut tänne, niin kelpaavatko?

Lankalakkolaisen langat

2011-01-16T13:32:00.003+02:00

Lankalakko, tai pikemminkin langanostolakko, ei suinkaan ole päättynyt heti alkuunsa. Sen sijaan viime vuoden lopussa tilaamani ihkulangat ovat saapuneet sekä tulin myös lahjotuksi yllätyslangalla.

Junon Alice Sock on upea sekoitus baby alpakkaa, silkkiä ja kashmiria. Vyötteetkin ovat maailman kauneimmat. Raaskin kyllä kutoa langoista sukat mutta uskaltaako niitä käyttää? Ainakaan talven kuivattamiin korppujalkoihin sukilla ei ole mitään asiaa. Vasemmalla Flight, oikealla Savannah.

Madelinetosh Tosh Sock, lanka josta olen haaveillut ties kuinka kauan. Vasemmalla Isadora, oikealla ihanaakin ihanampi Glazed Pecan.

Kaakaonruskea Filcolanan Arwetta ja voinkeltainen Cascaden Heritage ovat pehmeydessään ihanan siliteltäviä. Kollagen Sock-A-Licious on nimeltään Indian Rose.

Ja lopuksi vielä yllätyslangat. Ystäväni Satakieli oli kätkenyt lahjalankoja ympäri kammiotaan. Harmaa Fortissima Alpaka odotti jääkaapissa maitopurkin päällä (olin saanut pyynnön hakea maidon jääkaapista) ja kotiin lähtiessä takkini hihasta löytyi kaksi kerää Debbie Blissin Rialtoa. Voitte kuvitella yllätykseni kummassakin tapauksessa. Yllätyslankaa! Nyt vain odotan aina jääkaapille mennessäni, että josko sinne olisi taas ilmestynyt uusi kerä.

Ensimmäiset

2011-01-09T15:00:00.015+02:00

Vuoden ensimmäinen kutomus on valmis! Sukat, tietenkin.

Malli: Diagonal 1, kirjasta 400 Knitting Stitches: Great Stitch Patterns
Lanka: Novita, Luxus Wind
Langan menekki: 89 g
Puikot: 3,5
Käytin sukkiin 400 Knitting Stitches: Great Stitch Patterns-kirjan mallineuleita Diagonal 1 (to the left) ja Diagonal 1 (to the right). Näin sukista tuli toistensa peilikuvat. Peilikuvaefektin saavuttamiseksi kikkailin hieman: toisessa sukassa jouste alkaa nurjalla silmukalla, toisessa taas kiertäen neulotulla oikealla. Tällä tavoin varsinaisen mallineuleen ensimmäisen kerroksen nurjat silmukat osuvat kummassakin sukassa jousteen nurjille silmukoille.

Luxus Wind suorastaan hypähti puikoille pohtiessani mistä langasta toteuttaisin sukat. Neulomisen aikana lanka ei herättänyt suurempaa ihastusta mutta sukkien valmistuttua ja tultua pingotuksesta, olin vallan ooh. Sukat tuntuvat uskomattoman kevyiltä ja silkkisiltä, lanka sisältääkin 20% silkkiä, mutta en tiedä mikä taika pingotuksessa oli, että se sai sukat tuntumaan, no, luxukselta.

Katsokaapa sukkien kärkiä. Opin vihdoinkin Kitchener Stitchin! Aiemmat yritykseni neulekirjojen sanallisten ohjeiden ja kuvitusten avulla päättyivät aina tulokseen, jossa siististi silmukoidun kärjen sijaan sain aikaan outoa möykkyä. Nyt otin ihan asiakseni opetella tuon taidon ja löysin netistä loistavan videon, jossa näytetään vaihe vaiheelta miten silmukointi tapahtuu. Samalla tekijällä on myös näppärät ohjeet lankojen päättelyyn enkä itse enää muita tekniikoita käytäkään.

Vuoden vaihtuessa

2010-12-30T14:22:00.000+02:00

Vuosi 2010, olet ollut hyvä ja hieno vuosi. Melkein sääli hyvästellä sinut mutta kuka tietää mitä kaikkea mukavaa ensi vuosi tuokaan tulleessaan. Jään odottamaan innolla.

Neulevuotena 2010 näyttää tältä:

10 paria sukkia
6 huivia
2 tiskirättiä
1 myssy
1 villatakki

Yhteensä 20 valmistunutta työtä. Jollakulla ei ole selvästikään ollut tarpeeksi aikaa käsitöille. Toisaalta valmistuneiden joukossa on ihan uudenlaisia töitä: villatakki sekä kaksi kolmiohuivia! Niistä annan itselleni tunnustusta; viime vuoden lopussa kun asetin tälle vuodelle tavoitteen kokeilla rohkeammin uutta.

Seuraava asettamani tavoite, että kutoisin enemmän itselleni, on edelleen hakusessa. Tänä vuonna omaan käyttöön jäi toinen kolmiohuiveista ja yhdet saapassukat. Kaikki muu on mennyt lahjaksi tai odottaa vielä lahjalaatikossa sopivaa omistajaa. 2011 voisikin olla "Kudo itsellesi"-vuosi.

Langat. Niitä on paljon. Harkitsenkin ihan vakavasti lankalakkoon ryhtymistä, tyyliin lankaa saa ostaa seuraavan kerran marraskuussa Helsingin ELMA-messuilta. Tämä olisi aikamoinen haaste mutta tekisi niin hyvää lankavarastolleni. Ja onneksi ehdin juuri tehdä pari tilausta, joten ihkulankaa olisi vielä tulossa... Kyllä. Taidan ryhtyä lakkoon, laittaa ihkulankaa puikoille sen sijaan että vain hamstraisin sitä, ja ennen kaikkea kutoa niistä ihkulangoista pääasiassa jotain itseäni varten. Sounds like a plan!

Uuden vuoden kunniaksi blogi on myös saanut uuden ilmeen.

Lopuksi samat sanat kuin viime vuonna eli kaiken kaikkiaan kutominen on edelleen ihanaa, samoin blogin pitäminen. Kauniit kiitokset kaikille teille, jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa. Pienikin viesti ilahduttaa aina. Onnellista vuotta 2011!

Hyvää Joulua!

2010-12-24T12:00:00.005+02:00

Joulu on tunnelmien, tuoksujen, lämmön ja läheisyyden aikaa. Käsityöt ovat jääneet hieman vähemmälle huomiolle sillä nyt on ollut leipomisen vuoro. Leivoin joskus aikanaan paljonkin ja on ollut kiva löytää nuo taidot uudestaan.

Sinisessä peltirasiassa komeilevat piparkakut ovat saaneet pintaansa sokerikuorrutusta ja talvisia koristeita.

Punaisen rasian ässät tuoksuvat ihanasti kanelilta.

Lisäksi uunissa paistuu parhaillaan banaanikakku ja sen myötä ilmassa tuoksuvat kaneli, muskotti ja neilikka. Pätkisakkuakin tuli kokeiltua viime viikonloppuna. Mutta pian ovat kaikki leipomukset valmiit ja sitten aion vain oleilla ihanasti. Ehkäpä otan sukkapuikot ja kerän kaunista lankaa esiin.

Cerisara

2010-12-04T12:44:00.032+02:00

Meillä on juhlittu häitä! Viikko sitten lauantaina sanoimme mieheni kanssa toisillemme Tahdon. Hääpäivä oli aivan ainutlaatuinen; ihana, kaunis ja tunnelmallinen. Ei tuota päivää turhaan kutsuta yhdeksi elämän onnellisimmista... Nyt totuttelen uuteen sukunimeen sekä vaimona ja rouvana olemiseen. Hyvin sujuvat.

Häitä varten päätin kutoa itselleni pitsisen neuletakin. Harkitsin aluksi huivia mutta sitä olisi joutunut kannattelemaan ja korjailemaan jatkuvasti, takki sen sijaan pysyisi päällä ihan itsestään. Seikkailin Ravelryssa etsimässä malleja, katselin kuvia valmiista neuleista ja luin ahkerasti kommentteja, kunnes valinta oli selvä.

Malli: Cerisara by Bonne Marie Burns
Lanka: Rowan, Felted Tweed
Langan menekki: 311 g
Puikot: 4,0

Olen todellinen noviisi mitä tulee villatakkien kutomiseen. Lisäksi tämä malli kudotaan ylhäältä alas ja täysin ilman saumoja. Mietin muutaman hetken riittävätkö taitoni mutta koska ohje vaikutti hyvin kirjoitetulta ja selkeältä, päätin yrittää. Takkia kutoessa tutustuin toden teolla väliaikaisiin aloituksiin: tuntui että jatkuvasti osa silmukoista siirrettiin apulangalle odottamaan ja johonkin kohtaan puolestaan luotiin uusia silmukoita. Enkä meinannut aluksi millään ymmärtää miten kaulus rakentuu ja liittyy takakappaleeseen mutta päätin tehdä juuri niin kuin ohjeessa sanottiin, ja se kannatti. Rakenne hahmottui ja tuli oivallus siitä, että näinhän tämä meneekin...

Kudoin takin ennätysajassa, parissa viikossa. Hämmästyttävää, sillä saan tavallisesti yhteen sukkapariin kulumaan saman verran aikaa ellen enemmänkin. Suurimman työn tein häitä edeltävinä päivinä, välillä jopa yötä myöten. Hääpäivän aamuna päättelin vielä langanpäät, ja niitä riittikin varmaan lähemmäs parikymmentä kappaletta, sekä höyrytin takin muotoonsa.

Vaikka kutoessa tuntui paikoin hieman hankalalta käsitellä kokonaista villatakkia, loppuvaiheen helppous oli ihanan palkitsevaa. Ei yhtään ommeltavaa saumaa. Jopa pääntie ja etureunat tehtiin samaan aikaan muun työn kanssa. Reuna oli suunniteltu kauniisti rullautuvaksi, joten viimeistelyksi riitti höyryttäminen, jotta rullaus olisi tasaista joka kohdassa.

Felted Tweed oli uusi lankatuttavuus ja aivan ihana sellainen. Neulepinnasta tuli napakka ja sen oloinen, että säilyttää muotonsa eikä venähdä ihan pienestä. Värikartta on myös herkullinen. Jos olisin tehnyt villatakin arkikäyttöön, olisin valinnut jonkin upeista ruskeista tai harmaista mutta hääpukuni kanssa tämä marjapuuroon taittuva vaalenpunainen oli juuri se oikea.

Ja millainen takista sitten tuli? Oikein onnistunut. Koko oli juuri sopiva ja istuvuus hyvä. Yhdessä hääpuvun kanssa yhdistelmä oli tyrmäävä.

Projekti

2010-11-13T15:17:00.008+02:00

Puikoilla on tällä hetkellä Projekti. Täysin jotain erilaista, kuin olen koskaan aiemmin tehnyt. Neuletakki!

Malli on kaunis mutta haastaa minut opettelemaan uutta. Tähän mennessä olen tutustunut perusteellisesti tuumien muuttamiseen senteiksi sekä väliaikaiseen aloitukseen (provisional cast-on). Ohje on hyvin kirjoitettu mutta ajoittain iskee uskonpuute: koko neuletakki kun tehdään täysin saumattomana ylhäältä alas. Rakenne vaikutti aluksi käsittämättömältä mutta nyt luulen saaneeni ideasta kiinni...

Lankana on ihanainen Rowanin Felted Tweed. Se soljuu sormien lomassa pehmeänä ja lämpimänä, kuin vakuuttaen, että hyvä tästä tulee.

Palmikoidut

2010-11-07T14:26:00.014+02:00

Joskus tulee vastaan neuletyö, joka ei vain ota sujuakseen. Ohjeessa ei ole mitään vikaa eikä langassakaan, lisäksi valmistuva työ näyttää oikein hyvältä. Jostain syystä sen kutominen ei vain voisi kiinnostaa vähempää.

Omaksi ikuisuusprojektikseni muodostui työkaverilleni lupaama palmikkosetti, johon sain langat pari vuotta sitten. Huivin sain valmiiksi silkan tahdonvoiman avulla viime talvena, myssyn puolestaan tänä syksynä. Settiin kuuluisivat vielä lapaset mutta niitä en saanut onnistumaan sitten millään ja lopulta päätin luovuttaa. Huivi ja myssy saavat riittää. Ja tiedättekö, niistä tuli aivan ihanat!

Malli: Palmikkohuivi, lehdestä Novita syksy 2007 ekstra

Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä

Langan menekki: 279 g

Puikot: 4,0

Kaunista palmikoitua neulepintaa, jota elävöittävät myös pitsineuleraidat. Lämmin, muhkea ja näyttävä.

Malli: Baskeri, lehdestä Novita syksy 2007 ekstra

Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä

Langan menekki: 82 g

Puikot: 3,5 ja 4,0
On muuten ensimmäinen koskaan kutomani hattu/myssy/päähine!

Ohjeessa puhuttiin baskerista mutta vaikka neuletiheys täsmäsi, tästä tuli myssy. Helppo, nopea, kaunis ja täydellisesti istuva myssy. Rakastuin tähän kertaheitolla ja haluan ehdottomasti itselleni samanlaisen. Cascadesta kudottuna. Ja seuraavalla kerralla käyttäisin resoriin 3,0 puikkoja.

Sovituskuva. Sopisivat niin täydellisesti minulle.

Mustikkaa

2010-10-30T13:11:00.009+03:00

Kaksi kuukautta kestänyt sukkasato alkaa lähestyä lokakuun päättymisen myötä loppuaan. Sain valmiiksi juuri sopivasti vielä kolmannen sukkaparini. Mustikkaa, olkaa hyvä!

Malli: Perussukka
Lanka: Novita, Nalle Marjaretki "Mustikka" ja Novita, Nalle Aloevera
Langan menekki: 94 g yhteensä
Puikot: 3,0

Ihan perussukat nämä mustikkasukat. Mutta perussukan kutominen onkin usein kaikkein hauskinta.

Lankavarastostani löytyi raitalangan kanssa yhteensopiva sininen kerä, joten sen myötä sukan suu, kantapää ja kärki saivat yksivärisen ilmeen. Tulos on huomattavasti rauhallisempi, kuin jos koko sukka olisi kudottu kirjavaksi. Nyt tekisi tietenkin mieli mennä ostamaan lisää yksivärisiä keriä, jotta voisin samaa keinoa hyödyntäen kutoa sukkia jäljellä olevista marjaretki-, vuodenaika- ja kukkaketo-langoista. Mutta ehkä hillitsen itseni, viime aikoina tämä harrastus on mennyt hieman turhan paljon langan keräilyksi. Lanka vain on niin ihanaa.

Sukat menevät lahjaksi sinisestä pitävälle ystävälle, toivottavasti ovat sopivat ja mieleiset.

Cornflower

2010-10-12T15:09:00.014+03:00

Olen päättänyt kehittyä käsitöiden tekijänä ja tämän vuoden merkkipaaluihin kuuluvat ehdottomasti kaksi aikaisemmin kutomaani Multnomah-huivia. Ensimmäiset kolmiohuivini! Helppoa ja hauskaa. Vaikeuksia eivät tuottaneet myöskään nämä sukat.

Malli: Cornflower Socks
Lanka: Gjestal, Sildre
Langan menekki: 101 g
Puikot: 3,25

Ihastuin tähän malliin heti sen nähtyäni. Pidän eniten juuri tällaisista sukista, joissa on kaunis tekstuuri ja joiden kutominen vaatii hieman näpertämistä. Malli sisältää kiertäen neulottuja sekä ristittyjä silmukoita ja pientä palmikkoa. Se opeteltava osio oli mainittujen silmukkayhdistelmien kutominen ilman perinteistä apupuikkoa eli "cabling without a cable needle".

Olihan se alussa hieman mutkikasta: ilmaan hetkeksi jätetty silmukka tahtoi alkaa purkautumaan, jos toista silmukkaa venytti liian paljon. Ja entäs se kun silmukat oli saatu ristiin ja ensimmäinen niistä piti kutoa, mutta puikolle saikin vain säikeitä eikä kokonaista ollenkaan! Mutta kun tekniikan oppi, se sujui kuin itsestään ja sukkia saattoi kutoa vaikka tv:tä katsoessa.

En tiedä oliko Sildre ihan paras valinta tähän työhön, sillä se on melko pehmeää ja halkeilevaa, jolloin välillä silmukasta sai tosiaan napattua puikolle vain puolikkaan tai sitten ekstrana pari säiettä viereisestä silmukasta. Langan menekki ihmetyttää myös. Keittiövaaka kertoi, että sukkiin meni 101g lankaa mutta kuitenkin molemmat kärjet on kudottu kolmannelta kerältä. Ovat tainneet olla melkoisen alipainoisia nuo kerät.

Mutta ihanat näistä tuli. Ja yllättävän siron näköiset vaikka käytin 3,25 millin puikkoja.

Talvivaraston kokoamista

2010-10-06T17:17:00.012+03:00

Kutomukset antavat vielä hetken odotella itseään, tekeillä on kyllä vaikka mitä ja ihan kohta valmiinakin, mutta niitä odotellessa ajattelin esitellä mitä uusia ihanuuksia meille onkaan kotiutunut.

Wollmeisea kanssaneulojalta hankittuna sekä ihan itse tilattuna. Ruby Thursday, Maus jung, Rosenrot sekä Kürbis. En osaisi laittaa ihkuusjärjestykseen, vaikka pyydettäisiin. Värit ovat totta kai upeammat, vivahteikkaammat ja elävämmät luonnossa kuin mitä sain kuviin vangittua.

Tämä kirja on lankojen tavoin silkkaa laatua. Upeita kuvia, kuten oli Socks from the toe upissakin, sekä ennen kaikkea taidokkaita malleja, joista voisin toteuttaa lähestulkoon jokaisen. Enää täytyy vain opetella kutomaan niitä sukkia sieltä kärjestä aloittaen, minun joka olen aina kutonut sukkani perinteisesti ylhäältä alas! Mutta onhan tässä koko syksy ja talvi aikaa, ja ainakaan lanka ei lopu ihan heti kesken.

Kädentaitomessut

2010-09-19T10:54:00.013+03:00

Kävin eilen kädentaitomessuilla Wanhassa Satamassa. Olin paikalla noin tunti avaamisen jälkeen ja tungos oli aivan valtava. Käytävillä oli paikoin lähes mahdotonta päästä eteenpäin ja suosituimmille osastoille sai jonottaa. No, sellaistahan messuilla aina välillä on. Ratkaisuna kiersin messualueen kahdesti läpi. Ensimmäisellä kerralla katselin ja toisella kierroksella, kun pahin ruuhka oli jo vähän ehtinyt tasoittua, tein ostokseni.

Olin niin odottanut näitä messuja ja miettinyt mitä haluaisin hankkia. Olin jopa laatinut itselleni budjetin! Koko summaa en sitten kuitenkaan kuluttanut ja loppurahat annoin SPR:n nälkäpäiväkeräykseen. Tuntui reilulta, että kun ensin on hankkinut itselle kaikenlaista, antaa myös jotain heille joilla ei ole mitään.

Mutta sitten ostoksiin.

Sanoinko viimeksi, että oranssi ei ole minun värini? No, lankakauppa Kujeen osastolla ihastuin näihin Lorna's Laces Shepherd Sport-vyyhteihin, Satsuma on värin nimi. Kuvassa näkyy vyyhtien ruskeaan vivahtava osuus mutta kyllä niissä on myös ihan rehellistä, kirkastakin oranssia.

Ja sitten jotain ihanaa, Kujeelta nimittäin löytyi myös Dream In Colorin Smooshya ja väri Chinatown Apple! Melkein harmittaa, etten ostanut samalla myös Classya mutta jotenkin värit eivät puhutelleet.

Seuraavaksi ostoksia Titityyltä. Huolellisen valitsemisen jälkeen päädyin Koigun Premium Merinoon eleettömän kauniina harmaanvihreänä.

Samoin Koigulta Painter's Palette Premium Merinoa. Värit tuovat minulle mieleen orkidean.

Mukaan lähti myös kerä Rowanin Felted Tweediä. Omasta varastostani löytyy samaa lankaa marjapuuron värisenä ja näistä saa yhdessä vaikka mitä kaunista.

Vyyhti Cascadea ja olisi kyllä pitänyt ostaa kaksi. Tästä saan kyllä palmikkolapaset kuten suunnitelinkin mutta jälkeenpäin tuli mieleen, että olisihan se ollut kiva myös tehdä myssy samasta väristä. Mutta saahan tätä tilattua, jos siltä tuntuu.

Lopuksi jotain muuta kuin lankaa. Hurmaava ovikoriste. Näitä myyvällä osastolla oli vaikka mitä kiehtovaa ideoituna "romusta".

Näiden ostosten myötä tuli tunne, että lankavarastoni on tällä hetkellä melko kattava. Löytyy lähes jokaista lankamerkkiä, josta olen haaveillut, etenkin nyt Koigun ja Smooshyn liityttyä kokoelmaan. Mietin vain, että pitäisikö nyt alkaa kerätä käyttölankaa? Sillä eihän näitä raaski käyttää, ihkulankoja. No ei vain, kunhan hupsin :) .

Syksyn satoa

2010-09-16T09:53:00.006+03:00

Noudatin mielitekoani ja kudoin toiset saapassukat. Samalla pääsen avaamaan Sukkasadon saldoni!

Sukat on kudottu täsmälleen samoin kuin edellisetkin: 2 oikein, 2 nurin varren suussa, ranskalainen kantapää ja nauhakavennus, muuten puhdasta oikeaa. Lankana sentään Raidan sijasta Jättiraita, lankavaraston uumenista.

Malli: Perussukka
Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä Jättiraita
Langan menekki: 130 g
Puikot: 3,5

Värimaailma on sopivan syksyinen mutta koska oranssi ja fuksia eivät kuulu omiin lempiväreihini, menevät nämä sukat lahjalaatikkoon odottelemaan sopivampaa omistajaa.

Viimeksi kertoilin haaveilevani kumisaappaista. No, ne ovat edelleen hankkimatta mutta sen sijaan löysin täydelliset talvikengät. Tuntuvat jalassa lähes aamutossuilta. Se oli rakkautta ensi silmäyksellä. Ja kuka tietää, ehkä kohtaan vielä juuri sen oikean saapasparinkin.

Tervetuloa syksy!

2010-09-01T13:21:00.014+03:00

Syksy on aina ollut lempivuodenaikani. Etenkin nämä varhaiset syyspäivät ovat ihania, aurinko paistaa ja ilma on viileän raikas. Kotona voi jo ottaa esille kynttilät tunnelmallisia iltoja varten ja laittaa jalkaan villasukat, ainakin sellaiset ohuet. Ja mitä pidemmälle syksyssä mennään, sitä kauniimpia värejä luontoon ilmaantuu. Ja ehkäpä syksyn alku saisi minutkin tarttumaan hieman aktiivisemmin käsitöihin? Ainakin tänään alkava Sukkasato toimii kivana innoittajana.

Niin. Syksyyn kuuluvat myös ehdottomasti sadepäivät ja kumisaappaat. Saappaat ovat vielä hankkimatta mutta kudoin itselleni lämpimät saapassukat.

Malli: Perussukka

Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä Raita

Langan menekki: 131 g

Puikot: 3,5

3,5 mm:n puikoilla sukat valmistuivat muutamassa päivässä ja mieli tekisi kutoa toiset samanlaiset, lankaa ainakin on varastossa vaikka useampaakin paria varten. On Polkkaa, Jättiraitaa ja tavallista Raitaa sekä ihan yksiväristäkin kerää.

Perussukat siis kyseessä, kera ranskalaisen kantapään ja nauhakavennuksen. Ihan puhdasta sileää sukan suuta lukuun ottamatta, jotta raidoitus pääsisi parhaiten esille.

Lahesta

2010-08-13T16:05:00.009+03:00

Olen kotoisin Lahesta (Lahdesta, toim. huom.) ja entisessä kotikaupungissa tulee käytyä aina silloin tällöin. Sieltä myös löytää aina kaikkea kivaa.

Kuten vaikka lankaa. Punta Yarns on ihan uusi tuttavuus ja mukaan lähti kaksi vyyhteä, laatua MeriSock Space Dyed. Värit ovat ihanat. Ja löytöpaikka on lankakauppa Heini.

Tai seinäkello. Suuri seinäkello. Raksuttaa kotoisasti. Nyt on helppo katsoa vaikkapa, että kauanko yhden kerroksen kutomiseen menee aikaa. Tai kauanko onkaan tullut kaiken kaikkiaan kudottua. Ihan yhdellä silmäyksellä. On se kätevää.

Valmiita töitä... ei ole. Yhden sukan kudoin mutta siitä tuli niin epäilyttävä, että taitaa mennä purkuun. Varsi on löysä ja en muutenkaan tykkää. Harmi, sillä malli on tosi mukava, mutta lopputulos ei vain miellytä. Ystävän vauvan myssy olisi lähes valmis mutta odotan viimeistelyinspiraatiota. Ja samalla epäilen, että tuleeko siitä nyt ollenkaan hyvä. Toisen ystävän unisukat aiheuttavat myös kriiseilyä. Mikään malli ei suostu langan kanssa yhteistyöhön. Kuinka monta kertaa alpakkaa voikaan purkaa ilman että lanka menee pilalle? Nyt tarvitsisin puikoille jotain kivaa ja helppoa!

Kotiin ja keittiöön

2010-08-01T11:21:00.005+03:00

Olen varsinainen myöhäisherännäinen. Virkattuja ja kudottuja tiskirättejä ja muita liinoja on näkynyt blogeissa kuukausikaupalla mutta minä vasta löysin koko jutun. Citymarketin alelaarin kohdalla se tapahtui. Novitan Luxus Cottonia ja Puro Batikia poistohinnoin. Mietin, että sellainen tiskirättihän voisi olla tosi kiva, omaan kotiin ja keittiöön. Etsin Ravelrystä malleja ja niin vain kudoin eilen kaksi liinaa yhdeltä istumalta.

Malli: Be My Dishcloth
Lanka: Novita, Luxus Cotton
Langan menekki: 33 g
Puikot: 3,0

Tämä on aivan ihana! Suloiset sydämet erottuvat liinasta hyvin ja sininen sopii täydellisesti keittiön väreihin.

Malli: Springing Up Flowers
Lanka: Novita, Luxus Cotton
Langan menekki: 34 g
Puikot: 3,0

Tämän liinan kohdalla saa sen sijaan käyttää hieman mielikuvitusta, ennen kuin kukat hahmottuvat. Lanka oli myös velton ja raskaan oloista, aivan toisenlaista kuin tuo napakka sininen lajitoverinsa. Kelpaa silti oikein hyvin tiskipöydän pyyhkimiseen. Luulisin.

Kerällinen Puro Batikia olisi vielä jäljellä. Millaisia liinoja siitä mahtaisi saada aikaan?

Oma

2010-07-25T14:18:00.007+03:00

Ensimmäisen Multnomahin jälkeen puikoille pääsi saman tien toinen samanlainen. Helteestä johtuen työ eteni rauhalliseen tahtiin mutta nyt tuo huivi on valmis. Siitä tuli aivan ihana ja se on minun. Oma.

Malli: Multnomah
Lanka: Wollmeise, 100% Merino
Langan menekki: 158 g
Puikot: 3,5

Tein malliin muutaman muutoksen. Ohjeessa jokaisen kerroksen ensimmäinen silmukka kudotaan oikein mutta en pitänyt lopputuloksesta, joten tässä huivissa tuo reunasilmukka on nostettu nurin neulomatta, lanka työn edessä. Reuna on nyt paljon huolitellumman näköinen ja joustaa vähintään yhtä paljon kuin aina oikein neulottuna. Ensimmäisessä huivissa en myöskään lisännyt Feather & Fan kuviota silmukkaluvun kasvaessa, vaan kudoin reunoissa ja keskellä pelkästään oikeaa. Keskuskuviossa tuo ratkaisu toimii mutta sivut sen sijaan jäivät hassuiksi lärpäkkeiksi. Tässä huivissa kudoin edelleen keskellä oikeita silmukoita mutta lisäsin sivureunoihin puolikkaan kuvion aina kun sivusilmukoiden lukumäärä oli kasvanut sopivasti. Lopputulos on tasapainoisempi ja eheämpi. Ja vähänkö olen ylpeä itsestäni! Tulin ajatelleeksi miten ohje olisi enemmän minun mieleeni ja osasin vielä toteuttaa nuo pienet muutokset ihan itse.

Tämä oli samalla ihka ensimmäinen työni Wollmeisesta. Lankavarastosta valikoitui vyyhti värissä Orient (WD), jossa ovat kaikki kauneimmat syksyn värit. Värien upeus on suorastaan hengästyttävä mutta langan tuntu ei puhutellut yhtään samalla lailla. Puuvillaa. Siltä se tuntuu. Ja minä kun pidän yli kaiken villan tunnusta. Ja kuitenkin tämä on 100% merinoa. Neuloutuu kuitenkin kauniisti ja pingottuu upeasti ja tuskin maltan odottaa syksyä, jolloin pääsen tätä käyttämään. Tästä tuli välittömästi oma suosikkini. Ja olipa muuten reilun painoinen vyyhti. Huiviin meni lankaa 158g ja jäljelle jäi vielä ihan hyvän kokoinen nöttönen.

Satakielen huivi

2010-06-30T16:15:00.024+03:00

Olen ottanut askeleen eteenpäin neuleissani ja kutonut vihdoinkin ensimmäisen kolmiohuivini. Haaveilin sellaisesta jo blogini alkutaipaleella mutta vasta nyt sain huivin ensin puikoille ja sitten puikoilta. Olen luullakseni hieman arka kokeilemaan uutta, pikkutarkalla luonteenlaadulla varustettuna on niin paljon helpompaa kutoa tuttua ja turvallista, kuin ihan uutta ja tuntematonta. Vastikään hankitut keltaiset alpakkakerät kuitenkin houkuttelivat ottamaan pitsi-Addit käteen ja luomaan silmukat. Löysin myös aloittelijalle soveltuvan mallin, yksinkertaisen mutta samalla klassisen kauniin.

Malli: Multnomah
Lanka: Garnstudio, DROPS Alpaca
Langan menekki: 132 g
Puikot: 3,5

Huivissa yllättivät helppous ja nopea valmistuminen. Pingotuskin sujui ilman suurempia hankaluuksia. Olikin kiehtovaa nähdä vasta puikoilta tulleen tekeleen avautuvan kauniiksi, pehmeäksi ja pitsimäiseksi huiviksi. Ihastuin myös lankaan. Alpakka on ihana materiaali, pehmeä ja lämmin mutta samalla kevyt ja ilmava. Tätä lankaa voi kutoa lämpimälläkin säällä, se ei hikisty tai tunnu raskaalta kuten villa saattaa tehdä.

Tein huivista hieman ohjetta suuremman, eli kudoin oikeita kerroksia kunnes työssä oli 265 silmukkaa ja aloitin sitten Feather and Fan-pitsikuvion, jota toistin 12 kertaa. Päättelin työn virolaisten pitsihuivien tapaan, jolloin reunasta tulee kaunis ja joustava. Tämä "k2tog bind-off" löytyy esim. Nancy Bushin Knitted Lace of Estonia-kirjasta. Ainoa asia mistä en mallissa pidä, on huivin yläreuna. Ohjeen mukaan jokaisen kerroksen ensimmäinen silmukka kudotaan oikein mutta seuraavassa huivissa (joka on jo puikoilla) nostan nuo ensimmäiset silmukat nurin neulomatta, lanka työn edessä. Näyttää ainakin minun silmiini paljon huolitellummalta.

Huivin uusi ja onnellinen omistaja on ystäväni Satakieli, jolle kuuluvat myös kiitokset kuvausassistenttina ja -mallina toimimisesta. Lankaa jäi sen verran jäljelle, että kudon jossain vaiheessa huivin kaveriksi myös lapaset, kaksinkertaisesta langasta. Lapasiin voisi yhdistää myös helmiä... Tätä täytyykin suunnitella.

Suvetar ja Etelätär

2010-06-19T11:03:00.009+03:00

Miten olisi pieni postaus uusista langoista alpakkahuivin valmistumista odotellessa?

Vaalea kaunotar on nimeltään Suvetar, valio vaimo. 50% merinovillaa ja 50% alpakkaa. Etummaisena puolestaan Etelätär, eukko. 75% villaa ja 25% polyamidia. Aivan upea tämäkin.

Langat tilasin Ilulta ja ainoa kysymys onkin, että miksi ihmeessä en ole tehnyt niin jo aiemmin? Kun bonuksena kauniiden, käsinvärjättyjen lankojen lisäksi tulevat hauskat postituspussit ja nopsa toimituskin.

Safarilla Serengetissä

2010-06-09T11:52:00.013+03:00

Pitkästä aikaa jotain valmistunutta esiteltäväksi. Näitä sukkia on tehty kaikessa rauhassa, silmukka silloin, toinen tällöin, tarkoituksena rentoutua ja nauttia kutomisesta.

Malli: Perussukka

Lanka: Austermann, Step

Langan menekki: 83 g

Puikot: 2,25
Astetta räimeämmän väriset sukat, kuin täällä Kutomuksessa on totuttu näkemään, eikö totta? Olen saanut tämän langan lahjaksi ystävältä ja vaikka itse en olisi tätä lankaa tullut valinneeksi, sen kutominen oli kuitenkin hauskaa. Lanka on Austermannin Step, käsitelty aloe veralla ja jojobaöljyllä, laadukasta ja miellyttävän tuntuista.

Langan väritys on saanut nimen Serengeti, ilmeisestikin Serengetin kansallispuiston inspiroimana. Sukkien musta-valkoiset osiot tuovatkin ensimmäiseksi mieleen seeprat mutta värit voi yhtä hyvin assosioida myös palaneeseen, halkeilleeseen maahan, jota yllättäen halkoo turkoosi joki. Ja ei, en ole koskaan käynyt Afrikassa mutta jonain päivänä ehkä.

Sukat ovat malliltaan ihan perussukat, varsi kiertäen neulottua 1x1 ribbiä, kantapää on tuttuun tapaan ranskalainen ja kärjessä nelitahoinen kavennus.

Puikoilla on tällä hetkellä suloisenpehmeää alpakkaa. Ensimmäinen kolmiohuivini on kohta valmis!

Inspiraatiota hakemassa

2010-05-29T15:26:00.016+03:00

Neulojan on hyvä käydä välillä lankakaupassa. Rentoutumassa, inspiroitumassa, lukemassa vyötteitä, tekemässä löytöjä, tunnustelemassa erilaisia keriä ja vyyhtejä sekä tietenkin ostamassa lankaa. Kaikki tämä on puhdasta hemmottelua ja tekee todella hyvää arjen ja työn rasittamalle mielelle.

Oma hemmotteluretkeni alkoi Lankamaailma Nordiasta. Siellä myydään nykyään KnitPron puikkoja ja nämä 2,5 milliset pyöröpuikot 80 cm kaapelilla sujahtivat ostoskoriin heti. Ostin myös ensimmäiset silmukkamerkkini. Cloverin silmukkamerkit vaikuttavat erittäin käytännöllisiltä ja pussissa niitä on isommassa ja pienemmässäkin koossa.

Tämä lanka on värien puolesta supersokerinen mutta vaaleanvihreän, vaaleanpunaisen ja valkoisen yhdistelmä sai minut hurmatuksi. Kerä on sitä paksumpaa Zauberballia, stärke 6.

Puuvillaa. Hjertegarnin Diamond Cotton 8/4. Virkkaukseen.

Lopuksi vielä käväisin Soukassa Menita Outletissa ja ihan ensimmäistä kertaa. Siellä tosiaan on paljon lankaa. Ja ihana palvelu! Mukaan lähtivät nämä viisi kerää Dropsin alpakkaa.

Ja onpas ihanan rentoutunut ja inspiroitunut olo. Suosittelen!

Ei kahta ilman kolmatta

2010-05-24T11:30:00.006+03:00

Ovikello soi tänään aamupäivällä ja postisetä ojensi minulle paketin, toivottaen samalla mukavaa päivää. Paketti oli Quickstepiltä, jonka blogissa vietettiin taannoin yksivuotissynttäreitä. Olin yksi kolmesta, joilla oli onni voittaa arvonnassa.

Paketista löytyivät suloinen leppiskortti, kiva pikkukassi ja vyyhti Colinetten Jitterbugia värissä Lagoon. Mahtavaa! Ei ole tämän hauskempaa tapaa aloittaa uutta viikkoa.

Olen myös saanut ihanan tunnustuksen!

Kiitos Maritta.

Edellisessä postauksessa esitellyt vähän villimmät sukat edistyvät rauhalliseen tahtiin. Ensimmäinen sukka on jo valmis ja toisessa pääsen seuraavaksi aloittamaan kiilakavennuksia. Silmukat juoksevat iloisesti, hartiat ovat rennot ja mieli kevyt. Ei ole kiire minnekään.

Kevyemmällä otteella

2010-05-12T17:39:00.007+03:00

Edellisten sukkien jälkeen Kutomuksen valtasi inha neuleblääh. Yksikään malli ei ilmoittanut haluavansa puikoille, eikä mikään lankakaan inspiroinut. Vietin monia hetkiä neulekirjojani selaten ja istuin minuuttikaupalla lankahyllyn edessä lankojani katsellen mutta ei, blääh oli ja pysyi.

Totta kai aloitin uusia töitä. Varmaankin kolme, tai neljä, tai viisi. Kaikki menivät purkuun heti alkumetreillä. Mikään ei tuntunut hyvältä. Ja samalla olisi ollut ihan kauhea hinku kutoa jotain!

Välillä kutominen tuntuu vaikealta. Yleensä silloin, kun alan ottaa sen liian vakavasti. Tekemisen ilo katoaa. Ja iloton tekeminen tuntuu hartioissa sekä näkyy itse työssä. Käsiala tiukentuu ja silmukat ovat niin kireitä että soivat, tuskin edes liikahtavat puikoilta. Eikä silloin onnistu mikään.

Jätin pariksi päiväksi käsityöt ihan kokonaan, nukuin kunnon yöunia ja saatoin ehkä myös nauttia kesän ensimmäisen siiderin omalla, vastasisustetulla parvekkeellakin. Langat alkoivat taas jutella. Ja tällä kertaa silmukoissa on mukana pehmeyttä, ote on keventynyt.

Onnellisten tähtien alla

2010-05-01T16:52:00.004+03:00

Tähdet ovat nyt todella suotuisassa asennossa, sillä olin yksi kolmesta onnekkaasta, jotka voittivat Puikkopyörre -blogin syntymäpäiväarvonnassa.

Posti toi perjantaina kirjekuoren, josta löytyivät nämä kolme vihkosta: Aino Praaklin Kirikindaid Virumaalt.

Jokainen vihkonen avautuu kuin kartta ja sisältää vaikka kuinka monta kirjoneulemallia. Aivan mahtavia! Viimeistään ensi syksynä on ihan pakko selättää kirjoneuleita kohtaan tuntemani arastelu ja kutoa itselleni kattava määrä erilaisia lapasia. Kiitokset vielä Heklalle tästä kivasta palkinnosta.

Kevättä

2010-04-24T15:52:00.015+03:00

Kevät on täällä ja keväiset väri toistuvat näissä sukissakin. Vihreää eri sävyissä tummasta hyvin vaaleaan ruohonvihreään sekä punaista, kuin ensimmäiset kukintojaan availevat tulppaanit ja krookukset.

Malli: Flammegarn Socks, kirjasta Folk Socks
Lanka: Zitron, Trekking (XXL)
Langan menekki: 79 g
Puikot: 2,25

Lanka oli uusi tuttavuus ja todella mukavaa neulottavaa. Ei tämä ihkulankaa ole mutta meni hyvien peruslankojen listalla ihan kärkipäähän. Tasalaatuista, mukavan tuntuista ja käyttäytyi juuri kuten pitääkin. Sukat myös pingottuivat todella kauniisti.

Malli on helppo ja nostetut silmukat antavat sukille kivasti ilmettä. Sukkien nimi, flammegarn, on norjalainen nimitys langalle, joka on värjätty kietomalla vyyhdin ympärille narua ja upottamalla vyyhti sitten väripataan. Vyyhdin kuivuttua narut on irroitettu ja tuloksena on lanka jossa vuorottelevat värjätyt ja värjäytymättömät kohdat. Näin kertoo kirjan tekijä Nancy Bush. Kirjan mallisukissa on myös käytetty ihan oikeaa flammegarnia, minun sukissani flammegarnia on vain nimi.

Haluaisin myös ilmoittaa, ettei minulla ole tällä hetkellä yhtään keskeneräistä työtä! Keskeneräisyyksien lista on vihdoinkin historiaa. Eunice-sukat menivät purkuun mutta muut työt on tehty kiltisti valmiiksi, jopa vihreä palmikkohuivi. Huivi kaipaa vielä kaverikseen myssyn ja ehkä lapasetkin ja bloggaan ne vasta kun koko setti on valmis. Tuntuupa muuten hyvältä päästä noudattamaan taas yhden työn politiikkaa.

Silkkipaperia

2010-04-10T10:00:00.010+03:00

Voitin Tupla tee neuloo-blogin syntymäpäiväarvonnassa. Perjantaina minua odottelikin postissa mukavan kokoinen paketti...

Tämä oli minusta niin ihana juttu. Keltainen silkkipaperi. Olen aina halunnut saada paketin, jossa tavarat on kääritty kauniisti silkkipaperiin. Päätin myös, että aina kun jatkossa lähettelen itse paketteja, käytän silkkipaperia. Se totta kai suojaa tavaroita mutta näyttää ennen kaikkea ylelliseltä. Lisäksi monen erilaisen käärön availeminen on hauskaa.

Silkkipapereista löytyi sitten vaikka mitä. Löytöjen koti-kirja, sitruuna-inkivääri suklaata, teetä, ihanalta tuoksuvia kynttilöitä, suloinen kortti ja Mini Mochi-lankaa! Paketti ei olisi voinut osua yhtään paremmin kohdalleen. Kiitos ihan tuhannesti Maritta!

Cachoeira

2010-04-07T13:44:00.008+03:00

Näissä sukissa on kaikki ne elementit, joita rakastan. Hyvin kirjoitettu ohje, kiinnostava malli, kiertäen neulottuja silmukoita, pitsineuletta... Onnistuin myös valitsemaan varastostani täydellisen langan tälle ohjeelle. Ei siis ihme, että sukat ovat mielestäni ihanin työ mitä puikoiltani on hetkeen tullut.

Malli: Cachoeira
Lanka: Araucania, Ranco Solid
Langan menekki: 83 g
Puikot: 2,5

Cachoeira on portugalia ja tarkoittaa vesiputousta. Mallissa voikin nähdä kiertäen neulottujen silmukoiden muodostavan vesiputouksia, jotka puolestaan laskeutuvat nurjien silmukoiden luomaan altaaseen.

Vesiputousten lisäksi sukkien edessä ja takana kulkee ihastuttava pitsineule, jossa vuorottelevat pienet ja isommat timanttikuviot.

Ranco Solid hurmasi minut myös. Nimestään huolimatta se on ihanan semisolidia ja sitä oli myös mukava kutoa. Lankaa voi myös huovuttaa, joten näiden sukkien kohdalla täytyy ehdottomasti muistaa käsinpesu.

Kirjoja

2010-03-28T10:51:00.011+03:00

Tilaamani uudet neulekirjat saapuivat tällä viikolla. Hain ne innoissani postista ja kiirehdin kotiin, jotta pääsisin tutustumaan niihin mahdollisimman nopeasti. Neulekirjojen tilaaminen ja saaminen on selvästikin aivan yhtä jännittävää kuin lankojen tilaaminen ja noutaminen, asia jonka olen todennut aiemminkin mutta toteanpahan taas uudestaan.

Socks from the Toe Up on nimensä mukaisesti sukkakirja, joka opastaa kutomaan sukkia kärjestä aloittaen. Tekniikka on monille neulojille varsin tuttu mutta minulle se on jäänyt vieraammaksi. Olen suorastaan karttanut kärjestä aloittamista ja siksi moni kaunis sukkapari onkin jäänyt tekemättä.

Kirjan alussa on onneksi selkeä tekniikkaosio, joka esittelee useita eri tapoja kärkialoitukseen. Samoin opastetaan erilaisissa kantapäissä ja luonnollisestikin annetaan eri vaihtoehtoja sukan päättämiseen. Ja totta kai kirjassa on ihania malleja itse sukkaa koristamaan, niiden vuoksi tämä kirja tulikin tilattua. Bonuksena vielä kirjan kaunis ja harmoninen ulkoasu ja kuvitus. Tykkään!

Magnificent Mittens & Socks on kirja kirjoneulelapasista ja -sukista. Mallit ovat hyvin koristeellisia ja kirjassa on kattava tekniikkaosio sekä selkeät mallipiirrokset. Kirja ei kuitenkaan hurmaa heti ensiselailulla, syynä ehkä mallilapasissa käytetyt "kiinnostavat" väriyhdistelmät ja useiden lapasten erikoiset, leveät rannekkeet. Kaikki nuo ovat kuitenkin asioita jotka ovat helposti muutettavissa.

Luulen kirjan aukeavan paremmin, kun lapasia ryhtyy sen ohjeilla kutomaan, ja sen myötä paljastuvan siksi aarteeksi, jonka uskon sen olevan. Eihän sitä koskaan tiedä, vaikka sisäinen kirjoneuleistini heräisi tämän avulla.

Sitä ihanaa lankaa...

2010-03-20T12:05:00.009+02:00

Wollmeisea.

Minäkin olen nyt virallisesti ihastunut tähän lankaan. Voi sitä jännitystä, kun onnistuu olemaan koneella kun kauppaan tulee päivitys, ja vielä saamaan lankaa ostettua. Ostajia on nimittäin paljon.

Langassa on ihanaa sen tuoksu, hehkuvat värit ja tiukat vyyhdit. Aarteita.

Vasemmalta oikealle: Zenzi, Campari Piccolo (WD), Jeton (WD), Petersilie, Okzident (WD), Orient (WD) ja Spice Market (WD).

Huivi, paketti ja muuta mukavaa

2010-03-13T15:46:00.027+02:00

Olen tunnetusti herkkä lankeamaan uutuuslankoihin. Viime syksynä lankesin kerälliseen Regian Hand-dye Effectiä tarkoituksena kutoa siitä sukat. Mutta kuinka ollakaan, kun kotona katselin kerää tarkemmin, tajusin että tämä on taas sellaista lankaa, josta minä en saa sukkia aikaiseksi. Liukuvärjäys. Perfektionistin painajainen. Eihän siitä saa samanlaista paria millään! Kerä jäi siis lankalaatikkoon kunnes pääsi uudelleenarvioinnin kohteeksi ja alkoi muotoutua huiviksi.

Malli: Lacy Baktus
Lanka: Schachenmayr nomotta, Regia Hand-dye Effect
Langan menekki: 95 g
Puikot: 2,5

Baktus on helppo ja hauska huivi, josta syntyi neulojien keskuudessa suoranainen buumi syksyn ja talven aikana. Lacy Baktukseen päädyin, koska siinä tapahtuu hieman tavallista Baktusta enemmän, joten arvelin mielenkiinnon pysyvän paremmin yllä.

Lanka sopii malliin hyvin, kauniit väriliu'ut esiintyvät edukseen ja yhdestä kerästä riittää juuri sopivasti lankaa pienehköön huiviin. Tästä tosiaan tuli sellainen huivin ja kaulurin välimuoto. Juuri sopiva kaulan ympärille kietaistavaksi, kun ilma on vielä hieman viileä mutta paksummat kaulahuivit liian kuumia.

Ja sitten paketti! Hillasella on blogissaan kuvia ja juttua paketista, jonka hän voitti täältä Kutomuksen syntymäpäiväarvonnassa. Olin valtavan otettu hänen kommenteistaan. Tässä kuva paketin sisällöstä vielä minun ottamanani.

Olen otettu myös tästä. Sain ihanan tunnustuksen.

Kiitos Eila!

Synttäreiden jälkihumua

2010-03-02T18:15:00.010+02:00

Syntymäpäiväjuhlat on nyt vietetty. Kiitos kaikille onnitteluista ja ihanan paljon teitä olikin! Entuudestaan tuttuja ja myös ihan uusia. Ja seuraavaksi huippujännittävän arvonnan tulos:

Onnittelut hillanen! Kutomuksen jo perinteeksi muodostuneessa syntymäpäiväarvonnassa onni suosi tällä kertaa sinua. Laita osoitteesi sähköpostilla ja kerro samalla mitkä ovat lempivärejäsi, niin käyn pistämässä paketin postiin :) .

Minäkin olen saanut paketteja. Ihan itse sain valita ja tilata mutta mies maksoi ne lahjana minulle. Aika ihanasti tehty.

Cascaden Alpaca Lacea ja Teeteen Pallasta.

Mokkasukkaa värissä Kentucky ja Shepherd Sockia värissä Georgetown.

Kaikista mahtavimmat ovat kuitenkin nämä. Pöytämalliset vyyhdinpuut ja kerijälaite. Niitä piti testata heti ja oli niin helppoa, hauskaa ja ennen kaikkea nopeaa, että en enää tulisi toimeen ilman. Nyt on hirmuinen vimma keriä kaikki vyyhdit tuollaisille kauniille kerille...

Pitsistä kauneutta

2010-02-28T12:15:00.010+02:00

Sain yhtäkkisen inspiraation kutoa erään keskeneräisistä töistä loppuun. Huivista puuttui ainoastaan nelisen mallikertaa plus viimeistely ja tikuttelin sen parissa illassa valmiiksi. Samalla ihmettelin miksi huivi edes oli jäänyt keskeneräisten joukkoon, sillä kutominen oli niin mukaansatempaavaa.

Tästä tuli aivan valtavan kaunis.

Malli: Raha Scarf, kirjasta Knitted Lace of Estonia
Lanka: Evilla, Artyarn 8/2
Langan menekki: 132 g
Puikot: 2,5

Huivi oli tekeillä kuukautta vaille vuoden. Pitkään valmistumisaikaan saattoi vaikuttaa pieni puikkokoko; 2,5 millisillä ei kai yleensä huiveja lähdetä tekemään? Puikot olivat kyllä ihan harkitut, sillä tavoin sain kaksi mallikertaa rinnakkain eikä huivista tullut liian leveä vaan juuri sopiva.

Yhden virheen kyllä tein. En nimittäin kiinnittänyt tarpeeksi huomiota mallikerran jatkuvuuteen vaan kun olin päässyt ruutupiirroksen loppuun, aloitin uuden mallikerran siirtymällä taas ruudukon alkuun. Ja nyt mallikertojen liitoskohta näkyy koko huivin pituudelta eräänlaisena keskisaumana. Se mitä olisi pitänyt tehdä, olisivat olleet samanlaiset kavennukset kuin mallikerran keskelläkin. Siten huivista olisi tullut kokonaan yhtenäinen. Huomasin virheeni vasta kun huivia oli kolmasosan verran valmiina, joten en lähtenyt purkamaan vaan toistin virhettä uskollisesti koko huivin matkalta. Eipä se onneksi kovin häiritsevästi sieltä pistä silmään.

Lankaa täytyy kehaista. Aade Lõng ja Evilla tuntuvat kudottaessa melko samoilta mutta Evillaa oli huomattavasti helpompi viimeistellä. Se pingottui ja höyryttyi paljon kivuttomammin ja suostui ottamaan sen muodon minkä halusinkin. Aade Lõngia pingottaessa meinasi usko loppua. Voihan kyseessä olla ihan lankaerästä johtuva seikkakin mutta tällainen tuntuma jäi nyt kun olen kummastakin langasta kutonut yhden huivin.

Muistakaan myös arvonta, tämä ja huominen päivä vielä aikaa osallistua!

Synttärijuhlia ja arvontaa

2010-02-23T15:36:00.003+02:00

Täällä juhlitaan! Kutomus täyttää kaksi vuotta 26.2. ja minulla puolestaan on syntymäpäivä tänään! Näiden tuplajuhlien kunniaksi onkin kiva järjestää arvonta. Palkintona on totta kai lankaa :) .

Juhliin ja arvontaan voi osallistua jättämällä viestin kommenttilaatikkoon. Arvonta suoritetaan viikon kuluttua tiistaina 2.3. eli aikaa osallistumiselle on ensi maanantaihin saakka.

Onnea arvontaan, nyt juhlimaan :) .

Huivillinen värejä

2010-02-20T13:40:00.015+02:00

Puhuinko viimeksi palmikkohuivista? Että sellainen olisi valmistumassa ja seuraavaksi esittelyssä? No kävi niin, että se huivi odottelee edelleen kutojaansa, kun tuli inspiraatio ihan johonkin muuhun.

Neulemaailmassa on pitkään raidoitettu Norolla Jared Floodin inspiroimana. Kun Novita lanseerasi Puro-langat, alkoi kyseisiä huiveja näkyä tästä langasta tehtynä. Minullakin pyöri neljä orpoa Puroa lankalaatikossa (pyöriä on kyllä väärä sana, ei siellä yksikään lanka mahdu pyörimään, hyvä jos mahtuu laatikkoon ylipäätään!) ja tuli sitten mieleen, että jospas minäkin.

Malli: Noro Striped Scarf

Lanka: Novita, Puro

Langan menekki: 174 g

Puikot: 4,5

Purot ostin alunperin lapaslangoiksi. Totesin pian, että lapasia näistä ei tule. Ensinnäkin menettäisin hermoni yrittäessäni kohdistaa raidat kummassakin lapasessa samoille kohdille, ja toiseksi, lanka nukkaantuisi suunnilleen saman tien. Siksi ne sinne laatikkoon jäivät, lankaraukat.

Kaksi kerää värissä Ruska ja kaksi kerää värissä Jäätynyt Karpalo pääsivät kokeilemaan onneaan huivina. Työ tempaisi mukaansa välittömästi. Hauskaa! Värien vaihtumista oli kiehtovaa seurata ja langan pehmeys sekä lämpimyys tuntuivat hyvältä sormia vasten. En ihmettele enää yhtään tämän mallin suosiota, niin palkitsevaa tämän kutominen oli.

Ja lopputulos on, mitäs muutakaan kuin ihana!

Tällä kertaa olen viisaampi enkä lupaile yhtään mikä työ olisi seuraavaksi valmistumassa. Mutta arvontaa voi olla ihan pian kuitenkin luvassa. Blogi täyttää kaksi vuotta ja minä pikkuisen enemmän. Yhteissynttärit siis.

Kengät suutarin lapselle

2010-02-07T14:18:00.006+02:00

Vanha sanonta kuuluu, ettei suutarin lapsilla ole kenkiä. Tämänkään neulojan miehellä ei ollut villasukkia ennen kuin vasta nyt. Puolustuksekseni voin sanoa, ettei mies toivonut sukkia ennen kuin vasta tämän talven pakkasten ja pienen vilustumisen myötä. Kuumaverinen kun on.

Malli: Perussukka

Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä Polkka

Langan menekki: 136 g

Puikot: 3,5

Mies valitsi sukkalangaksi sinisävyisen Polkan ja siitä sitten kudoin perussukat kokoa 43. Varressa 2 oikein, 2 nurin-ribbiä, kantapää hollantilainen ja kärjessä nauhakavennus (flat toe).

Tässä sukat vielä tyytyväisen omistajansa jaloissa. Ovat sopivat ja oikein mieleiset.

Vuosi on alkanut aika lailla perussukkien merkeissä. Nämä olivat jo kolmannet. Seuraavaksi lupaankin jotain muuta. Ainakin yksi keskeneräisistä töistä alkaa osoittaa valmistumisen merkkejä!

Matkalta

2010-01-30T12:46:00.010+02:00

Minä ja mies käväisimme risteilyllä. Tuntui hyvältä irrottautua hetkeksi arjesta ja nauttia laivan hemmottelevasta ympäristöstä sekä viettää aurinkoinen päivä Tukholmassa. Olikin kuulema ensimmäinen päivä kuluvana vuonna, kun Tukholmassa paistoi aurinko, näin ainakin oppaamme Tukholman kiertoajelulla kertoi.

Kävimme siis kiertoajelulla, johon sisältyi nopea käynti Historiallisessa museossa. Aivan upea paikka, jossa olisin voinut viettää aikaa useita tunteja. Ehdimme sentään tutustua uuteen viikinki-aiheiseen näyttelyyn sekä käydä kultahuoneessa, jossa on esillä kullasta ja hopeasta tehtyjä koruja ja muita esineitä. Kiertoajelun päätteeksi bussi jätti meidät tavaratalo Åhlénsin kohdalle, jonka kahvilassa nautimme kahvin (mies) ja latten (minä). Seuraavaksi seikkailimme tunnelbanalla Mariatorgetin asemalle, josta ei ollut pitkä matka kauppaan, jossa ehdottomasti halusin käydä.

Marias Garn on pieni, sympaattinen lankakauppa. Mies kävi siellä toissa kesänä ja toi tuliaisiksi lankaa ja nyt pääsin käymään paikan päällä ihan itse. Ja tekemään ostoksia.

BC Garnin Silkbloom Fino, 45% mulperisilkki, 55% merino. Viileä, suorastaan jäinen pastellinsininen. Äidin huiviin/shaaliin.

Marias Garnin omalla vyötteellä oleva 100% shetlanninvilla. Väri on hyvin neutraali ruskea, kuin hunajalla ja viskillä maustettu kaurapuuro. Näistä voisi tulla minulle Miralda.

Marias Garnin oma, käsinvärjätty sukkalanka, 75% villa, 25% bambu. Kuva ei tee väreille oikeutta mutta vyyhdissä on mitä ihanimmat veden värit turkoosista vedenvihreään. Hurmasi kertaheitolla, vaikka en ole koskaan pitänyt itseäni näiden sävyjen ystävänä. Tämä vain oli niin kaunis. Tästä siis aivan ehdottomasti sukat itselle.

Talvisukat

2010-01-21T16:20:00.005+02:00

Raitasukkien jälkeen keskeneräiset työt eivät vieläkään innostaneet ja edelleen teki kovasti mieli kutoa sukkia. Sellaiset siis puikoille!

Malli: Perussukka
Lanka: Novita, Nalle Four Seasons
Langan menekki: 92 g
Puikot: 2,75

Ja mikäpä sopisi talveen paremmin kuin Talvi-niminen lankakerä Novitan Four Seasons mallistosta. Näistä vuodenaikaväreistä olen kutonut aiemmin sukat Syksystä ja sen väritys oli mielestäni oikein onnistunut; vihreää eri sävyinä ja ripaus ruskeaa ja punaista. Siitä tuli mieleen syksyinen metsä kauneimmillaan. Tätä Talvea piti hetki miettiä. Ehkäpä nuo punertavat sävyt voisi assosioida lämpöön... Siihen kun ulkona on pakkasta, ilma on kirpeä ja kuulas, ja itse sisällä lämpimässä.

Langasta tuli oikein mukavat perussukat ja puikkokoon 2,75 ansiosta neulos on tiivis ja lämmin. Sukkien suu on 2 oikein, 2 nurin - ribbiä, kantapää ranskalainen ja kärjessä jälleen nelitahoinen kavennus.

Kutomuksen taloudessa on nyt digitaalinen keittiövaaka, jolla sukkien ja muiden neuletöiden punnitseminen sujuu näppärästi. Aion laskea paljonko tulee käytettyä lankaa vuoden aikana. Siitä tulee varmasti mielenkiintoinen projekti!

Vuoden ensimmäinen Kutomus

2010-01-11T11:16:00.014+02:00

Mikä olisikaan sopivampaa kuin aloittaa Kutomuksen uusi vuosi sukilla. Lupasin kyllä taannoin olla aloittamatta yhtään uutta työtä ennen kuin kaikki keskeneräiset olisivat valmiit mutta kaipuu sukankutimen luo oli aivan liian voimakas. Lisäksi keskeneräisistäkin on jo valmistunut kaksi, joten päätin suoda itselleni tällaisen pienen palkinnon. Ja jos vielä kaivataan lisäperusteluja niin näitä sukkia varten ei ole aloitettu yhtään uutta, täyttä kerää vaan niihin on käytetty vanhoista töistä ylijääneitä keränpuolikkaita.

Ja mikä ilo ja nautinto olikaan kutoa näitä.

Malli: Perussukka
Lanka: Vuorelma, Veto & Novita, Nalle
Langan menekki: 97 g
Puikot: 3,0

Veto ja Nalle eivät ole aivan samanpaksuista lankaa mutta Veto oli purettu ja keritty ja siksi menettänyt hieman kuohkeuttaan. Toimivat siis tässä tapauksessa hyvin yhdessä. Väriyhdistelmä on minusta myös niin kaunis, että nämä langat oli saatava puikoille yhdessä.

Sukissa on 1x1 joustinta varressa ja jossa oikeat silmukat on neulottu kiertäen. Kantapää on ranskalainen ja kärjessä nelitahoinen kavennus, joka englanniksi taitaa olla nimeltään Star Toe. Opin tuo nelitahoisen kavennuksen koulussa ensimmäisiä sukkia kutoessa ja se on edelleen suosikkini eri kärkikavennuksista helppoutensa ja hyvän istuvuutensa ansiosta.

Hieman kyllä naurattaa, että jouduin perustelemaan itselleni (ja muille) miksi saisin aloittaa uuden kutomuksen. Ja tekemään sen vieläpä ihan tosissani. Kyllä on totista ja paheellista toimintaa tämä kutominen :) .

Vuoden viimeisenä päivänä

2009-12-31T11:26:00.002+02:00

Vuoden viimeisenä päivänä on mukava tarkastella kulunutta vuotta. Mitä kaikkea sitä onkaan tullut kudottua?

15 paria sukkia
1 sniikkerit
4 suorakaiteen muotoista huivia
5 lapaset
yhteensä siis 25 valmistunutta työtä (kutomusta)

Sukat jatkavat edelleen neulesuosikkina enkä usko, että ensi vuosi muuttaa tilannetta. Monta ihkulankavyyhtiä on hyllyssä odottamassa ja kymmenittäin malleja kokeilematta. Lapasia valmistui tänä vuonna peräti viisi paria, viime vuonna vain kahdet. Peruslapasia vain mutta kauniita sellaisia.

Viime vuonna haaveilin kutovani kolmiohuivin virolaisesta villalangasta. Kolmiohuivia en ole vieläkään saanut puikoille mutta liukuvärjätystä villasta syntyi joululahjahuivi ystävälle. Ja jospa ensi vuonna tulisi tehtyä se kolmiohuivikin? Malleja, lankoja ja pitsi-Additkin löytyvät jo.

Lankavaraston kasvu on pysähtynyt ja lankaostoksiin on selvästi tullut enemmän harkintaa. Mikä tahansa uutuus ei enää herätä ostohaluja vaan kiinnitän huomiota langan laatuun ja tuntuun entistä enemmän. Yksiväriset tai semisolidit langat menevät myös kirkkaasti moniväristen ohi.

Mietin asettaisinko itselleni joitain tavoitteita ensi vuodelle. Ehkä enemmän rohkeutta kokeilla uutta? Se voisikin olla hyvä tavoite. Voisin myös kutoa enemmän itselleni, niin kiva kuin onkin antaa itse tehtyjä lahjoja. Ja iloa sekä rentoutta käsitöihin, sitä kaipaan myös. Perfektionistille kun on niin tärkeää, että töistä tulee täydellisiä.

Kaiken kaikkiaan kutominen on edelleen ihanaa, samoin blogin pitäminen. Kauniit kiitokset kaikille teille, jotka käytte lukemassa ja kommentoimassa. Pienikin viesti ilahduttaa aina. Onnellista vuotta 2010!

Pupulapaset ja pikasniikkerit

2009-12-27T08:51:00.011+02:00

Annoin tänä jouluna kuusi itsetehtyä lahjaa, joista suurin osa on esitelty täällä blogissa jo aiemmin syksyn ja talven mittaan. Tässä vielä kaksi viimeistä.

Malli: Peruslapaset peukalokiilalla
Lanka: Sublime, Angora Merino
Puikot: 3,5

Miehen äidin lapaset saivat koristeekseen luonnollisesti nappeja. Tällä kertaa kuitenkin ompelin napit liimaamisen sijasta ja totesin, että koristeiden ompelu suljettuun neuleeseen ei ole edelleenkään mielipuuhaani. Lopputulos on kuitenkin oikein onnistunut.

Lanka on ihanaista angoran ja merinon sekoitusta ja samettisen pehmeää. Ristin lapaset Pupulapasiksi, sillä angoraahan saadaan angorakanien karvasta, eikö vain? Ja lankakerää silitellessä tuntuma oli kuin olisi pienintä ja untuvaisinta pikkupupua paijannut. Suloista. Yhtään isompaa työtä en välttämättä tästä langasta lähtisi kuitenkaan tekemään, sillä siitä irtoaa melko paljon nenää kutittavia ja vaatteisiin tarttuvia höytyviä.

Malli: Pikasniikkerit

Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä

Puikot: 3,5
Nämä sniikkerit löytyivät isän joulupaketista. Hän kun tykkää käyttää kotona juuri tällaisia jalanlämmittimiä. Kudoin viime jouluksi ensimmäiset sniikkerit tällä mallilla ja tänä vuonna sain pyynnön uusista.

Sniikkereiden malli onkin loistava. Todella helppo ja ilman yhtään ommeltavaa saumaa! Valmiit sniikkerit myös istuvat jalassa hyvin ja ovat mukavat. Näin olen kuullut kehuttavan. Itse kun olen vannoutunut villasukkien käyttäjä.

Uusia haasteita

2009-12-16T19:32:00.003+02:00

Posti toi mukanaan mieluisan uutuuskirjan.

Mostly Mittens-kirja esittelee suomalais-ugrilaisen Komin kansan perinteisiä kirjoneulelapasia. Mallit ovat koristeellisia, värikkäitä ja taidokkaita. Yksinkertaisesti upeita. Kirjaa selatessa ihastuin myös selkeisiin ohjeisiin ja tarkkoihin ruutupiirroksiin. Kirja on tyyliltään hyvin samanlainen kuin Charlene Schurchin aiemmin toimittamat Sensational Knitted Socks ja More Sensational Knitted Socks, joten jos pidit niistä, pidät myös tästä kirjasta. Olettaen tietysti, että pidät lapasten kutomisesta. Ja kirjoneuleesta. Kirjan edellinen painos oli pitkään loppuunmyyty, upeaa siis, että tämä uusi versio on nyt saatavilla.

Minulla on tilauksessa myös toinen lapaskirja, Anna Zilboorgin Magnificent Mittens, kirjoneulelapasia siinäkin. Kirjan julkaisupäivä tuntuu vain siirtyvän koko ajan, joten saa nähdä milloin pääsen ihailemaan sitä. Mostly Mittensin lailla Magnificent Mittens oli myös pitkään loppuunmyyty.

Uusi Knitty on myös ilmestynyt! Tavalliseen tapaan katsastin sieltä heti ensimmäiseksi sukkaohjeet mutta ainakaan ensivilkaisulla mikään ei aiheuttanut wow-efektiä. Sen sijaan löysin ihania lapasia. Ailbe ja Queen City menivät heti to-do -listalle. Ja onhan siellä kaikkea muutakin kivaa, joten käykääpä katsomassa.

Puolukkainen

2009-12-10T13:52:00.014+02:00

Ensimmäinen keskeneräisistä töistä valmistui. Eikä yhtään liian aikaisin. Tämän olisi tarkoitus olla joululahja ystävälle ja sen pitäisi ehtiä vielä matkata postissa muutama sata kilometriä. Ja hyvin taitaa ehtiäkin.

Malli: Pohlamarjakiri (Lingonberry Pattern), kirjasta Knitted Lace of Estonia
Lanka: Aade Lõng Artistic
Puikot: 3,5

Kirjassa ei ole varsinaista ohjetta tälle huiville vaan malli löytyy Stitch Dictionarysta, jossa esitellään erilaisia perinteisiä virolaisia pitsineulemalleja. Sovelsin mallin suorakulmaiseksi huiviksi lisäämällä reunoihin kolmella silmukalla ainaoikein-neuletta ja aloittamalla ja päättämällä huivin muutamalla ainaoikein-kerroksella.

Pohlamarja eli puolukka kuvaa tätä mallia minusta hyvin. Ihan selvästihän neulepinnassa erottuvat puolukanlehdet tai -marjat, hieman näkökulmasta riippuen.

Langan väritys sointuu työhön paremmin kuin hyvin. Luontoaihe täydentyy luonnonläheisin värein. Pidän myös todella paljon langan tunnusta. Siinä on ihanan rustiikkista karheutta sekä kevyt lampaan tuoksu lanoliinin ansiosta. Lankaa kohtaan tuntemani ihastus koki kuitenkin kolauksen viimeistelyvaiheessa. Tämä vaatii todellakin huolellisen pingotuksen ellei halua valmiin neuleen muistuttavan pitkää, ohutta narua kauniin huivin sijaan. Viimeistelin pingotuksen vielä kevyellä höyrytyksellä silitysraudan avulla. Toivottavasti huivi säilyttää muotonsa myös käytössä eikä venähdä.

Kiva, nopea työ ja lopputulos on kaunis. Sekä kutojalla tyytyväinen mieli, kun yksi keskeneräisistä töistä on valmis.

Keskeneräisyyksien lista

2009-12-05T13:49:00.010+02:00

Tällä kerralla ei ole luvassa valmiita töitä eikä kuvia. Sen sijaan pohdin keskeneräisyyttä.

Neuleurani alussa noudatin vaivatta yhden työn politiikkaa. Neuleita oli kerrallaan kesken vain yksi. Se oli minusta hyvin loogista ja luonnollista, ja taisinpa jopa ihmetellä niitä bloggaajia, jotka kirjoittivat useista ufo:istaan (ufo = unfinished object). Mutta luodaanpa silmäys neulekorini tämänhetkiseen tilanteeseen. Sieltä löytyy:

Palmikkosetti vihreästä Seitsemän veljestä-langasta. Sanotaan nyt vaikka näin, että sain langat työtä varten työkaveriltani viime vuoden syksynä... Tarkoitus on kutoa palmikkokaulaliina sekä baskeri, ja mahdollisesti myös lapaset. Huivista on valmiina hieman yli puolet. Muita osia ei ole aloitettukaan.
Pitsihuivi virolaisesta villalangasta. Tästä huivista on maininta täällä blogissa jo keväältä. Huivista puuttuu enää vain muutama mallikerta mutta en ole saanut tehtyä sitä siltikään valmiiksi. Syynä ehkä käsittämättömän pieni puikkokoko, 2,5, sekä virhe jonka tein huivin alussa ja jota joudun nyt toistamaan koko huivin matkalta.
Cookie A:n Eunice-sukat. Ensimmäinen sukka on kärkikavennuksen kohdalla. En edes osaa sanoa miksi nämä sukat ovat jääneet kesken, ne nimittäin ovat aivan uskomattoman kauniit.
Toinen pitsihuivi virolaisesta villalangasta. Arviolta 3/4 valmiina. Ei virheitä mallikerrassa ja puikkokokokin on järkevämpi, 3,5. Suunnittelin tätä alunperin joululahjaksi ystävälleni mutta saattaa olla, että tulee liian kiire.
Lapaskuulta jäi kesken viimeinen lapaspari. Vasemman käden lapanen on valmiina ja oikean käden lapasessa olisi juuri alkamassa peukalokiilan lisäykset. Lanka on suloisen pehmeää angoran ja merinon sekoitusta.

Näiden viiden ufon lisäksi tehtävien listalla on sniikkerit isälle. Tein sellaiset myös viime jouluna ja hän ihastui ikihyviksi. Ne pitäisi siis saada äkkiä puikoille.

Suunnitelmana onkin, etten aloita yhtään uutta työtä ennen kuin olen tehnyt valmiiksi kaikki keskeneräiset, ainoana poikkeuksena isän sniikkerit. Kova tavoite mutta lohduttaudun ajatuksella kuinka upealta tuntuukaan, kun saan nuo kaikki valmiiksi :) .

Lapaskirous ja sen murtuminen

2009-11-18T12:15:00.011+02:00

Aura-lapasten jälkeen olin tyytyväinen itseeni. Tämähän on helppoa! Mutta kuinka ollakaan, jouduin pahan lapaskirouksen uhriksi. Mitkään aloittamani lapaset eivät tuntuneet onnistuvan. Jos purkamalla oppii, niin olen oppinut viime päivinä todella paljon. Purin kirjoneuletta, purin ihan tavallisia peruslapasia ja olin jo lähes valmis jättämään koko lapasten kutomisen sikseen. Turhautti niin paljon.

Lankalaatikossa oli kuitenkin kaksi kerää kaunista lankaa ja päätin vielä kokeilla niitä. Hyvä niin. Lapaskirous murtui.

Malli: Peruslapaset peukalokiilalla
Lanka: Gjestal, Bris
Puikot: 3,5

Bris on kaunis liukuvärjätty lanka, jossa on puolet villaa ja puolet soijaa. Mielenkiintoinen koostumus siis. Värit ovat todella kiiltävät ja hehkuvat, mitä kamera ei ihan onnistunut tavoittamaan. Liukuvärjäyksen vuoksi keriä oli vaikea saada alkamaan samasta kohdasta, joten päädyin raidoittamaan, kutoen aina kaksi kerrosta per kerä. Oikean lapasen puolivälissä kummaltakin kerältä alkoi tulla yhtä aikaa samaa väriä, joten leikkasin toiselta kerältä kyseisen väriosion pois ja siirryin seuraavaan väriin. Lapasessa tuo kohta näkyy äkkinäisenä värimuutoksena ja toimii siten hyvänä siedätyshoitona perfektionistille.

Olen niin tyytyväinen, kun vihdoinkin sain lapaset onnistumaan. Vielä en tiedä pääseekö puikoille seuraavaksi lapaset vai pitääkö välillä lohdutella itseään kutomalla sukat. Lapaskirous oli niin koetteleva kokemus :) .

Sukista lapasiin

2009-11-03T18:46:00.007+02:00

Marraskuu on täällä ja sen myötä päättyi Sukkasadonkorjuu ja alkoi Lapaskuu . Sukkia olen tehnyt jo sen verran, että ne syntyvät lähes itsestään ja osaanpa myös soveltaa ohjeita omien mieltymysteni mukaan. Lapaset sen sijaan ovat hieman tuntemattomampaa aluetta. Aloitinkin sen vuoksi Lapaskuuni muistelemalla miten ihan ne peruslapaset tehtiinkään.

Malli: Peruslapaset peukalokiilalla
Lanka: Twilleys of Stamford, Freedom Spirit
Puikot: 3,5

Freedom Spirit on aivan ihana lanka. Pehmeää, lämmintä, 100% villaa. Ja värit ovat kauniit. Tosin pehmeytensä ja löyhäkierteisyytensä vuoksi lankaa on myös hieman hankalampi kutoa. Mietin kuitenkin menettäisikö lanka jotain ominaisluonteestaan jos se olisi tiukempaa kierteeltään. Voi olla. Freedom Spiritistä olen kuitenkin kutonut kauneimmat lapaseni ja ihastun lankaan aina uudestaan uuden lapasparin myötä.

Koristeeksi valitsin jälleen nappeja. Valitsin niiden kiinnittämiseen helpon ja toistaiseksi myös toimivaksi osoittautuneen tavan: liimaamisen. Hyvin pysyvät kiinni.

Millaisethan lapaset kutoisin seuraavaksi? Kirjoneule houkuttaa mutta heitänkö hermoni (taas) sen myötä? Kas siinäpä pulma.

Sinisten iltojen sukat

2009-10-27T16:12:00.017+02:00

Marraskuu on ihan kohta täällä. Sen huomaa säästä. Harmaata. Sataa. Pimeä tulee aina vain aikaisemmin. Tosin pidän syksystä, se on aina ollut lempivuodenaikani. Ja juuri sateen, hämäryyden ja pimenevien iltojen vuoksi. Voin sytyttää kynttilöitä, nauttia teestä, ihastua uudelleen villalankojen lämpöön ja tuntuun.

Vuodenaika ei kuitenkaan suosi neulekuvausta. Näitäkin sukkia kuvasin neljä eri kertaa. Kuvauskerta 1 oli hauska. Värväsin ystäväni Satakielen kuvausmalliksi ja hän poseerasi sukat jaloissaan varsin ammattimaisesti. Niitä kuvia täällä ei harmi kyllä nähdä sillä valaistus oli riittämätön ja kuvat auttamattoman huonoja, kuvaajan vuoksi. Yritin myös järjestää kuvaussession perinteiseen tapaan lattialla mutta tummahko puulattia yhdistettynä tummansinisiin sukkiin oli harvinaisen synkkä yhdistelmä. Kuvauskerralla 3 olin parvekkeella mutta luonnonvalo vääristi sinisen täysin eikä tihkusade houkutellut paneutumaan ympäristöön paremmin. Lopulta vein sukat yksinkertaisesti keittiön työtasolle, napsautin päälle loisteputkivalaisimen ja voilà, vihdoinkin kuvista tuli mieleisiä.

Kävi kyllä muutamaan otteeseen mielessä, että kannattaako sukkien vuoksi nähdä näin paljon vaivaa. Haaveilin myös kuvaamosta, jonne voisi viedä valmiit neulomuksensa ja saada takaisin studiotasoisia otoksia. Mutta se voisi jo olla hieman turhan neuroottista :) .

Sukkien malli on Garnstudiolta ja siinä yhdistetään niin pitsiä kuin palmikoitakin. Muokkasin mallia hieman ja omassa versiossani palmikot kulkevat myös jalkapöydän päällä, pitsimallin kummallakin puolella. Näissä sukissa ei myöskään ole rullautuvaa reunaa varressa kuten alkuperäisessä ohjeessa, vaan muutin sen itseäni enemmän miellyttäväksi 2o, 2n - neuleeksi.

Malli: Palmikolliset pitsineulesukat
Lanka: Novita, Nalle aloevera
Puikot: 3,0

Sukkien myötä voin rastittaa yhden kohdan tehtävien joululahjojen listalta. Kerrankin olen ajoissa lahjaneuleiden kanssa. Samalla päättyy oma sadonkorjuuni Sukkasadon puitteissa. Viisi paria tuli tehtyä, neljät syyskuussa ja nämä yhdet lokakuussa. Kivaa oli.

Pitsiä, sukkia ja lankaa molempiin

2009-10-12T14:00:00.006+03:00

Neulomisaika on ollut todella vähissä viime päivinä. Syynä kolme isoa tenttiä, joihin valmistautumiseen kuluu aikaa. Lisäksi kun vielä käy opintojen ohessa töissä ja pitää huolta kodista ja parisuhteesta, ylimääräistä aikaa ei ole ollut kovinkaan paljon. Tentti numero yksi oli viime viikolla ja numero kaksi tänään, ja palkitsin itseni pienellä shoppailukierroksella.

Haapsalu Sall. Monissa blogeissa nähty ja ihasteltu. Olihan se pakko hankkia ihan omaksi.

Kirja kertoo Viron Haapsalun huiviperinteistä ja esittelee upeita malleja. Perinteiset huivit on neulottu henkäyksenohuesta langasta ja valmiin huivin tulisi mahtua naisen vihkisormuksen läpi. Ihan niin ohutta ja hienoa pitsiä tuskin saan itse aikaiseksi mutta mallit ovat varmasti kauniita myös paksummallekin langalle sovellettuina.

Kirjan alussa on kerrottu pitsien historiasta, harmi vain että tämä osio on ainastaan viroksi. Mallineuleisiin löytyy onneksi ohjeet myös englanniksi.

Tämä on todella kaunis ja ihana.

Tämä kirja on hetken mielijohteesta ostettu. 2-at-a-time socks, eli kuinka kutoa sukat kaksi kerrallaan pyöröpuikoilla. Tekniikka on varmasti hurjan kätevä, kunhan sen ensin oppii. Olen huomannut vierastavani uusia tapoja tehdä asioita. Kun kerran on aina kutonut sukat viidellä sukkapuikoilla varresta varpaisiin, tuntuu lähes turhalta opetella tekemään se toisin. Magic loop ja toe-up, olen suorastaan kieltäytynyt edes katsomasta sellaisten ohjeiden suuntaan. Mutta ehkä tämä kirja herättäisi kiinnostuksen.

Kirjat hankin Hobboksista ja koska lähellä on sopivasti Menita, käväisin sielläkin. Regian Hand-dye Effect sukkalanka on tämän syksyn uutuus, huivilangaksi puolestaan valikoin ohutta Pirkka-lankaa ja Wetterhoffin Silviaa, kumpaakin kaksi vyyhteä. Ihan alkoi hymyilyttää, kun kummankin vyötteeseen on kirjattu langan olevan pysyvästi koisuojattua (Silvia) ja koinkestävää (Pirkka-lanka). En ole aiemmin tuollaisia merkintöjä langoissa nähnytkään.

Ja jos aikoo kutoa pitsiä, tarvitaan kunnon pitsipuikot. Ostin siis ensimmäiset Addini, 3,5 mm, 80 cm.

Ulkona sataa lunta/räntää, joten mikä onkaan ihanampaa kuin käpertyä sohvalle viltin alle, juoda teetä ja selata uusia neulekirjoja :) .

Uutuuksia

2009-10-03T12:26:00.004+03:00

Tällä kertaa ei ole uusia sukkia esiteltävänä mutta muuta ihanaa kyllä.

Täydennystä neulekirjoihin. Upea Nancy Bushin Folk Socks. Sisältää malleja, jotka kaikki voisin toteuttaa. Ja onpa mukana myös suomalaiset sukat. Ne tosin ovat hyvin yksinkertaiset eivätkä herättäneet samalla tavalla ihastusta kuin vaikkapa Latvian Socks tai Chalet Socks. Kiva silti, että Suomikin on kirjassa mukana.

Ja sitten jotain aivan ihanaa, Wollmeisea! Voitin Sukkaa pukkaa, ja muutakin -blogin arpajaisissa ja olen nyt tämän vyyhdin onnellistakin onnellisempi omistaja. Mitä ihmettä tästä raaskisi tehdä? Jotain kuitenkin ihan itselle. Ja ensin vyyhtiä ihaillaan ja silitellään hyvän aikaa. Kiitos vielä aivan tuhannesti, tämä oli täydellinen palkinto :) .

Miten sortuminen muutetaan voitoksi

2009-09-30T13:55:00.008+03:00

Sukkasato on oivallinen hetki tutkailla sukkalankavarastoa ja vaikkapa kutoa pois niitä vähemmän ihania lankoja, joiden kohdalla ei voi kuin ihmetellä mitä ostohetkellä on oikein ajatellutkaan.

Malli: Slipped Stitch Rib, kirjasta Sensational Knitted Socks
Lanka: Novita, Seitsemän veljestä Raita
Puikot: 3,5 ja 3,75

Ostin langan heti kun näin sen hyllyssä (olen tosi herkkä sortumaan uutuusväreihin). Sen jälkeen kerä onkin lähinnä säikytellyt minua lankalaatikossa. Väreissä ei tavallaan ole mitään vikaa mutta yhdistelmä on samalla liian tumma ja liian räikeä. Lopulta ajattelin, että en voi muuta kuin kutoa kerän pois, sillähän siitä pääsee.

Malli on jälleen tuo perushyvä Slipped Stitch Rib, tarpeeksi helppo jotta työ sujuu nopeasti ja samalla siinä on "jotain pientä kivaa". Pidän etenkin siitä miten nostetut silmukat rikkovat raitojen rajoja, jolloin värin vaihtumiskohtia tuskin huomaa. Parasta on, että sukat ovat valmiit ja kerä tuhottu! Aikanaan nämä sukat pääsevät johonkin hyväntekeväisyyskohteeseen, joten hyvä mieli kaikilla loppujen lopuksi.

Nämä ovat siis neljännet sukat Sukkasatoon. Olen ylittänyt itseni moninkertaisesti.

Lämpöä omille varpaille

2009-09-27T11:16:00.004+03:00

Joistain malleista vain tulee omia suosikkeja. Tiheys saattaa olla täydellinen omalle käsialalle tai ehkäpä neulepinta on hengästyttävän kaunis, tai yksinkertaisimmillaan työtä on vain niin kiva tehdä. Minulle yksi tällainen malli on Kerttu-sukat.

Malli: Kerttu
Lanka: Novita, Seitsemän veljestä
Puikot: 3,5

Malli on helppo mutta tulos on yllättävän hienostunut. Lanka, Seitsemän veljestä, on helposti hankittavissa ja sitä on nopea kutoa 3,5mm puikoilla, ja silti sukissa on pitsineuleelle ominaista herkkyyttä. Ei ihan tavallista näin paksun langan kanssa. Ja ihme kyllä, tiheys täsmää käsialaani. Saan täydellisen istuvat sukat 51 silmukalla.

Olen tehnyt Kerttuja tätä ennen jo kolme paria, kaikki lahjoiksi. Mutta nämä sukat aion pitää ihan itse. Kunnon rouheat sukat pitämään varpaani lämpiminä.

Kertuista tulee kolmannet sukkani Sukkasatoon. Olen yllättynyt iloisesti vauhdistani, viime vuonna taisin tehdä koko sadonkorjuun aikana yhteensä neljät sukat. Ja nyt on vielä reilu kuukausi aikaa jäljellä.

Sukat tilaustyönä

2009-09-20T13:16:00.010+03:00

Joskus on kiva tehdä tilaustöitäkin. Varsinkin kun työn suhteen saa melko vapaat kädet. Ei aikataulua, vapaus valita malli ja lanka itse, ainoa toive asetettiin värille, eli vaaleanpunaista pitäisi olla. Näin syntyivät nuoren naisen pitsisukat.

Malli: Elongated Corded Rib, kirjasta Sensational Knitted Socks
Lanka: Gjestal, Sildre
Puikot: 3,0

Tuo Sensational Knitted Socks-kirja on oikea aarre. Tämäkin on helppo muunnelma 2oikein, 2nurin -teemasta. Ja silti tulos on uuden näköinen.

Sukkiin kului hieman kolmatta kerää lankaa, kärkikavennuksen verran. Sildre osoittautui kivaksi peruslangaksi, jonka valttina on pehmeys, "slitesterkt og mykt" mainostaa vyötekin. Ostopaikka oli Lankamaailma Nordia, jos jotakuta jäi askarruttamaan.

Sukat kerryttävät sadonkorjuuni Sukkasadon osalta jo kahteen pariin.

Every knitter's gauge is unique

2009-09-13T17:05:00.005+03:00

Eli vapaasti suomennettuna: jokaisen neulojan käsiala on erilainen.

Oma käsialani taitaa olla harvinaisen tiukka. Tähän tosiasiaan törmään lähes jokaisen neuleohjeen kohdalla. Otetaan esimerkiksi vaikka Cookie A:n Monkey. Tämä suosittu sukka ehdotetaan neulottavaksi 2/2,5 mm puikoilla, silmukkaluvun ollessa 64. Kokemuksesta tiedän, että niitä noudattamalla tuloksena olisi lapsen jalkaan sopiva sukka, ei aikuisen, kuten olisi tarkoitus.

Omaa käsialaani tarkkailemalla sekä liian pienistä sukista opiksi ottamalla olen kehittänyt taulukon, hyvän peukalosäännön sille montako silmukkaa tarvitsen naisten perussukkiin neuloessani tietyllä puikkokoolla. Kas tässä:

Puikot 2,5 vaativat 72 silmukkaa
Puikot 3,0 vaativat 64 silmukkaa
Puikot 3,5 vaativat 56 silmukkaa

Puikkokoon kasvaessa tai pienentyessä 0,5 mm on muutos aina 8 silmukkaa.

Entäpä välikoon puikot? Helppoa! Puikkokoon muuttuessa 0,25 mm muuttuu silmukkaluku aina 4:llä.

Puikot 2,25 vaativat 76 silmukkaa
Puikot 2,75 vaativat 68 silmukkaa
Puikot 3,25 vaativat 60 silmukkaa
Puikot 3,75 vaativat 54 silmukkaa

Tämän jälkeen perussukat eivät ole tuottaneet enää minkäänlaisia ongelmia.

Mutta palataan jälleen Cookie A:han ja tällä kertaa hänen ihastuttavaan kirjaansa Sock Innovation. Kirja on täynnä upeita ohjeita, joita tähän asti olen lähinnä vain ihaillut. Ehdotetut puikkokoot eivät täsmää käsialaani, eivätkä myöskään ehdotetut silmukkaluvut. Laskukaavanikaan eivät auta, sillä ohjeet ovat täynnä erilaisia palmikoita ja kiertäen neulottuja silmukoita. Kuinka ne vaikuttavat silmukkamääriin? Kuinka monta lisäsilmukkaa vaaditaan?

Tänään ratkaisin koodin. Helpompaa kuin laskea jokaisen mallin kohdalla yksittäisten elementtien vaikutus, on tarkastella kuinka paljon käsialani eroaa keskimäärin kaikkiin malleihin ehdotetuista silmukkaluvuista ja puikoista. Tulos on 0,75 mm. Sen verran paksummat puikot tarvitsen ja voin käyttää ohjeessa ilmoitettuja silmukkalukuja. Tai vastaavasti voin mallin niin salliessa lisätä yksinkertaisesti mallikertojen (pattern repeats) määrää, koska nyt tiedän mihin silmukkalukuun sen tulisi täsmätä käyttäessäni tietyn kokoisia puikkoja.

Vihdoinkin, siis vihdoinkin voin aloittaa Cookieni. Ja saattaa olla, että tämä sama koodi pätee kaikkiin muihinkin (sukka)malleihin. On vain muistettava maaginen luku 0,75.

Todellista arkielämän matematiikkaa, eikö vain?

Sadonkorjuuta

2009-09-04T14:57:00.003+03:00

Ensimmäiset Sukkasadon puitteissa kudotut sukat valmistuivat vauhdilla.

Malli: Perussukka
Lanka: Garnstudio DROPS, Fabel
Puikot: 2,5

Perussukkia on aina kiva kutoa ja Fabel käyttäytyi tapansa mukaan moitteettomasti. Raidoituskin kohdistui todella hyvin. Mutta nuo värit... Tavallaan ihan kivat mutta en kyllä välttämättä laittaisi näitä jalkaani. Yksi inhokkiväreistäni on viininpunainen ja sitä onkin sitten ripoteltu vähän joka kohtaan. Aivan kuin sukilla olisi jokin pilkkutauti tai vastaava.

Jollei joku lähipiiristä yllätä ja vaadi sukkia omakseen, näiden paikka on varmaankin hyväntekeväisyydessä. Toivottavasti sukat saa silloin joku, joka ilahtuu käsintehdyistä, lämpimistä sukista eikä ole niin tarkka värien suhteen :) .

Lomalla

2009-08-24T16:32:00.005+03:00

Toinen lomaviikko alussa... Ensimmäinen kului muuttaessa ja sisustaessa. Kävimme Ikeassa (kolmesti), Kodin Anttilassa, Sotkassa, Askossa ja Toivematossa. Löysimme juuri sen oikean maton eteiseen, keittiön mattokin on kuin vartavasten tehty, päiväpeitto sopii makuuhuoneen seinien väriin, kaapissa on kaksi uutta kattilaa, olohuoneessa on sohvan ja nojatuolien väreihin sointuvat verhot ja mikroonkin löytyi mikrokupu. Iloisen vihreä. Ikeasta. Söimme Ikeassa ne kuuluisat lihapullat ja mies sai jälkkäriksi Daim-kakkua (oli kuulema turhan äkläkkää), minä herkuttelin suklaamoussella (nam).

Nyt alkaa tuntua kodilta. Tällainen perfektionistikin voi vähitellen rentoutua ja rauhoittua, kun joka paikka ei enää huuda keskeneräisyyttään. Voi vaikkapa lomailla... Ihan vain oleskella, tehdä mitä huvittaa ja katsoa mitä päivä tuo tullessaan.

Tämä päivä toi tullessaan lankaa. Tai oikeastaan retken lankakauppaan. Menitaan. Kuljeskelin hyllyjen välissä pitkään ja fiilistelin tarjontaa. Lopulta mukaan valikoitui kaksi kerää Dropsin Karismaa putoavien lehtien keltaisessa sävyssä, samoin Regia Silkiä hennossa vaaleankeltaisessa, joka kuvassa taitaa näkyä enemmänkin vaaleanpunaisena. Ihailin myös pitkään vaaleankeltaista alpakkalankaa ja mietin siitä sukkia, ihania unelmanpehmeitä kotisukkia. Totesin kuitenkin keltaista olevan jo kylliksi ja nappasin sen sijaan kaksi kerää Fabelia perusbeigeruskeana. Enkä yhtään tiedä oliko fiksu valinta.

Sisustaessa ja ahkeroidessa en yhtään jaksanut keskittyä kunnon kutomuksiin, joten kaivoin tilkkuvälineet esiin. Jämälangat vähenivät kuudella keränlopulla ja sain aikaiseksi nämä tilkut.

Todellinen loma ja rentoutus vaativat ehdottomasti hyviä kirjoja. Kirjastosta löytyi apu tähän. Kevyttä, viihdyttävää ja hauskaa.

Mies on tehnyt ruokaa ja huutelee syömään. Jospa ruoan jälkeen kutoisi vähän? Vai lukisinko sittenkin?

Ihan uutta

2009-08-18T13:08:00.010+03:00

Taannoisen kihlautumisen johdosta muutto uuteen, ja yhteiseen, asuntoon tuli ajankohtaiseksi. Se oikea asunto löytyi suorastaan naurettavan helposti, ensimmäisestä näytöstä jossa kävimme ja jossa olimme ainoat kävijät. Mikä tuuri! Kaksio on ihanan valoisa, tilava, rauhallisessa ympäristössä suuren viheralueen vieressä ja kuitenkin Helsingin keskustaan pääsee bussilla kahdessakymmenessä minuutissa.

Viikonloppu kului muuttaessa. Lauantaina tavaroiden kantamista, sunnuntaina niiden purkamista ja järjestämistä uudessa kodissa. Oli hieman rankkaa ja taisi tulla ihan vähän kiukkukin jossain vaiheessa... Nyt kaikki on kuitenkin alustavasti paikallaan ja tämä tuntuu jo kodilta. Omassa saunassa on saunottu kahdesti ja parvekkeella juotu aamuteet.

Kyllä. Sininen keittiö. Aika kiva itse asiassa...

Olohuone on aika fiini. Perintönojatuoleissa on mukava istua vaikkapa kutoen.

Makuuhuone.

Ja maisemaa olohuoneen ikkunasta kuvattuna. Samaa vihreyttä ja puistoa on tarjolla kaikista ikkunoista.

Syyskuussa kerätään jälleen sukkasatoa ja minä olen toista kertaa mukana!

Muuton myötä jouduin luopumaan ihanasta lankalipastostani ja langat sijoitettiin kahteen sängynaluslaatikkoon, luonnollisestikin sängyn alle. Ja nuo kaksi laatikkoa ovat aika täynnä. Jospa sukkasatoilu vähentäisi keriä ainakin muutamalla? Tai samapa se, kiva vain päästä sukkailemaan yhdessä muiden kanssa :) .

Hyvin työstettyä

2009-08-02T10:26:00.005+03:00

Vihdoinkin nämä sukat valmistuivat. Ne olivat työn alla vaatimattomat kolme ja puoli kuukautta :) . Tosin kudin asusteli työpaikallani ja näitä kudottiin aina pari kerrosta kerrallaan hiljaisina hetkinä.

Malli: Garter Rib, kirjasta Sensational Knitted Socks
Lanka: Araucania, Ranco Multy
Puikot: 2,5

Araucanian Ranco on ihana lanka. Niin pehmeää... Ja kaunista. Tässäkin vyyhdissä oli hurmaavia sävyjä ruskeasta ja viljanvaaleasta, höystettynä häivähdyksillä kuparia ja jopa vihreää.

Garter Rib osoittautui hyvin joustavaksi mallineuleeksi ja kudoinkin sukat neljä silmukkaa pienemmällä silmukkaluvulla kuin tavallisesti tällä puikkokoolla. Lopputuloksena kivat perussukat.

Marjaretkellä

2009-07-13T12:53:00.007+03:00

Marjaretkeilijän lakka-sukat ovat valmiit! Näitä oli niin kiva tehdä, että valmistuivat lähes hetkessä.

Malli: Perussukka

Lanka: Novita, Nalle Marjaretki

Puikot: 2,75

Pidän väreistä, vaikka ne eivät minua olekaan, mutta niistä todella tulee mieleen lakat sekä metsä, tai suo, siellähän lakat muistaakseni kasvavat. Langassa on myös aloe veraa sekä jojoba-öljyä, käsittelyn luvataan kestävän 30 pesukertaa, ja ainakin neulojan omat kädet tulivat hoidettua näitä tehdessä.

Olen aina kutonut Nallea kolmosen puikoilla mutta Novitan Suuren Nalleuudistuksen jälkeen kyseisellä puikkokoolla tuli vain harvaa ja löperöä neulosta. Jouduin vaihtamaan 2,75 puikkoihin ja sillä tulos oli sopivan tiukkaa.

Sukat menevät lahjalaatikooon, kenties joulua odottelemaan. Jännä muuten, miten tuo lahjalaatikko on aina lähestulkoon tyhjä. Yleensä kaikki sukat jotka saan valmiiksi, myös menevät saman tien lahjoiksi. Ja minä kun haaveilen sellaisesta ylenpalttisesta lahjalaatikosta, joka pitäisi sisällään kymmeniä sukkapareja ja muita neulomuksia :) .

Kävelin purolle, löysin lakkoja

2009-07-08T19:16:00.005+03:00

Herkkuja Novitan tarjoamana.

7-veljestä Raita marjaisassa uutuusvärissä, uudistunut Nalle ja lakansävyinen Marjaretki, sekä ihana Puro. Sukat, sukat ja lapaset. Ihastuin erityisesti uusiin vyötteisiin. Hyvä Novita!

Käsityötä tämäkin. Kihlasormukseni. Uskelan kapea sormus.

Teetä ja raitasukkia

2009-07-04T10:06:00.009+03:00

Aloitin juhannuksena nämä raitasukat ja kudoin raidan silloin, toisen tällöin. Raidoittaminen on hauskaa, ensin kudotaan kaksi kerrosta värillä A, sitten kerroksen vaihtumiskohdassa kierretään langat toistensa ympäri ja jatketaan vielä kahden kerroksen verran, ja sitten saakin jo ottaa mukaan värin B.

Malli: Perussukat

Lanka: Gjestal, Maija

Puikot: 3

Värien valinta onnistui mielestäni hyvin. Kumpikin väri, sekä punaruskea että vaaleanpunainen, oli yksinään melko plaah mutta yhdistelmänä ne toimivat loistavasti. Vaaleanpunainen raikastaa tuota ruskeaa ja ruskea puolestaan rauhoittaa vaaleanpunaisen, no, vaaleanpunaisuutta.

Huomatkaa muuten uusi teemukini, Iittalan Satumetsä. I-ha-na! Ainakin minusta :) .

Uutta ja vanhaa

2009-06-30T19:24:00.007+03:00

Mies, jonka kihlattu minusta tuli juhannuksena, kävi reissaamassa Saksassa ja poikkesi paluumatkalla myös Tukholmassa. Ohjeistin hänet Marias Garnin osoitteella ja toiveella käsinvärjätystä sukkalangasta ja toiveeni myös toteutettiin! Ihana mies :) .

Kesätaivaan sineä.

Turkoosia ja viininpunaista.

Kumpaakin väriä kaksi vyyhteä. Puodissa oli sanottu yhden vyyhdin riittävän ainoastaan pieniin sukkiin, vaikka vyyhdissä on sentään 420m lankaa. Hmmm... Ei sillä että minua haittaisi!

Jotain vanhaakin. Löytö antikvariaatista, 20 eurolla. Samat mallit ovat pari vuotta sitten, myöskin antikvariaatista, hankkimassani Mary Oljen kauneimmat käsityöt -kirjassa mutta kyllä tämä oli silti saatava. Kuvat ja ruutupiirrokset ovat suuremmat ja ohjeet yksityiskohtaisemmat, ja onhan tällä oma perinnearvonsakin.

Kiinnostus lapasiin on selvästikin tönimässä sukkailua sivumpaan. Odotan uusintapainoksia Mostly Mittens ja Magnificent Mittens -kirjoista, marraskuussa pitäisi sellaisia olla taas saatavilla. Jokohan tänä syksynä minustakin tulisi kirjoneuleen taitaja?

Letitetyt jalokivisukat

2009-06-16T12:29:00.005+03:00

Ensimmäinen pari sukkia valmiina viimeisimmän kirjahankintani ohjeella tehtynä.

Malli: Braided Gem Socks, kirjasta Knitting Socks With Handpainted Yarn
Lanka: Handmaiden Fine Yarn, Casbah Sock
Puikot: 3

Kirja oli ostamisen arvoinen ihan pelkästään jo tämän mallin perusteella. Ainoat värikasautumat ilmaantuivat kiilakavennusten kohdalle raitoina, muuten malli sekoittaa värit tasaisesti, lopputuloksen ollessa kaunis. En tiedä olisinko voinut valita parempaa mallia tälle langalle. Lisäksi sukkien kutominen oli hauskaa, malli ei todellakaan ole vaikea mutta hieman erilainen perinteisiin palmikoihin/pitsineuleisiin verrattuna.

Mitähän sanoisin langasta... Värit ovat upeat ja niin minua kaikkine vaaleanpunaisine ja vihreine sävyineen. Langassa on myös kaunis kiilto ja se jopa tuntuu ylelliseltä, valuvalta ja raskaalta, silkkiseltä. Yllätyin kuitenkin langan laadusta, vastaan tuli luvattoman usein katkenneitä säikeitä. Olisin odottanut enemmän näinkin hinnakkaalta luksuslangalta.

Sukat ovat kuitenkin kauniit ja jäävät omia varpaita sulostuttamaan ja lämmitämään :) .

Onni löytyy lankakaupasta

2009-06-06T18:58:00.016+03:00

Secret Woolin paketti saapui!

Neljä vyyhtiä Cascade Pastazaa, värissä keskiharmaa. 50% villa, 50% laama! Suunnitelmissa jokin muhkea asustesetti talveksi.

Cherry Tree Hill Supersock Semi-Solids, väri Blossom.

Lorna's Laces Shepherd Sock, väri Maple Grove.

Pistäydyin paketinhakumatkalla myös Lankamaailma Nordiassa . Siis ei se nyt "ihan" matkan varrella ollut mutta kun oltiin miehen kanssa autolla liikkeellä, niin samalla sitten... :) . Mies meni kahville ja minä hullaantumaan lankavalikoimasta.

Zitron Trekking XXL.

Schoppel Wolle , Admiral Bambus Seide.

Schoppel Wolle, Zauberball. Värit suklaakerma ja mustaherukka.

Schoppel Wollelta myöskin tweediä.

Järbo Garn Fantasy. Ehdottomasti lapaset näistä.

Ja kun ostaa lankaa, myös saa lankaa kaupan päälle. Tällä kertaa kaksi kerää Boucleta. Huivi, ehkäpä?

Ma oon nyt niin onnellinen!

Yksinkertaista

2009-05-31T12:55:00.009+03:00

Ihastuin tähän huiviin Ravelryssa, missäs muuallakaan. Lankavarastossani ei kuitenkaan ollut oikeanlaista lankaa, joten en päässyt aloittamaan sitä. Siis ennen kuin Mammutin arvontapaketti saapui :) .

Malli: One Row Handspun Scarf

Lanka: Katia, Pluma

Puikot: 5,5

Malli on superhelppo ja hauska tehdä. Valmis huivi on ihanampi kuin näin simppeliltä mallilta olisi voinut odottaa, tyylikäs, muhkea ja näyttävä.

Lankaa tähän kului vain kaksi kerää, saman verran on vielä jäljellä eli jossain vaiheessa tämä saa itselleen kaksosen, luulisin. Yksi minulle, yksi lahjalaatikkoon. Reilua, eikö vain?

Lankakaiho

2009-05-30T11:08:00.003+03:00

Olin jonkin aikaa ostamatta lankaa, lakossa siis. Suunnittelin kutovani varastossa olevia lankoja pois ja vasta sitten hankkivani uusia tilalle. Hetken aikaa suunnitelma onnistuikin ja noin kuutisen kerää sainkin kulutettua ennen kuin jouduin lankakaihon valtaan. Ihailin muiden ostoksia, huokailin ihastuksesta lankakauppojen valikoimien edessä, kävin kerta toisensa jälkeen kaihoamassa tiettyjä vyyhtejä.

Sortuminen on aika ihanaa.

Ennen eilistä työvuoroa käväisin Priimassa .

Puuterinen roosa.

Puuterinen punainen.

Kamera ei millään suostunut toistamaan tätä punaista oikeassa sävyssä, tuo kuva on sentään vähän sinne päin.

Molemmat vyyhdit Araucania, Ranco Solid. Kaupassa oli myös upeita Jitterbugin sävyjä mutta niiden kohdalla sain hillittyä itseni. Kyseistä lankaa kun on kaapissa kolmea eri väriä.

Ei mikään paha sortuminen ellen olisi myös tehnyt tilausta Secret Woolista ... Siitä lisää kunhan paketti saapuu :) .

Kuinka sukkalanka kesytetään

2009-05-23T10:34:00.004+03:00

Lankavarastossani on useita ihania vyyhtejä moniväristä lankaa. Klubipaketeista saatua, lankakaupoista hankittua, ihan siitä syystä että nuo langat ovat usein henkeäsalpaavan kauniita. Ne oli vain pakko saada.

Lankojen siirtäminen sukiksi tuotti sen sijaan ongelmia. Tulos ei ollut yhtään sitä mistä ne ostaessani olin haaveillut ja millaiset sukat nähnyt sieluni silmillä. Kohtasin lätäköitymistä ja muita efektejä, ja ihanat langat jäivät käyttämättä.

Siispä tilasin Bookplussasta (luottokirjakauppa, josta olen tilannut kaikki ulkomaiset neulekirjani) tämän.

Carol J. Sulcoski: Knitting Socks With Handpainted Yarn. Kirjan alussa on katsaus käsinvärjättyjen lankojen anatomiaan ja vinkkejä ei-toivottujen efektien kesyttämiseksi. Opiskelin osion läpi ja vaikka siinä ei mitään mullistavaa uutta tietoa ollutkaan, asiat oli kuitenkin esitetty varsin näppärästi ja kiinnostavalla otteella.

Kirjan varsinainen anti on kuitenkin sukissa. Kauniit mallit sytyttävät halun kaivaa käsinvärjätyt vyyhdit esille sekä kokeilla ohjeita käytännössä.

Olen muuten tullut siihen tulokseen, että neulekirjat ovat oikeastaan yhtä addiktoivia kuin langatkin. Niin fiiliksissä olen tästäkin uudesta hankinnastani. Ja nyt ... kutomaan! :)

Se on paketti!

2009-05-19T16:45:00.004+03:00

Voitin Mammutin blogiarvonnassa vaaleanpunaisen (lanka)paketin ja tänään sain hakea sen postista. Hypistelin pakettia jo bussimatkalla mutta maltoin olla avaamatta ennen kuin vasta kotona.

Paketissa tosiaan oli lankaa. Paljon enemmän kuin olin kuvitellutkaan!

Neljä kerää Katia Plumaa, kolme kerää Novita Colori virkkauslankaa ja kaksi kerää Patons Cottonia. Kerrassaan uskomatonta, vallan mykistyin. Hämmästyksestä selvittyämme sekä minä että langat löysimme heti yhteisiä säveliä. Plumasta tulee huivi, mallikin on jo katsottu valmiiksi, virkkauslangasta puolestaan virkkaan pitsiä vaikkapa tyynyliinoihin tai pyyhkeisiin. Puuvilla arastelee vielä kertoa miksi haluaa isona, ehkäpä kesäisiksi sukiksi?

Kiitos Mammutti, aivan ihana ja uskomattoman runsas paketti!

Yhden kerän ihanuus

2009-05-13T14:16:00.007+03:00

Löytyipä kerran Ravelrysta mukava huiviohje, ja koskapa neulojalla sattui olemaan lankavarastossaan kerä Noro Kureyon Sockia, pääsi huivi heti puikoille.

Malli: One Skein - A Stole!
Lanka: Noro, Kureyon Sock
Puikot: 5

Alussa hieman epäilytti, pidennettyjen silmukoiden vuoksi työ näytti liian reikäiseltä, mitähän tästäkin tulisi, pitäisikö purkaa koko juttu? Työn edetessä alkoi kuitenkin näyttää jo paremmalta ja langan värit pääsivät oikeuksiinsa. Pingotuksen jälkeen huivi oli jo varsin hurmaava!

Huivia voi kaiken lisäksi muunnella monin eri tavoin. Ehkäpä vain kaksi langankiertoa kolmen sijaan, ehkäpä tuota pitsikerrosta voisi toistaa useammin... Mahdollisuuksia riittää. Mutta tämä huivi on ihana juuri tällaisena.

Vaaleanpunaista

2009-04-25T10:16:00.012+03:00

Eilisiltana valmistuivat nämä söpöt vaaleanpunaiset sukkaset.

Malli: Perussukka, ranskalainen kantapää, nelitahoinen kärkikavennus
Lanka: Garnstudio Drops, Fabel
Puikot: 2,5

Raidoitus osui melko hyvin kohdalleen, suurimmat erot ovat kärjissä, joissa sen todellakin huomaa (ainakin minä huomaan)!

Tällaisia perussukkia tulee näkymään täällä edelleen säännöllisesti, sillä joku on ostanut lankakaapin täyteen erilaisia itseraidottuvia ja pätkävärjättyjä lankoja. Kukahan lienee? Ne vain näyttivät niin kauniilta kerillä ja vyyhdeillä :) .

Mutta kivahan tällaisia on tikutella, lanka hoitaa kaiken työn ja lopputulos on yksinkertaisuudessaan juuri hyvä.

Minä ainakin tykkään.

Uusi kirjani

2009-04-23T19:31:00.005+03:00

Cookien sukkakirja on niitä, jotka on Pakko Saada. Tein kirjasta maaliskuussa ennakkotilauksen Bookplussaan ja tänään sain hakea sen. Kotimatkalla bussissa selailin sitä autuas hymy kasvoillani :) .

Kirja on upea. Paljon tekniikkaa, kerrankin jotain muuta kuin "näin neulot oikean ja näin nurjan silmukan". Tässä kerrotaan sukkien suunnittelusta, mallikuvoiden sijoittelusta ja kuvion vaikutuksesta sukan kokoon, sekä paljosta muusta. Bussimatkallani keskityin pääasiassa varsinaisten ohjeiden ja mallien ihasteluun, ja ne ovat taattua Cookieta. Haluan kutoa ne kaikki. Mieluiten heti.

Toivesukat

2009-04-12T14:50:00.006+03:00

Hyvä ystäväni oli käymässä jokin aika sitten ja kävimme hänen kanssaan läpi lankavarastoni. Siis otimme esille jokaisen kerän sekä vyyhdin ja laitoimme ne ihanuusjärjestykseen. Hauskaa :) . Punasävyinen perusnovita nousi vähän yllättäenkin yhdeksi suosikeista ja sain pyynnön kutoa siitä kesämökillä pidettävät sukat. Lanka ja ennen kaikkea väri olisivat siihen niin sopivat. Toivesukat pääsivätkin puikoille heti lapasten valmistuttua ja tässäpä ne nyt ovat.

Malli: Slipped Stitch Rib, kirjasta Sensational Knitted Socks
Lanka: Novita, Seitsemän Veljestä Raita
Puikot: 3,5 ja 3,75

Malli on jo vanha tuttu, olen kutonut sillä nyt jo kolmet sukat, ja aina se vain on yhtä hyvä. Neuleessa siis nostetaan joka toisella kerroksella sekä nurjia että oikeita silmukoita ja tästä johtuen pinnasta tulee tiivis ja muhkea. Tiiviyden vuoksi teinkin sukat 3,75 puikoilla, ainoastaan aloitusresorissa käytin "normaalia" 3,5 puikkokokoa.

Tiistaina tapaan ystäväni ja pääsen antamaan sukat hänelle. Kivaa!

Ja ihanaa, PuikOtus muisti minua tunnustuksella! Kopioin tähän perustelut suoraan PuikOtuksen blogista sillä nämä sanat haluan ehdottomasti muistaa: "Kutomus-blogissa tulee myös hyvälle mielelle pirteistä ja kauniin värisistä neuleista. Kuvatkin ovat niin uskomattoman kauniita, että sinne jää usein selailemaan aikaisempiakin kirjoituksia."

Kiitos :) .

Haluan jakaa tunnustuksen myös eteenpäin. Osalla saajista tämä voi olla jo entuudestaan mutta ei kai sillä niin väliä :) .

Eila Vyyhdin Viemää - blogista: Aina kauniita neuleita, kivoja juttuja sekä suloinen pikku-hamsteri :) .

PuikOtus : Tunnustuksen antaja saa tunnustuksen minultakin. Ihailtavaa, että 16-vuotias on jo noin taitava ja tuotelias :) .

Famu Varrelta Virran - blogista: Yksi ensimmäisistä neuleblogeista joita aloin seuraamaan ja joka innosti minua aloittamaan omani :) .

Kevätkarkelot

2009-04-08T12:33:00.017+03:00

Kevät toi innostuksen lapasiin ja lähestyvä pääsiäinen sai tipuset liikkeelle.

"Mikähän tämä on? Onpa kiva!"

"Katso mitä löysin!"

"Nappeja."

"Nämähän ovat lapaset."

"Kyllä ovatkin somat."

Malli: Peruslapaset kiilapeukalolla

Lanka: Twilleys of Stamford, Freedom Spirit

Puikot: 3,5

Nopeat, kivat lapaset. Valmistuivat kuin itsestään. Koristeeksi halusin laittaa nappeja ja mietin mikä olisi paras tapa kiinnittää ne. Perinteinen ompelu ei innostanut, lankaa on jotenkin niin hankala kuljettaa tällaisessa suljetussa neuleessa. Sitten sain idean, testasin ja vaikuttaisi toimivankin. Eli napit on liimattu suoraan valmiiseen työhön. Vaikuttaisi kestävältä. Käytössä tuo kestävyys varsinaisesti punnitaan mutta helppohan tuo liimaus on suorittaa uudestaan jos tarve niin vaatii :) .

Onko kenelläkään muulla kokemusta koristeluiden liimaamisesta? Entä löytyykö muita ei-niin-perinteisiä kiinnitystapoja?

Kevättä

2009-03-31T11:11:00.003+03:00

Olen saanut ihania kevätlahjoja.

Pentikin suloisia tipuja kauniissa lahjapaketissa sekä kerän Kirjo-Pirkkaa aurinkoa hehkuvissa väreissä.

Ja kas, pieni keväthamsteri :) . Kurkistelee terraarionsa pajusillan alta.

Puikoilla

2009-03-27T12:19:00.002+02:00

Levoton lankojen ja mallien välillä harhailu päättyi kun löysin juuri sen oikean työn. Tätä on ilo tehdä. Rentouttavaa, hauskaa, ilahduttavaa.

Upeasta Knitted Lace of Estonia-kirjasta malli Raha, lankana liukuvärjätty Evilla. Suunnilleen kolmasosa valmiina.

Puikot kilisevät...

2009-03-20T18:44:00.003+02:00

...mutta valmista ei synny. Syynä tähän on akuutti startiitti, uudet työt suorastaan rynnivät puikoille ennen kuin edelliset ovat valmiina.

Ehkä minulla on liikaa lankaa ja liian monta ihanaa ohjetta. Jos olisi vain yksi lankakerä ja yksi kiva ohje, tällaista tilannetta tuskin pääsisi syntymään. Mies kuitenkin totesi viisaasti, että luonto kyllä korjaa tämänkin asian: siinä vaiheessa kun bloggaamattomuus kasautuu liian suureksi, löytyy tarvittava into kutoa jokin työ valmiiksi asti.

Sitä siis odotellessa :) .

Kirjoneuletta

2009-03-03T23:02:00.005+02:00

Ihailen suuresti kaikkia kirjoneuleita. Sukkia, lapasia, neuletakkeja ja -puseroita. Omistan pari neulekirjaa joissa on ihania malleja kirjoneulelapasiin mutta tähän asti olen vain haaveillut sellaisista, kirjoneule ja minä kun emme oikein ole tulleet juttuun keskenämme. Käsialani on todella tiukka, joten yritelmäni ovat olleet muhkuraisia ja kokoon kuristuneita. Mutta nytpä tein sukat joissa on kirjoneuletta. Vähäsen vain mutta kuitenkin. Ja ihastuin.

Malli: Eesti Trail Hiking Socks, kirjasta Favorite Socks
Lanka: Novita, Seitsemän veljestä
Puikot: 3,5

Ei lähellekään täydellistä mutta ei ihan kamalaakaan jälkeä. Höyryttäminen auttoi hurjasti.

Tykkään näistä todella. Värit sopivat yhteen loistavasti ja lumitähtikuvio antaa kivan kansallisromanttisen silauksen. Sukat ovat kokoa mies eli 43 ja uskon saajan ihastuvan ikihyviksi :) .